Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Livekamera tuo luonnon käteen – pää tyhjenee turhasta, kun odottaa eläintä näytölle

Talvella 2020 kamerat kuvaavat ahmoja ja talvilintuja. Suosituimmat eläinlivet keräävät miljoonia seuraajia.

Tiia Kumpumäki katselee kännykältä Yle Luonnon Ahmaliveä.
– Eläinliveissä on jotakin meditatiivista, sanoo Tiia Kumpumäki. Hän myös selailee mielellään Instagramissa luontokuvia eri puolelta maailmaa. Kuva: Kati Latva-Teikari / Yle
Kati Latva-Teikari
Avaa Yle-sovelluksessa

Nyt vilahti! Vasemmalla ylänurkassa!

Tiia Kumpumäki tuijottaa keskittyneesti kännykän näytöltä Yle Luonnon Ahmaliveä.

Ruudulla piipahtaa pikaisesti Matti tai Julia. Ähtärin eläinpuiston ahmapariskunnan elämää on voinut tarkkailla verkossa hemikuusta 2020 alkaen.

Kumpumäki on intohimoinen luontofani, joka katselee eläimiä mielellään myös livekameroiden kautta.

– Seurasin esimerkiksi WWF Suomen Metsäpeura- ja Sääksiliveä. Molemmat olivat mielenkiintoisia.

Ahma talvisessa maisemassa
Kuva: Ähtärin eläinpuisto/Timo Ahopelto

Tiia Kumpumäki on ehtinyt vilkuilla jonkin verran myös vuoden 2020 talvilintuliveä.

Hän ei ole kuitenkaan onnistunut näkemään yhtään siivekästä, vaikka WWF:n mukaan katsojat ovat bonganneet ainakin sini-, kuusi-, tali- ja hömötiaisen, sekä närhiä, käpytikoja ja puukiipijän.

Jos talvilinnut ovat mysteeri, ja lintutietous muutenkin vähän hukkateillä, kannattaa kokeilla, selviäisikö edes tuurilla läpi Ylen lintutestistä.

Luonnonystävän päivä ei ole pilalla, vaikka puhelimen näytön livessä näkyisi vain maisemaa.

Metsäpeurojen kamera vei katsojan 2019 ihastelemaan Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajalla sijaitsevan Lauhavuoren kasallispuiston näkymiä, ja Sääksilive samana vuonna Saimaan Haukiveden maisemia.

Norpan pään pärskähtäminen pinnalle on katsojalle bonusta

Tiia Kumpumäen mielestä parasta on, kun näytöllä liplattelee hiljalleen Saimaa, ja harmaa kivi odottaa norppaa makoilemaan.

– Siinä on jotakin meditatiivistä, hän huokaa.

Bonusta tietysti on, jos norpan pää yhtäkkiä pärskähtää pinnalle, ja eläin kiipeää kivelle köllöttelemään.

Hyljefani tunnustaa heräävänsä talvihorroksesta vasta, kun WWF:n Norppalive toukokuun alussa taas avautuu.

Se on hänen mielestään lupaus kesästä ja keväästä. Siitä, että nyt alkaa tapahtua.

Saimaannorpat ovat keränneet miljoonia katselukertoja verkossa.

Norppalive syntyi 2016 osana Itä-Suomen yliopiston tutkimusta, jossa Saimaan rannalle laitetun kameran avulla haluttiin tunnistaa mahdollisimman monta norppayksilöä.

Ahma Ähtärin eläinpuistossa
Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Moni luontolive Suomessa ja maailmalla välittää kuvaa harvinaisista ja uhanalalaisista eläinlajeista, joiden suojelemiseksi on tehtävä töitä.

Saimaannorppia on jäljellä nelisensataa. Ahmojen määräksi arvioidaan luonnossa 250-280 yksilöä.

Yle Luonnon Ahmalivessä jännitetään, onko ahmanaaras Julia raskaana, ja näyttääkö pesäkamera pian pentujen syntymän.

Ystävänpäiväksi 2020 uumoiltu aikaraja jo ylitettiin, mutta Ähtärin eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki ei ole vielä luopunut toivosta. Ahmoista kun ei ikinä tiedä.

Ykkössuosikin asema on vankkumaton, se on Pullervo

Tiia Kumpumäen katse hakeutuu taas puhelimelle.

Pesäkamerassa on hiljaista, samoin ulkona hangella ja kivien keskellä. Matti ja Julia eivät näyttäydy tällä kertaa.

Nelivuotiaat ahmat eivät kuitenkaan onnistu syrjäyttämään vannoutuneen norppafanin ykkössuosikkeja eli saimaannorppa Pullervoa ja muita Norppaliven tähtiä.

Kotiväki vihjailee äidin viettäneen viime vuosina Norppaliven parissa tuntikausia, ja naureskelee hyväntahtoisesti tämän Pullervo-jutuille.

– Hyvällä omallatunnolla voin sanoa, etten ole koskaan katsellut työaikana mitään luontolivejä, mutta norpista on kyllä tullut puhuttua paljon, Kumpumäki nauraa.

Saimenvikarkut.

Muutama Yhdysvalloissa asuva ja työskentelevä kollega on myös hurahtanut Suomen Norppaliveen.

Kumpumäki uskoo, että työviestittelyn ohessa toukokuussa 2020 kirjoitetaan taas säännöllisesti muutama sana norppahavainnoista.

– On jotenkin hienoa, että autiomaan vieressä, käärmeiden ja skorpionien maisemissa, asuvat rakastuivat hylkeeseen, joka elää vain Suomessa.

Kaupunkiluonnossakin voi olla nähtävää luonto-livelle

Kumpumäki ei seuraisi skorpioniliveä, jos joku sellaisen verkkoon laittaisi. Myös WWF:n Kyylive sai jäädä häneltä rauhaan. Liito-oravat ja Kalalive jäivät välistä ajanpuutteen takia.

Jäikö muiltakin Kalalive 2019 väliin? Kalatietäjä selvinnee siitä huolimatta ketterästi Ylen kalatestistä.

Äänilive 2019 Helsingin edustalla sijaitsevasta Vallisaaren lehdosta teki kokkolalaiseen luonnonystävään vaikutuksen, ja poiki toiveen:

– Mikrofonin voisi seuraavaksi viedä kaupunkipuistoon, ja livekamerassa variksen kootut seikkailut voisivat olla jännä juttu.

Suosittelemme sinulle