Yle Jyväskylä kysyi helmikuussa vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö valtion myöntää merkittävää lisärahoitusta keskisuomalaiskunnille laajakaistarakentamiseen. Kymmenestä edustajasta kuusi kannattaa lisärahoituksen myöntämistä.
Rahoituksen lisäämisen kannalla ovat keskustan Petri Honkonen, Anne Kalmari ja Joonas Könttä, Bella Forsgrén (vihr.), Juho Kautto (vas.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.)
Lisärahoituksen maksamista vastustavat jämsäläisedustajat Jouni Kotiaho (ps.) ja Piritta Rantanen (sd.). Riitta Mäkinen (sd.) ja Toimi Kankaanniemi (ps.) eivät osaa sanoa kantaansa.
Kuntia päätymässä maksajan rooliin
Keski-Suomessa laajakaistarakentaminen on aiheuttanut kunnille poikkeuksellisen suuria murheita.
Niiden taustalla on Matti Vanhasen hallituksen yli vuosikymmen sitten aloittama Laajakaista kaikille -hanke (siirryt toiseen palveluun) (Keski-Suomen liitto), joka muuttui matkan varrella Nopea laajakaista -hankkeeksi. Ideana oli, että valtio ja kunnat tukisivat laajakaistarakentamista niillä seuduilla, joille se ei markkinaehtoisesti muuten rakennu.
Suuret operaattorit eivät kuitenkaan innostuneet haja-asutusalueiden kuiturakentamisesta, joten kunnat ovat toteuttaneet harvaan asuttujen alueidensa tietoverkkohankkeita erilaisin järjestelyin.
Keski-Suomessa kymmenen kuntaa päätyi monen mutkan kautta maksumiehiksi, kun laajakaistaverkon rakentajaksi valittu osuuskunta joutui talousvaikeuksiin.
Useat näistä kunnista tuskin selviävät ilman valtion apua.
Kansanedustajilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten valtion pitäisi tulla hätiin. Yli puolet keskisuomalaisedustajista myöntäisi laajakaistarakentamiseen lisärahaa.
Kuntapäättäjät vastuuseen?
Jämsäläiset kansanedustajat sälyttävät vastuuta laajakaistarakentamisen virheistä kuntapäättäjille. Piritta Rantanen (sd.) sanoo, ettei valtio voi automaattisesti auttaa aina jos kunta tekee virheellisiä päätöksiä.
– Kunnat tarvitsevat tukea taloudelliseen tilanteeseen, mutta laajakaistahankkeen talousvaikeudet on käsiteltävä erillään. On hankala vetää rajaa, missä pieleen menneissä kuntien hankkeissa valtio voi antaa suoraan rahallista tukea, Rantanen toteaa.
Riitta Mäkisen (sd.) mielestä kuntien tilanne on kohtuuton.
– Kuntatalouden ahdinkoon on puututtava ja samalla löydettävä kestävä ratkaisu ongelmaan. Elinkelvottoman yhtiön rahoittaminen ei ole sellainen, Mäkinen arvioi.
Jouni Kotiaho (ps.) haluaa selvittää, miten pitkälle kuntapäättäjien vastuu asiassa ulottuu.
– Ei voi olla oikein, että keskustan sähläys kaadettaisiin kokonaan noissa kunnissa viattomien veronmaksajien harteille. Olisikin syytä selvittää, millainen mahdollisuus olisi saada kuntien päätöksentekijöitä henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, mikäli hankkeen riskit laukeavat, Kotiaho sanoo.
Toimi Kankaanniemi (ps.) sanoo että merkittävän lisärahoituksen myöntäminen joillekin kunnille olisi ongelmallista, mutta valtion on hoidettava alkuperäiset velvoitteensa.
– Valtio ei ole maksanut kaikille keskisuomalaisille kunnille alkuperäisen lain mukaan määräytyviä valtionavustuksia. Ne tulee maksaa, Kankaanniemi toteaa.
Kunnat peräävät valtion vastuuta
Valokuiturakentamisen velkaannuttamat kunnat katsovat, että valtio ei ole kohdellut kuntia reilusti laajakaistahankkeessa. Jälkiviisaana voisi sanoa, että rakentamista olisi pitänyt harkita tarkemmin, mutta kunnanjohtajan mukaan valtio loi kunnille kovia paineita.
– Aika kovastihan siinä oli valtion ja maakuntaliiton kannustusta, että näitä laajakaista-asioita tulisi viedä eteenpäin, ja kunnat lähtivät silloin tähän kelkkaan mukaan, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen sanoo.
Kinnunen muistuttaa myös siitä, että kuntien edustajat kyselivät liikenne- ja viestintäministeriöstä neuvoja siihen, miten valokuituyhtiö voitaisiin pelastaa. Kunnat perustivat holding-yhtiön ja antoivat lainatakuita sen jälkeen, kun asiaa oli selvitetty ministeriövisiitillä.
– Se perustui valtion ohjeistukseen, jonka mukaan tällä yhtälöllä sitä julkisen tuen maksimia ei ylitettäisi, Kinnunen toteaa.
Tuki jäi sitten kuitenkin saamatta siksi että Traficomin mukaan julkisen tuen raja oli ylittynyt.
Kymmenen epäonnekasta valokuitukuntaa on harkinnut yhtiönsä myyntiä, mutta tuo hanke näyttää kariutuvan. Myyntityöryhmän puheenjohtaja Ari Kinnunen arvioi, että yhtiö päätyy velkasaneeraukseen ja lainat kaatuvat kunnille.
Kinnunen kollegoineen toivoo kuitenkin, että valtio pelastaisi pulaan joutuneet kunnat. Keski-Suomesta on maaliskuussa lähdössä delegaatio kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) puheille.
Kinnunen ei enää usko, että valtio lähtisi pelastamaan pulaan joutuneita laajakaistayhtiöitä.
– Kun sitä vajaata viittä miljoonaa euroa ei löytynyt, niin toivottavasti nyt kohtalainen summa tavalla tai toisella valtion kautta saataisiin ettei tämä menisi kokonaan kuntien veronmaksajien kukkarosta, Kinnunen sanoo.
Sähköön ja veteen verrattava peruspalvelu
Kansanedustajat muistuttavat, että asiointi on jo laajalti siirtynyt nettiin, mikä korostaa toimivien nettiyhteyksien merkitystä.
– Internet on monilta osin veteen ja sähköön verrattava peruspalvelu ja kaikilla suomalaisilla tulisi olla mahdollisuus kohtuunopeaan internetiin, Joonas Könttä (kesk.) sanoo.
– Tällä on mahdollista hidastaa ja jopa ehkäistä pienten kuntien väestönkatoa kun etätyömahdollisuudet parantuvat, Juho Kautto (vas.) uskoo.
Sinuhe Wallinheimo pohtii kuitenkin, ovatko 2000-luvun alkupuolen laajakaistasuunnitelmat enää toimivia, kun teknologian puolella ollaan siirtymässä 5G-aikaan.
Ari Kinnunen sanoo, että mobiiliyhteys riittää arkipäiväiseen netinkäyttöön, mutta se ei riitä pitämään maaseutua elinvoimaisena.
– Se ei ole omiaan edistämään etätyötä eikä yrittämistä eikä alueella asumistakaan, Kinnunen arvioi.
Ohjelmatoimisto Dex Viihteen pihtiputaalainen yrittäjä Kirsi "Kikka" Myllynen on samaa mieltä.
Liki sataa artistia palveleva Myllynen ei ennättänyt saada kiinteää laajakaistayhteyttä ennen kuin valokuituyhtiö joutui vaikeuksiin. Nyt hän tappelee päivittäin pätkivän mobiilinetin kanssa ja toivoo että saisi vielä jonain päivänä valokuituliittymän.
Honkonen väläyttää mahdollisuutta vahingonkorvauksiin
Keskisuomalaisista kansanedustajista tanakimmin kuntien puhemieheksi ilmoittautuu saarijärveläinen Petri Honkonen (kesk.).
– Valtion tulisi maksaa näille kunnille vastuunsa ja kuntien tulee harkita, onko valtion toiminta aiheuttanut vahingonkorvausvastuun kunnille, kun laajakaistayhtiön takausvastuut realisoituvat, Honkonen sanoo.
Honkonen toteaa, että myös valtiontalouden tarkastusvirasto on raportissaan tullut siihen tulokseen, ettei laajakaistarakentaminen ole kaikilta osin mennyt putkeen.
Tarkastusviraston mukaan "Nopea laajakaista -hankkeeseen alun perin annettu tuki ja sijoitukset eivät ole riittäneet turvaamaan verkkoliiketoiminnan jatkuvuutta", ja virasto kertoo jatkavansa (siirryt toiseen palveluun)laajakaistarakentamisen tukemisen jälkiseurantaa.
Kivijärveläisedustaja Anne Kalmari (kesk.) muistuttaa, että nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että hallitus saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoutumukset päätökseen.
– Hallitusohjelmaa on noudatettava. Valtio houkutteli kunnat rakentamaan verkot, mutta ei ole valtiontukisäännösten vuoksi kyennyt hoitamaan omaa osuuttaan vielä, Kalmari toteaa.