Hedge-rahastoja kutsutaan suomeksi suojarahastoiksi tai absoluuttisen tuoton rahastoiksi. Nimensä mukaisesti ja hieman yleistäen hedge-rahastoilla pyritään saamaan tuottoja myös niissä tilanteissa, kun markkinat kääntyvät laskuun.
Hedge-rahastoja käyttävät lähinnä vain suuret institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkerahastot, koska niiden minimisijoitukset liikkuvat mieluummin miljardeissa kuin miljoonissa.
Tähän asti on oletettu, että hedge-rahastoihin on sijoitettu maailmanlaajuisesti enimmillään 3 700 miljardia dollaria eli noin 3 400 miljardia euroa.
Tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan hedge-rahastoissa pyörii rahaa enemmän kuin ennen on arvioitu ja ne myös tuottavat paremmin kuin on uskottu.
Rahastojen koko onkin ainakin 5 200 miljardia dollaria eli 4 800 miljardia euroa. Varoja on siis 40 prosenttia enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Arvio perustuu vuoden 2016 tilanteeseen.
– Tämä on ensimmäinen laskelma hedge-rahastojen koosta finanssikriisin jälkeen, jossa ovat mukana myös ne rahastot, jotka ovat olleet aiemmin piilossa. Tulos kyllä yllätti, apulaisprofessori Juha Joenväärä kertoo.
Oikeastaan hedge-rahastoissa on rahaa vieläkin enemmän, sillä tuo 5 200 miljardia dollaria on summa, joka on kerätty sijoittajilta. Rahastot kuitenkin vivuttavat sijoituksiaan tuntuvasti lainarahalla.
Lainat mukaan lukien rahastojen koko on jo 8 500 miljardia dollaria eli noin 7 800 miljardia euroa.
Parhaat rahastot olivat piilossa
Tutkimuksen on julkaissut Yhdysvaltain valtiovarainministeriön tutkimuslaitos OFR (Office of Financial Research). Työpaperina julkaistua tutkimusta on ollut tekemässä neljä tutkijaa, kaksi Yhdysvalloista ja kaksi Suomesta.
Aalto-yliopistossa työskentelevän Joenväärän lisäksi tutkimuksen tekemiseen on osallistunut Suomesta tohtorikoulutettava Mikko Kauppila Oulun yliopistosta.
– Sekin tässä paljastui, että varsinkin nämä piilossa olleet hedge-rahastot ovat olleet kaikkein tuottoisimpia hedge-rahastoja. Oletettavasti niiden sijoitusstrategiat poikkeavat tavallisista strategioista. Ne eivät ole halunneet raportoida tuottojaan julkisiin tietokantoihin voidakseen suojella osaamistaan. Kyse on vähän samasta asiasta kuin esimerkiksi Coca Colan reseptin pitäminen salaisena, Juha Joenväärä kertoo.
Rahastojen tuottovertailuun aiotaan paneutua tarkemmin seuraavissa tutkimuksissa.
– Arvatenkin jo nämä tulokset saavat aikaan jonon näiden parhaiden rahastojen ovelle, Joenväärä sanoo hieman leikillään.
Tuottoa jopa ilman isoa riskiä
Tutkimuksesta käy ilmi myös se, että piilossa olleiden hedge-rahastojen riski ei ollut yhtään sen suurempi kuin julkisilla hedge-rahastoilla.
– Käsityksemme mukaan riskitaso on ollut sama, joten rahastojen parempi tuotto on syntynyt paremman osaamisen ansiosta. Toisin sanoen isompaa tuottoa ei ole tehty isommalla riskillä, Joenväärä kertoo.
Tämä tulos lienee mieluinen myös viranomaisille, jotka valvovat näiden rahastojen toimintaa. Oletus siitä, että nämä piilossa olleet hedge-rahastot olisivat olleet selvästi muita riskialttiimpia näyttäisi olevan väärä.
Hedge-rahastojen koosta saa jonkinlaisen käsityksen, kun niihin sijoitettua rahamäärää vertaa maailman osakemarkkinoiden kokoon.
Maailmanpankin mukaan osakemarkkina oli vuonna 2017 ennätykselliset 79 biljoonaa dollaria.
Hedge-rahastojen koko on siis muutamia prosentteja siitä, mitä maailmassa pyörii osakesijoituksina. Lainavivun kera rahastojen koko on jo reilut kymmenen prosenttia osakemarkkinan koosta.
Lue myös: