Vuoden 2018 alusta voimaan tullut alkoholilain kokonaisuudistus toi aiempaa vahvemmat alkoholit ruokakauppojen hyllyille ja terveysjärjestöt varoittelivat muutoksen kääntävän suomalaisten alkoholinkulutuksen nousuun pitkän laskukauden jälkeen.
Kulutus nousikin hitusen (+0,1%) vuonna 2018, mutta viime vuonna palattiin taas selkeälle lasku-uralle. Valviran mukaan alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyynti miinusti 2,1 prosenttia 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna ja litroinakin -2 prosenttia.
Suurin miinus kirjattiin Alkossa ja ravintoloidenkin alkoholimyynti laski 1,5 prosenttia
Johtava asiantuntija Thomas Karlsson Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvelee veromuutosten olevan osittain laskun taustalla.
– Veroja korotettiin viime vuoden alussa ja se kallisti alkoholin hintoja. Mutta täytyy muistaa että Suomessa on ollut laskeva alkoholin kulutuksen trendi 10 vuotta ja se näkyy koko ajan taustalla, Karlsson huomauttaa.
Viro säikäytti
Viro laski alkoholiveroja viime kesänä ja sen pelättiin yllyttävän suomalaiset hakureissuille etelänaapuriin. Kotimaan kokonaismyynnin pakitus ei kuitenkaan selity matkustajatuonnin pelätyllä kasvulla, sillä se vasta vähentyikin viime vuonna.
THL:n mukaan alkoholijuomien matkustajatuonti väheni viime vuonna 12,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna. Litramääräisesti matkustajatuonti kasvoi hieman.
Matkustajatuonnin osuus Suomen kaikesta alkoholinkulutuksesta on noin 14 prosenttia. Joka seitsemäs litra kannetaan itse ulkomailta.
Keskiolut hallitsee
Vuoden 2018 alkoholiuudistuksen pelättiin lisäävän etenkin vahvan oluen eli nelosoluen (4,7-5,5%) kulutusta, kun sen myynti sallittiin myös muille kuin Alkolle eli ruokamarketeille, huoltamoille ja kioskeille.
Yli 4,7-prosenttisen oluen myynti nousikin viime vuonna 16 prosenttia edellisvuodesta ja miedomman kolmosoluen (max 4,7%) laski 4 prosenttia. Silti keskiolut hallitsee ylivoimaisesti Suomen olutmarkkinoita 85-86 prosentin osuudella.
Long drink eli kansankielellä lonkero voidaan nimetä kaksi vuotta sitten voimaan tulleen alkoholilain kokonaisuudistuksen ylivoimaisesti suurimmaksi voittajaksi juomarintamalla, vaikka kovin kasvu on jo laantunut.
Menekki nousi yli 40 prosenttia vuonna 2018, mutta kasvu tyssäsi viime vuonna. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tilaston mukaan lonkeroiden kokonaismyynti laski viime vuonna 0,6 prosenttia ja oli 50,4 miljoonaa litraa.
Pääosa ei tuonut mitään
Alkoholin matkustajatuonnissa tyyli muuttui viime vuonna aiemmasta sikäli, että matkustajat toivat ulkomailta vähemmän väkeviä juomia ja enemmän mietoja juomia.
– Entinen viinamaa, nykynen olutmaa. Suomessa juodaan pohjoismaisessa vertailussa ylivoimaisesti eniten olutta.
Karlssonin mukaan suurin osa matkustajatuonnista ostetaan edelleen joko Virosta tai laivalta Virosta palattaessa. Väkeviä juomia tuodaan kuitenkin maahan huomattavassa määrin myös muualta. Alkoholintuonti Latviasta on lisääntynyt vuodesta 2018.
– Osa aiemmin Virosta tai laivoilta ostetusta alkoholista ostetaan nyt Latviasta, kommentoi Karlsson.
Kokonaistuonnin lisäystä ei kuitenkaan ole tapahtunut, eikä uutta hakijoiden ryhmää ole Karlssonin mukaan muodostunut.
– Ne jotka aikaisemmin toivat pakettiautoilla suuria määriä alkoholia Virosta, tuo ne nyt Latviasta.
Myös siiderin, väkevöityjen viinien ja juomasekoitusten sekä väkevien juomien tuonti Virosta ja Viron laivoilta on vähentynyt. Muista juomaryhmistä oluiden, long drink -juomien ja viinien matkustajatuonti lisääntyi.
Suurin osa (58 prosenttia) matkailijoista ei palatessa tuonut mitään alkoholijuomia. Näiden matkustajien suhteellinen osuus on pitkällä aikavälillä lisääntynyt.
Lue lisää:
Viinat syrjäyttivät lonkeron myyntikärjestä – katso listat myydyimmistä alkoholijuomista
Olut ja lonkero syöksyivät – näin rajua myyntiromahdusta Alkossa ei ole nähty neljännesvuosisataan