Hallituksen suunnitelma pidentää oppivelvollisuutta maksaa todennäköisesti enemmän kuin on arvioitu. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laskenut, että uudistus maksaisi noin 110 miljoonaa euroa vuodessa.
Sivistystyönantajien johtajan Laura Rissasen mukaan summa ei riitä kattamaan kustannuksia.
– Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää, että toinen aste on maksuton. Se tarkoittaa muun muassa maksuttomia oppimateriaaleja ja koulumatkoja. Kaikki laskelmat osoittavat, että näihin menee arvioitua enemmän rahaa, Rissanen sanoo.
Hallitus haluaa pidentää oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Sen tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.
Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestäisi sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta.
Hallitus lupaa maksaa
Kuntaliiton vuonna 2018 tekemien laskelmien mukaan (siirryt toiseen palveluun) uudistus maksaisi vähintään 180 miljoonaa euroa vuodessa. Oppimateriaalien osuus tästä olisi noin 114 miljoonaa.
Liiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta sanoo, että luvut eivät ole vertailukelpoisia. Kuntaliitto on parhaillaan tekemässä uusia laskelmia.
– Hallitus on luvannut, että kaikki lisäkustannukset kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille korvataan täysimääräisesti. Lähdemme siitä, että mikäli uudistus toteutetaan, kaikkiin näihin kustannuseriin pitää saada rahoitus, Päivärinta sanoo.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan ministeriöllä ja Kuntaliitolla on erilaiset arviot siitä, kuinka paljon ohjauksen tarve kasvaa ja kuinka paljon oppimateriaaleja on mahdollista kierrättää.
Ministeriö ja Kuntaliitto käyvät vuoropuhelua tarkan yhteisen arvion saamiseksi.
– Hallitus on sitoutunut kattamaan kustannukset, joita syntyy oppivelvollisuuden laajentamisesta. Kun oppivelvollisuus laajenee, maksuton toinen aste tullaan toteuttamaan ja hallitus on sitoutunut kattamaan näitä kustannuksia, Andersson sanoo.
Uudistuksella tiukka aikataulu
Huolta aiheuttaa myös uudistuksen aikataulu. Hallitus tuo lakiesityksen eduskuntaan syksyllä, ja uudistuksen pitäisi astua voimaan keväällä 2021.
Oikeus kokonaan maksuttomaan toisen asteen koulutukseen on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen kerran syksyllä 2021. Kuntaliiton mukaan oppivelvollisuuden pidentämistä olisi syytä lykätä.
– Meidän mielestä olisi parempi, että laki pantaisiin toimeen niin, että se koskee niitä, jotka päättävät perusopetuksen keväällä 2022. Sitten olisi riittävästi aikaa panna lakia toimeen ja keskustella, mistä uudistuksessa on kyse, Kuntaliiton Terhi Päivärinta sanoo.
Ministeri Andersson perustelee nopeaa aikataulua sillä, että uudistus halutaan saada voimaan tämän vaalikauden aikana.
Sivistystyönantajien Laura Rissasen mukaan tärkeintä olisi varmistaa, että rahaa riittää perusopetukseen. Jos oppivelvollisuutta halutaan pidentää, se kannattaisi Rissasen mukaan tehdä niin, että esiopetus tulisi oppivelvollisuuden piiriin.
– Näin saisimme varhaisessa vaiheessa huomioitua mahdolliset oppimisvaikeudet. Voisimme varmistaa, että kaikilla on riittävät taidot selvitä toiselta asteelta, Rissanen sanoo.
Lue aiheesta lisää:
Onko oppivelvollisuusiän pidentämisessä järkeä? 4 kysymystä ja vastausta