Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Uusi, itsevarma Praha
Tšekin talous kasvaa ja pääkaupungin itsetunto sen mukana. Nuori pormestari on aloittanut vastarinnan Kiinaa, Venäjää ja oman maan hallintoa vastaan.
PRAHA Helmikuun lopussa Prahassa nimettiin eräs aukio uusiksi. Aiemmin aukion nimi oli Kastanjoiden alla. Nyt siitä tuli Boris Nemtsovin aukio.
Boris Nemtsov oli Venäjän hallinnon kriitikkona tunnettu oppositiopoliitikko. Hänet ammuttiin kuoliaaksi Kremlin lähellä viisi vuotta sitten samana päivämääränä 27. helmikuuta, kun prahalainen aukio sai uuden nimen.
Nimeämisseremonian aikana läheisen rakennuksen ikkunat ja ovet pysyivät kiinni.
Rakennuksessa toimii Venäjän suurlähetystö. Nyt sen ikkunan alla on poliittisesta murhasta muistuttava aukio, ja lähetystön pitäisi vaihtaa virallinen osoite uusiksi.
Samassa yhteydessä toinen katu nimettiin tapetun venäläistoimittajan Anna Politkovskajan mukaan.
– Haluamme tällä eleellä tukea ihmisoikeuksia ja demokratiaa, uusista nimistä päättämässä ollut Prahan pormestari Zdeněk Hřib sanoi tilaisuudessa.
Ei ole epätavallista, että pääkaupunkien ääni näkyy ja kuuluu ulkomaille asti. Suomessa tunnetaan usein nimeltä Lontoon ja New Yorkin pormestarit.
Myös Helsingissä Jan Vapaavuori (kok.) on nostanut profiiliaan suorilla lausunnoilla ja valmiudella olla eri mieltä oman puolueensa tai hallituksen kanssa.
Mutta silti olisi vaikea kuvitella Vapaavuorta nimeämässä Tehtaankatua uusiksi venäläisen murhatun oppositiopoliitikon mukaan.
Prahassa tällaista nyt tapahtuu.
Tšekin pääkaupunkia on johtanut puolitoista vuotta pormestari Hřib. Piraattipuolueen edustajana valtaan noussut Hřib, 38, kampanjoi korruptionvastaisella politiikalla, mutta pormestarina hän on profiloitunut ennen kaikkea autoritaaristen suurvaltojen vastustajana.
Ensimmäinen yhteenotto tapahtui diplomaattikutsuilla aika tasan vuosi sitten. Prahan pormestari oli kutsunut perinteiselle diplomaattien viinilasilliselle sekä Kiinan suurlähettilään että Taiwanin edustajan.
Kättelyjonossa Pekingin edustaja alkoi vaatia pormestarilta, että Taiwanin edustaja pitää heittää ulos. Kiinan linjan mukaan Taiwan on osa Kiinaa, eikä sillä sen vuoksi voi olla omaa edustajaa.
Vaatimus toistui useaan otteeseen, mutta pormestarin kanta piti. Ketään ei heitetty ulos, mutta Kiinan suurlähettiläs päätti lopulta itse lähteä.
– Tämä on ainoa kerta, kun tapasin Kiinan suurlähettilään henkilökohtaisesti, hieman huvittuneen oloinen Hřib sanoo työhuoneessaan.
Prahan kaupungintalo sijaitsee turistien suosiman vanhankaupungin liepeillä. Työhuone on tilava, mutta edustaa tyyliltään kahdeksankymmentälukua.
Hřib antoi Ylelle haastattelun tammikuun lopussa.
Diplomaattivälikohtauksen jälkeen Hřib on noussut symboloimaan uudenlaista eurooppalaista vastarintaa Kiinan vaikutusvallan kasvua kohtaan.
Pormestari itse kuvailee vastarinnan alkamista vääjäämättömänä. Kiina on vuosia luvannut suuria sijoituksia etenkin itäisen Keski-Euroopan maille, mutta totuus on osoittautunut muuksi.
– Vain pieni osa kiinalaisten lupaamista sijoituksista toteutui. Ja nekin kohdistuivat lähinnä panimoihin ja urheiluseuroihin, Hřib sanoo.
Kiinalaisten ostama Slavia Praha -jalkapalloseura on nimekäs ja tšekkiläispanimot maailmankuuluja. Mutta ilmeisesti myös Kiinan johto ärsyyntyi näihin huviostoihin Euroopassa ja alkoi painaa jarrua.
Myös tilastot kertovat samaa, mistä pormestari puhuu. Kiinalaissijoitusten määrä on nyt laskussa.
Ehkä nyt Tšekillä on varaa nousta Kiinaa vastaan, kun rahahanat ovat muutenkin hidastuneet ja samaan aikaan maan oma talous kasvaa vahvasti. Tšekissä on koko EU-alueen matalin työttömyys.
Vielä takavuosina Tšekkiä ja muita itäisen Keski-Euroopan maita pidettiin läntisiä naapureitaan alttiimpina Kiinan vaikutuksille. Kiina on suunnitellut Yksi vyö, yksi tie -hankkeensa rautatieyhteyksiä erityisesti näiden maiden ja Balkanin alueelle.
Lisäksi Tšekissä presidentti Miloš Zeman on pitänyt tiiviitä suhteita Pekingiin. Niin tiiviitä, että se ehti jo huolestuttaa muuta Euroopan unionia ja herättää pelkoa Kiinan poliittisen vaikutusvallan kasvusta Euroopan sisällä.
Aivan viime aikoina Tšekissä on paljastunut lisäksi maan rikkaimman miehen Petr Kellnerin yrityksen rahoittama Kiina-myönteinen julkisuuskampanja. Kellnerin Home Credit -yhtiö myöntää kulutusluottoja kiinalaisille ja on miljardibisnes.
Pormestari Hřibin työhuoneessa näkee heti hyllykoristeista sen, kenen joukoissa pormestari seisoo. Hyllyssä on puinen veistos, joka esittää käpymäiseen panssariin suojautuvaa nisäkästä, muurahaiskäpyä. Eläintä, joka tunnetaan Taiwanin poliittisena eläimenä.
– Olen jo lapsesta saakka pitänyt muurahaiskäpyjä kiehtovina, pormestari sanoo ja esittelee Taiwanista saamaansa koristetta.
Hřibin mukaan syy Prahan ja Pekingin välirikkoon on nimenomaan poliittinen painostus.
Praha olisi halunnut poistaa kaupunkien ystävyyssopimuksesta kohdan, jossa Praha sitoutuu vahvistamaan “yhden Kiinan politiikkaa” ja sitä, että Taiwan on osa Kiinaa.
Lääkäriksi opiskellut Hřib on ollut itse opiskelijavaihdossa Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa, mutta kiistää sopimuskiistan olevan hänen henkilökohtainen projektinsa.
– Koko Prahaa johtava yhteishallitus on tästä samaa mieltä, Hřib sanoo.
Kiina ei muutokseen suostunut ja koko ystävyyssopimus kaatui. Hřib solmi uuden Prahan ja Taipein välille.
Kiinan poliittisia eläimiä pandoja Prahan eläintarha ei ole alustavista suunnitelmista huolimatta enää saamassa. Niitä Kiina vuokraa mieluummin poliittisesti suopeille kumppaneille.
– Uskon tai ainakin niin on sanottu, että toive saada pandoja Prahan eläintarhaan oli syy sille, miksi lauseke yhden Kiinan politiikasta oli mukana Prahan ja Pekingin ystävyyskaupunkisopimuksessa, Hřib sanoo.
Hänen uusi tavoitteensa on saada Prahaan muurahaiskäpy.
Pormestari Hřib puhuu hyvää englantia ja on kylmän sodan jälkeisen ajan EU-Tšekin kasvatti.
Silti Tšekin historia kaikuu hänen tavassaan tehdä politiikkaa. Kylmän sodan aikana Tšekki oli muun itäisen Keski-Euroopan tavoin osa Neuvostoliiton ohjailemaa sosialistiblokkia.
Vuosi 1968 muistetaan maailmanlaajuisesta opiskelijaliikehdinnästä, mutta myös Prahan keväästä. Liberaali ajanjakso keskellä kommunistista kautta toi toiveen vapaudesta, mutta päättyi neuvostojoukkojen miehitykseen.
Prahan kevään henkeä ollaan herättämässä jälleen eloon.
Praha on Hřibin kaudella esimerkiksi palauttanut perinteen nostaa Tiibetin lippu salkoon tunnustuksena Kiinan vallan alla elävälle väestöryhmälle.
– Olemme itsekin taistelleet oman kulttuurisen itsemäärämisoikeutemme puolesta. Myös täällä oli vieras valta, jonka kanssa meillä oli omat ongelmamme.
Lisäksi lääkärinä hän kertoo pitävänsä täysin kestämättömänä yhteistyötä maan kanssa, joka on vanginnut jopa miljoona uiguurivähemmistöön kuuluvaa ihmistä ja joka käy elinkauppaa vankien elimillä.
Hřibin mukaan Prahan kokemukset Kiinan kanssa voivat olla hyvä oppitunti myös muille Euroopan pienille maille, kuten Suomelle.
Hřibin ja Pekingin kiistelyn vuoksi Peking perui Prahan filharmonikkojen kiertueen Kiinassa ja samaan syssyyn parin muunkin Prahaan viittaavan orkesterin esiintymisen.
– On selvää, ettei Kiina ole luotettava liikekumppani. He jopa peruivat sellaisen orkesterin matkan, jonka nimessä on viittaus Prahaan, vaikkei se liittynyt mitenkään Prahan kaupunkiin.
Tšekin kyberturvallisuudesta vastaava viranomainen on jo varoittanut kiinalaisen teknologiayhtiön laitteista 5g-verkon rakentamisessa. Hřibin mukaan Prahan ja Pekingin riita on osoitus Kiinan arvaamattomasta käytöksestä.
– Mitä tapahtuu, jos tärkeä infrastruktuuri on tällaisen maan hallitseman yhtiön käsissä? Se on iso riski ja itsensä saattaa löytää yhtäkkiä ilman yhteyksiä.
Mutta Hřibin vastarintaan altista politiikkaa selittää myös nykyisyys. Itäisen Keski-Euroopan maista Unkarissa ja Puolassa keskusvalta on kääntänyt kurssin poispäin liberaalista länsimaisesta demokratiasta, ja myös Tšekissä on ollut vastaavia huolia.
Prahassa pidettiin viime vuonna neljännesmiljoona ihmistä keränneitä mielenosoituksia demokratian puolesta.
Uutta Prahan kevään henkeä virittelevät nimenomaan itäisen Keski-Euroopan kaupunkien asukkaat.
Kaikissa neljässä pääkaupungissa Prahassa, Budapestissa, Bratislavassa ja Varsovassa on vallassa liberaali pormestari. He solmivat alkuvuodesta keskenään Vapaiden kaupunkien liitoksi nimetyn sopimuksen.
Hřibin mukaan sopimuksen yksi tavoite on puolustaa demokratiaa ja toinen on vahvistaa kaupunkien asemaa. Sen vuoksi pääkaupungit toivovat, että Euroopan unionin tukia ohjataan entistä enemmän suoraan kaupunkeihin, ohi keskusvallan.
Pormestari muistuttaa, että nykyisessä EU:n tukirahojen jaossa sekä Tšekin että Unkarin pääministerit ja heidän lähipiirinsä ovat jo joutuneet korruptioepäilyjen kohteeksi.
Mutta eikö se osaltaan syvennä maaseudun ja kaupunkien välistä kuilua, jos rahoja aletaan ohjata aiempaa enemmän kaupunkeihin?
Hřibin mukaan asia on päinvastoin. Hänen mukaansa kaupunkien menestyminen olisi itse asiassa este populismin nousulle.
– Muuten tulee jälleen uusi populisti, joka kertoo keksineensä yksinkertaisen ratkaisun. Mutta ratkaisun, joka on täydellisen väärä, Hřib sanoo.
Korjattu kello 13.30 yhdestä kohdasta Taiwanin suurlähettiläs Taiwanin edustajaksi.