Raamatun sivut kahisevat, ja puheensorina täyttää huoneen. Kello käy armotonta vauhtia. Pienryhmästä yksi keskittyy avaamaan lukkoa, toinen hakee vastausta Raamatusta, kolmas etsii lisää johtolankoja ja neljäs ynnäilee numerosarjoja. Oikeiden oivallusten syntymiseen tarvitaan hyviä hoksottimia ja yhteistyötaitoja.
Kaiuttimesta kuuluvan opastavan äänen sijaan etenemisvinkkejä antaa sängyllä istuva Pyhä Henki.
Nuoria houkutellaan rippikouluun uusilla ideoilla. Savonlinnassa hiihtolomariparin loppukoe toteutettiin yllättävällä tavalla: pelaamalla pakohuonepeliä.
Rippikoulun suosio on säilynyt kirkosta eroamisaaltojenkin keskellä. Suosion syy löytyy innostavista isosista, hyvästä yhteishengestä ja nuorten välisen puskaradion välittämistä hyvistä riparikokemuksista.
Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen kertoo, että rippikouluun voi tulla riippumatta siitä, onko kirkon jäsen vai ei.
– Päästäkseen konfirmoitavaksi täytyy kuitenkin olla kirkon jäsen.
Savonlinnassa rippikoulun suorittaminen on suositumpaa kuin Suomessa keskimäärin: riparin käy yli 90 prosenttia ikäluokasta. Se on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin keskimäärin. Suuren suosion syyksi arvellaan tapaa, jolla ripareita pidetään.
Viime vuonna rippikoulun kävi lähes 47 000 rippikouluikäistä nuorta. Savonlinnan seurakunnassa rippikouluun osallistui 338 nuorta.
Raamattu-aiheinen pakohuonepeli osallistaa nuoret
Nykyrippikoulussa nuoret pääsevät mukaan suunnittelemaan riparia. Seurakunnissa halutaan muutenkin löytää tapoja tukea nuorten oppimista.
Esimerkiksi Savonlinnan seurakunnan nuorisotyönohjaajat Sari Kaunismäki ja Jaakko Vanttaja ovat kehittäneet riparille Raamattu-aiheisen pakohuonepelin.
Riparilaisia uudella tavalla osallistava peli päätyi viime viikolla ensi kertaa osaksi leirin loppukoetta. Päästäkseen ulos pakohuoneesta riparilaiset tarvitsevat muun muassa rippikoulussa saatua oppia ja Raamatun käyttötaitoa.
– Varsinkin Isä Meidän -rukous pitää osata aika sanasta sanaan, että sieltä pääsee ulos, Kaunismäki sanoo.
Kaunismäki kertoo isosten olleen nuorisotyön ja rippikoulujen käyttöön suunnitellun pakohuoneen testaajina.
– Pakohuone sisältää monenlaisia tehtäviä, joissa pitää käyttää Raamattua. Jonkin verran on osattava ulkoläksyjäkin. Pelissä on myös lukkojen avaamisia ja pohdintatehtäviä.
Kaverit, raha, kummius ja kirkkovihkiminen
Rippikoulu kestää puoli vuotta. Se käydään usein kavereiden, kummiuden ja kirkkovihkimisen takia.
Savonlinnalainen Venla Huoman kertoo kuulleensa rippikoulusta hyvää. Muiden hyvät riparikokemukset ja kummius innostivat häntä käymään rippikoulun.
– Haluaisin olla isompana kummi, Huoman sanoo.
Tomi Toitturille puolestaan kirkkovihkiminen ja rippilahjarahat ovat tärkeitä.
– Rippijuhlista saa kuulemma hyvin rahaa niin se tietysti motivoi.
Nuorisotyönohjaaja Sari Kaunismäki nostaa riparien suosion syyksi myös yhteisöllisyyden.
– Sana kiertää, että rippikoulussa on mukavaa ja sinne kannattaa mennä. Rippikoulu on legenda, hän sanoo.
Myös Jari Pulkkinen kertoo nuorten välittävän positiivista viestiä rippikoulusta.
– Puhe rippikoulusta nuorten keskuudessa on valtaosin tosi positiivista. He siirtävät hyviä riparikokemuksiaan puheessaan eteenpäin.
Suosion takana innostavat isoset
Jari Pulkkinen nostaa yhdeksi riparien suosion kulmakiveksi isoset, joita on mukana rippikoulutoiminnassa vuosittain lähes parikymmentätuhatta.
– Monet rippikoulun käyneet haluavat isosena toimiessaan tarjota nuorille yhtä hienon kokemuksen kuin heillä itsellä oli.
Savonlinnassa hiihtolomariparille osallistuneen Tomi Toitturin mielestä isoset ovat riparilla tärkeässä roolissa.
– Ilman isosia olisi tosi tylsää. Isoset tekevät tästä kymmenen kertaa paremman, hän sanoo.
Venla Huoman nimeää hiihtolomariparin parhaaksi anniksi sen, että on saanut touhuta isosten kanssa kaikkea mukavaa, esimerkiksi pelata lautapelejä.
– He ottavat meidät kaikkiin juttuihin mukaan ja huolehtivat meistä.
Ripari saa nuorilta yleisarvosanan 9–
Savonlinnassa hiihtolomariparin alussa nuorten toiveita kuultiin siitä, minkälaisia oppitunteja he haluaisivat riparille. Venla Huoman sanoo riparilaisten vaikuttaneen esimerkiksi siihen haluavatko he opiskella keskustelemalla vai joillakin muilla tavoilla.
– Oppikokonaisuuksista saadaan paljon mielenkiintoisempia ja mukavampia, kun on saatu päättää itse jotain.
Savonlinnassa nuoria aiempaa enemmän osallistava rippikoulusuunnitelma otettiin käyttöön jo pari vuotta sitten.
Nuorisotyönohjaaja Sari Kaunismäki sanoo uuden rippikoulusuunnitelman suuntaavan siihen, että perinteisen loppukokeen tilalla olisi oppimisen arviointia pitkin rippileiriä.
– Meillä on täällä joka päivä oppimispäiväkirjat, ja loppukoe sisältää pakohuonepelin ja ryhmätyön.
Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen kertoo, että nuorten riparikokemuksia selvitetään valtakunnallisen itsearviointikyselyn avulla. Kyselyyn vastasi viime vuonna lähes 16 000 nuorta.
– Nuorten kokemukset siitä, että on turvallista olla ryhmässä ja saa olla oma itsensä saivat korkeimpia arvosanoja, Pulkkinen sanoo.
Nuoret vastasivat kyselyyn kouluasteikolla 4–10, ja yleisarvosanaksi rippikoulu sai 9–.
Oletko käynyt rippikoulun tai suunnitteletko osallistumista? Millaisia kokemuksia riparista jäi? Keskustele aiheesta 9. maaliskuuta kello 23.00 asti.
Lue myös: