Viime kuukausina noitarummun lailla päristelty sanoma maaseudun tyhjenemisestä ja suomalaisten pakkautumisesta kolmeen suureen kaupunkiin ei ole ainoa mahdollinen tulevaisuuden näkymä. Sitran 2020-luvun kehitysnäkymiä pohtivassa raportissa kaupungistuminen on väestöennusteiden perusteella selkeä kehityssuunta, mutta sille on nähtävissä myös vastavoima: maaseutu.
Vielä kymmenen vuotta sitten maaseutu nähtiin tulevaisuuden tutkimuksessa heikkona signaalina. Näköpiirissä oli vain pieniä, vaikeasti havaittavia ensioireita siitä, että maaseutu saattaisi tulevaisuudessa nostaa päätään.
Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan mukaan signaali ei ole enää ihan heikko.
– Väestöennusteissa muutos ei näy, mutta se ei silti ole mitenkään mahdoton.
Dufvan mukaan tutkimuksessa on havaittu useita tekijöitä, jotka lupaavat maaseudulle elämää ja työpaikkoja myös tulevaisuudessa. Näitä ne ovat.
1. Lähes miljoona suomalaista suunnittelee maalle muuttoa
41 prosenttia suomalaisista suunnittelee muuttavansa maalle tai ainakin haluaisi muuttaa, jos voisi. Maaseudun Tulevaisuus teetti Kantar TNS:llä viime vuonna selvityksen, jossa kysyttiin suomalaisilta haaveilevatko he maalle muutosta.
Kyselytutkimuksen mukaan 844 000 suomalaista pohtii vakavissaan maalle muuttoa. Lisäksi suuri joukko haluaisi muuttaa maalle, mutta ei pysty.
2. Koti voi olla sekä kaupungissa että maalla, mutta se ei näy tilastoissa
Sitran megatrendiraportti esittää, että kaupungin ja maaseudun välinen vastakkainasettelu on keinotekoinen. Se herättää mielikuvia täyteen ahdetuista megakaupungeista ja autioituvista kylistä. Molemmat mielikuvat johtavat harhaan.
Todellisuudessa asuminen ja eläminen monessa paikassa on yleistynyt jo pitkään. Yhä useampi viettää puolet vuodesta kaupungissa ja puolet maalla.
Maaseutua tutkivan Helsingin yliopiston Ruralia- instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen kritisoi yksisilmäistä väestöennusteiden tuijottamista. Väestöennusteet pohjautuvat virallisiin kotipaikkoihin, eivätkä huomioi esimerkiksi vapaa-ajan asutuksen pienemmille paikkakunnille tuomia työllisyys- ja talousvaikutuksia.
– Niistä syntyy mielikuva, että ihmiset elävät vain kotipaikoillaan. Mutta kun katsoo vaikkapa Savonlinnaa kesällä tai talvella, sitä on vaikea tunnistaa samaksi kaupungiksi.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusartikkeli monipaikkaisuudesta toteaa, että tilastoinnin ongelmat vaikuttavat myös päätöksentekoon. Kun osa väestöstä jää virallisissa tilastoissa näkymättömäksi, heidän vaikutustaan ei huomioida päätöksenteossa tai suunnittelussa.
3. Kun maatalous muuttuu, työvoiman tarve maatiloilla lisääntyy
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ongelmat vaativat toimia kaikkialla yhteiskunnassa. Myös maatalous muuttuu tämän seurauksena monin tavoin. Näin on esittänyt muun muassa BIOS-tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ympäristö- ja luonnonvaraongelmien takia Suomi ei tulevaisuudessa voi nojata enää niin paljon tuontiruokaan, -rehuihin ja -lannoitteisiin kuin nyt. Omavaraisuusastetta on nostettava. Se lisää työtä maaseudulla.
Samalla BIOS ennakoi, että maataloudessa on siirryttävä nykyisestä harvojen lajien viljelystä useiden eri lajien viljelyyn. Syynä ovat nykyistä vaikeammat ympäristön muutokset, joihin viljelyn pitää pystyä sopeutumaan. Nykyistä laajempi lajikirjo pelloilla tarkoittaa, että työvaiheita on enemmän kuin nyt ja myös kasvukausia on vuoden aikana useampia.
BIOSin tutkijat näkevät, että tyhjenemisen sijaan maaseudulle voi syntyä paljon ihmistyötä vaativaa tuotantoa.
– Tämä vaatii valtiolta aktiivista siirtymäpolitiikkaa, sillä taloudellisesti heikolla olevien alkutuottajien on vaikea sopeutua muutoksiin omin voimin, ympäristötutkija Ville Lähde sanoo.
BIOS-tutkimusyksikön mukaan maaseudun muutos on osa laajempaa "ekologista jälleenrakennusta", johon yhteiskunnan on ryhdyttävä ilmastonmuutoksen takia.
4. Kotimaan matkailun suosio kasvaa
Ilmastonmuutoksen seurauksena kotimaan matkailusta ennustetaan tulevan aiempaa suositumpaa. Se tarkoittaa lisääntyvää tarvetta työntekijöille matkailuyrityksissä. Monet niistä sijaitsevat maalla.
Suosion kasvu näkyy jo nyt matkailuyrityksissä. Myös tammikuussa järjestetyillä Matkamessuilla kävijöistä 16 prosenttia useampi kuin ennen kertoi tulleensa tutustumaan kotimaan matkailutarjontaan.
Matkailu-ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan matkailulla on hyvät mahdollisuudet tarjota yhä useammalle hiipuvalle kunnalle elämisen edellytyksiä.
– Kotimaan matkailun kasvupotentiaalin lisäksi Suomen puhdas ilma ja kansallispuistot tuovat varmasti tänne yhä enemmän myös ulkomaalaisia turisteja.
5. Etätyöstä on tullut tavallista
43 prosenttia suomalaisista palkansaajista tekee työtä, joka ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua.Tämä oli tilanne vuonna 2018, kun Tilastokeskus teki tutkimuksen suomalaisten työoloista.
Etätyöstä on puhuttu jo 80-luvulta lähtien ja pitkään näytti, ettei se ota tulta alleen. Viime vuosina etätyö on kuitenkin ottanut aimo harppauksen: nyt etätyötä tekee 28 prosenttia kaikista palkansaajista. Niistäkin, jotka eivät vielä tee etätyötä, puolet haluaisi tehdä.
Etätyön tekemisen ennakoidaankin yleistyvän entisestään. Enää ei edellytetä, että kaikkien työntekijöiden pitää asua isoilla paikkakunnilla tai pääkaupunkiseudulla.
6. Mielikuva maaseudusta on rikastumassa
Aikojen saatossa mielikuvat maaseudusta ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Jos vielä 90-luvulla maaseutu nähtiin monin paikoin takapajuisena ja ahdasmielisenä paikkana, josta piti päästä pois, nykyään se heilimöi suomalaisten mielissä kiireettömänä luonnon sylinä.
Nostalginen ja romanttinen maalaisidylli on niin monen mieleen, että se kannattelee isoa liiketoimintaa. Eilen kerroimme jutussamme pariskunnasta, joka elättää itsensä kuvaamalla sosiaaliseen mediaan elämäänsä vanhalla maatilalla.
Tutkijat ennustavat käsityksen maaseudun ja kaupungin välillä liudentuvan ja mielikuvien maaseudusta muuttuvan aiempaa monipuolisemmiksi.