Suurin osa Saamelaiskäräjien jäsenistä on yhtä mieltä edellisen kauden kokoonpanon kanssa siitä, mikä on käräjien tärkein tavoite uuden vaalikauden alussa: saamelaiskäräjälain uudistaminen.
Lain uudistaminen on ollut jo pitkään Saamelaiskäräjien työlistalla. Nykyistä, vuonna 1995 hyväksyttyä lakia on yritetty muuttaa kahdella edellisellä hallituskaudella. Vuonna 2015 lakiehdotus kaatui eduskunnassa ja vuonna 2018 Saamelaiskäräjät hylkäsi Saamelaiskäräjiä koskevan lakiehdotuksen.
Tammikuussa 2020 oikeusministeriö perusti valmisteluryhmän arvioimaan lain muutostarpeita. Tarkoitus on, että keväällä käräjien järjestäydyttyä perustetaan jälleen toimikunta valmistelemaan lakimuutosta. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson uskoo, että hallituksen esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi valmistuu vielä kuluvan vuoden aikana.
Inarilaiset Leo Aikio, Anu Avaskari, Pirita Näkkäläjärvi, Aslak Pekkala ja Magreta Sara, sodankyläläiset Juha Petteri Alakorva ja Jouni Äärelä, enontekiöläinen Tuomas Aslak Juuso, utsjokelaiset Anni Koivisto, Asko Länsman ja Anne Nuorgam sekä helsinkiläinen Irja Seurujärvi-Kari nimeävät Saamelaiskäräjistä annetun lain uudistamisen vuoden 2020 tärkeämmäksi tavoitteeksi.
– Niin moni muu asia saamelaisten itsemääräämisoikeuden kannalta on riippuvainen siitä, onnistummeko uudistamaan saamelaiskäräjälakia niin, että saamelaiset hyväksyvät sen ja että se vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana, perustelee Pirita Näkkäläjärvi.
Magreta Sara Inarista toteaa, että käräjälain uudistamisella alkaa jo olla kiire.
– Toivon, että tällä kaudella saamme tähän muutoksen, koska tämä ei voi jatkua näin. Jos tilanne jatkuu tällaisena, Saamelaiskäräjien tulevaisuus on hyvin epävarma, painottaa Magreta Sara.
Sodankyläläinen Jouni Äärelä pitää saamelaiskäräjälain uudistamistyössä tärkeänä erityisesti siltä osin, kenet hyväksytään Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eli kuka pääsee ehdolle ja äänestämään saamelaiskäräjävaaleissa.
Jäsenillä myös muita painopisteitä
Inarilainen Anu Avaskari, enontekiöläinen Tuomas Aslak Juuso, utsjokelaiset Anni Koivisto ja Anne Nuorgam sekä helsinkiläinen Irja Seurujärvi-Kari nostavat esiin Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelmasta myös muita teemoja.
– Tietysti saamelaiskäräjälaki on yksi tärkeimmistä, mutta meneillään on myös muita tärkeitä lakihankkeita, toteaa Juuso.
Avaskari nostaa esiin myös Saamelaiskäräjien sisäisen tilanteen selvittämisen.
– Saamelaiskäräjillä pitäisi selvittää sisäistä tilannettamme ja yhdenvertaisuutta. Niitä varmaan koetellaan jo järjestäytymiskokouksessa, uumoilee Avaskari.
Nuorgam pitää tärkeänä totuus- ja sovintoprosessin komissaarivalintaa. Saamelaiskäräjät nimeää viidestä komissaarista kaksi.
– Se on tämän kevään tärkein asia, ja loppuvuodelle on tietysti kaksi: saamelaiskäräjälain uudistus ja saamelaissopimus, toteaa Nuorgam.
Myös Irja Seurujärvi-Karin mielestä saamelaissopimuksen hyväksyminen on tärkeä. Lisäksi Seurujärvi-Kari nostaa esiin saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten etujen ajamisen.
Anni Koiviston mielestä tärkeimpiä asioita ovat saamelaisten ihmisoikeuksien edistäminen monella tasolla. Hänen mielestään on tärkeää myös vahvistaa saamelaisten kansanvaltaa, jota myös saamelaiskäräjälain uudistustyö edustaa.
– Tärkeää on myös se, että onnistumme lisäämään ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia Saamelaiskäräjien toiminnassa ja lisätä heidän kiinnostustaan itsehallintoelintämme kohtaan, sanoo Koivisto.
Ainoastaan yksi jätti nimeämättä saamelaiskäräjälain uudistustyön
Yle Sápmi kysyi saamelaiskäräjien jäseniltä mielipiteitä Saamelaiskäräjien vuoden 2020 tavoitteista samassa yhteydessä, kun tiedusteli jäsenten arvioita puheenjohtajavalinnoista. 21 jäsenestä 13 vastasi kysymykseen kuluvan vuoden tärkeimmistä tavoitteista. Tuolloin emme saaneet vastausta Veikko Feodoroffilta, Karen-Anni Hettalta, Pigga Keskitalolta, Kari Kyröltö ja Tauno Ljetoffilta. Ulla-Maarit Maggaa, Inka Kangasniemiä ja Tanja Sanilaa ei tavoitettu.
Haastatelluista jäsenistä Veikko Porsanger on ainoa, joka ei suoraan mainitse tärkeimmäksi tavoitteeksi saamelaiskäräjälakia. Hänen mielestään tärkeintä olisi lopettaa riitely siitä, kuka on saamelainen.
– Jos käräjillä on jonkun mielestä mukana sellaisia saamelaisia, joita eivät kaikki kelpuuta, niin eihän se koko maailmaa kaada. Meillä on suuri joukko saamelaisia, jotka ovat äänestäneet. Toivottavasti sitä pidetään arvossa sitä, että henkilöitä on äänestetty ja he ovat päässeet Saamelaiskäräjille, toteaa Porsanger.
Ensimmäisessä kokouksessa keskustellaan vaalikauden painopisteistä
Saamelaiskäräjien seitsemäs vaalikausi eli 24. toimivuosi alkaa, kun Saamelaiskäräjät kokoontuu järjestäytymiskokoukseen 27.–28.2.
Edellinen Saamelaiskäräjät on valmistellut uuden vaalikauden ensimmäisen vuoden toimintasuunnitelman. Siihen on koottu asioita, joiden parissa Saamelaiskäräjät on työskennellyt ja jotka nyt siirtyvät uuden kokoonpanon vastuulle.
Vuoden 2020 toimintasuunnitelman päätavoitteet ovat
1. Saamelaiskäräjälain muutoksen valmistelu
2. Saamelaisten asema sote-uudistuksessa
3. Saamenkielinen ja saamen kielen opetus
4. Ilmastonmuutos, saamelaiselinkeinot ja luonnon monimuotoisuus
5. Saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun toiminnan vakiinnuttaminen
6. Väestösuhteiden edistäminen, syrjinnän ja syrjäytymisen estäminen
Torstain 27.2. järjestäytymiskokouksessa Saamelaiskäräjien jäsenet tulevat henkilövalintojen lisäksi keskustelemaan Saamelaiskäräjien vuosien 2020–2023 toimintasuunnitelman ja talousarvion sisällöstä. Lähetekeskustelun tavoitteena on ohjata toimintasuunnitelman valmistelua.