Lokakuun viimeisen perjantain sää on poikkeuksellisen lämmin ja tyyni, toisin sanoen täydellinen yölinturetkelle.
Lintuja ei pimeydessä niinkään näe, mutta kuulee. Harjaantunut korva erottaa ilmasta muun muassa eri rastaiden, kaulushaikaran ja taivaanvuohen ääniä.
Pilkkopimeällä Hankoniemellä kaikuu myös metsäkauriin kutsuhuuto.
Parin sadepäivän jälkeen koittanut poutasää voi ajaa pöllöt liikkeelle, mutta mitään takeita siitä ei ole. Siinä lienee yksi luontomatkailun valteista: ennalta-arvaamattomuus.
Kymmenkunta yölinturetken osallistujaa astelee otsalamppujen valossa kohti niemen kärjessä sijaitsevaa Helsingin lintutieteellisen yhdistyksen Tringan lintuasemaa.
Lintuja rengastetaan Hangossa laskosverhomaisten verkkojen avulla. Kun lintu lentää päin verkkoa, se tipahtaa pussiin, josta se ei pääse omin avuin pois. Verkot tarkistetaan kahden tunnin välein ympäri vuorokauden.
Tämän retken osallistujia lykästää heti ensihetkillä. Luonnontieteellisen Keskusmuseon Luomuksen linnustonseurannassa työskentelevä intendentti Aleksi Lehikoinen seisoo aseman pihalla helmipöllö kädessään.
Tuimailmeinen pöllö ja siivekästä haltioituneina ihastelevat retkeläiset katselevat tovin toisiaan ennen kuin pöllö päästetään jatkamaan matkaansa rengas jalassaan.
Se katoaa äänettömästi pimeyteen.
– Hei hei! Kuuluu useamman retkeläisen suusta.
Ensimmäinen laatuaan
Suomen lintuasemilla ei ole aikaisemmin harjoitettu kaupallista lintuopastus- tai lintumatkailutoimintaa.
Hankoniemen kärjessä kesän ja syksyn aikana järjestetyt opastukset ovat olleet niin suosittuja, että toiminta jatkuu kevään puolella, jos koronatilanne sen vain sallii.
Mitään massaturismikohdetta Hangon lintuasemasta ei kuitenkaan tule. Sinne pääsee vain kävellen paikoin hankalakulkuista Tulliniemen luontopolkua pitkin. Matkaa kertyy reilu kolme kilometriä suuntaansa.
Parhaimmillaan Hangon lintuasema on nimenomaan syksyllä: linnut parveilevat niemen kärjessä viimeiseen asti ennen kuin lähtevät muuttomatkalle meren yli. Erityisesti pöllöt karttavat isojen vesistöjen ylittämistä.
Vakihenkilökuntaa vapaaehtoisten tarkkailijoiden tilalle?
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on jopa majoituspalveluita tarjoavia lintumatkailukohteita. Hangon lintuasemalla tähän ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollisuuksia.
Asema on ollut toiminnassa jo 40 vuotta ja lintuhavainnot on tehty ja kirjattu tähän saakka vapaaehtoisvoimin.
Tringassa haaveillaan kuitenkin pysyvän henkilökunnan palkkaamisesta, ja se on tarkoitus rahoittaa ainakin osittain asemakierroksista karttuvilla tuloilla.
Koululaisille retket pyritään järjestämään ilmaiseksi. Perusmaksu on noin kymmenen euroa henkilöä kohden ja yritysryhmille erikseen räätälöidyt kierrokset ovat hieman kalliimpia. Syksyn viimeiset yöretket olivat kuitenkin osallistujille maksuttomia.
Muun muassa Hangon lintuasemalla tehtävä linnustonseuranta auttaa selvittämään, miten eri lintulajien kannat muuttuvat vuosien varrella. Myös eri lintulajien suojelupäätökset nojaavat pitkälti lintuaseurannan tuloksiin.
Lintujen rengastamisen avulla saadaan puolestaan tietoa eri lintulajien muuttoreiteistä, levähdys- ja talvehtimisalueista sekä muuttonopeudesta.
Juttua muokattu 8.11.2020 klo 16:47. Lisätty tieto, että yöretket olivat maksuttomia.