Kun rakennusliike Peab kauppasi 6–7 vuotta sitten Kalevan navettaa yrittäjä Petri Pihlajaniemelle, mies tuumasi, jotta ei ikinä.
Toisin kuitenkin kävi. Vanhojen rakennusten korjauksista innostunut Pihlajaniemi huomasi omistavansa 130 vuotta vanhan, 5 000 neliön kokoisen ja 18 metriä korkean kivinavetan Seinäjoen Itikanmäellä.
Rakennus oli hyvässä peruskunnossa, mutta edessä oli mittava remontti. Vanhasta ei ole tänä päivänä jäljellä kuin massiiviset ulkoseinät, peltikatto ja vanhan rakennuksen henki.
Petri Pihlajaniemi on korjannut tai on aikeissa korjata useita vanhoja rakennuksia uusiokäyttöön kotipaikkakunnallaan Kristiinankaupungissa ja Seinäjoella. Kalevan navettaa hän kuvaa erittäin vaativaksi ja haastavaksi kohteeksi.
– Tämä on niin massiivinen rakennus kaikkine sinne tarvittavine tekniikoineen palo- ja ilmastointitekniikasta lähtien.
Kalevan navetan saneerauksesta ja sen käyttövaihtoehdoista oli Seinäjoella puhuttu pitkään.
Pihlajaniemeä kiehtoi, ei vain 130 vuotta vanha, ryhdikäs tiilirakennus, vaan kaikki se elämä ja tarinat, mitä tuo talo piti sisällään. Hän toivoo nyt peruskorjatulle rakennukselle pitkää ikää.
– Talo on korjattu elämää ja käyttöä varten. En korjaa näitä sitä varten, että ne jäisivät monumenteiksi.
Ei tullut nimestä huolimatta navettaa
Kalevan navetalla on ollut värikkäät vaiheet (siirryt toiseen palveluun). Isosta tiilirakennuksesta piti tulla navetta, mutta karjaa siellä ei ole koskaan pidetty yhtä maatalousnäyttelyä lukuunottamatta.
Alun perin tila kuului maineikkaalle, Wasastjernojen suvun hallinnoimalle Östermyran kartanolle Seinäjoella. Wasastjernat olivat maatalouden edelläkävijöitä ja samainen suku perusti Seinäjoelle myös rautaruukin, joka edisti paikkakunnan kehittymistä.
Kun Wasastjernat ajautuivat talousvaikeuksiin, tila siirtyi velkojalle eli henkivakuutusyhtiö Kalevalle. Juuri Kaleva rakennutti Itikanmäelle valtavan kokoisen kivinavetan, mutta yhtiö luopui karjataloudesta ennen kuin ehti sitä edes aloittaa.
Sittemmin kristiinankaupunkilainen liikemies Hugo Grönlund perusti Kalevan navettaan verkatehtaan, jonka toiminta sammui jo 1920-luvun laman seurauksena. Sen jälkeen puolustusvoimat asettui taloksi Kalevan navettaan ja toimi siellä aina 1990-luvulle saakka. Viimeiseksi ison rakennuksen pohjakerroksessa toimi maatalousmyymälä.
Uusi toimijajoukko on tiiviissä kimpassa keskenään
Parhaillaan Kalevan navettaan muuttaa taide- ja kulttuuritoimijoiden verkosto, jonka jäsenet aikovat hyötyä toisistaan.
– Kaikkien toimijoiden yhtenä tavoitteena oli saada parempi tila. Osa taidetoimijoista oli ripoteltuna pitkin Seinäjoen kaupunkia ja osalla ei ollut mitään esiintymistilaa, kertoo Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Leena Kråknäs verkoston perustamisen lähtökohdista.
Kråknäsin mukaan taide- ja kulttuurikeskuksen verkoston syntymiseksi on nähty paljon vaivaa.
– Voimme hankkia ostopalveluilla toisiltamme palveluja tai käyttää toistemme tiloja hyväksi. Tämä on hieno systeemi, jossa olemme ikään kuin naimisissa toistemme kanssa.
Kirsikka kakun päällä näinä kuntatalouden aikoina
Kulttuuuritoimenjohtaja Leena Kråknäs hykertelee innosta ja jännityksestä.
– Oman taide- ja kulttuurikeskuksen saaminen kaupunkiin näinä kuntatalouden aikoina on kyllä omalla virkaurallani kuin kirsikka kakun päällä. Olen yhtä aikaa innostunut ja jännittynyt.
Kråknäs arvioi, ettei Suomesta löydy toista samanlaisella toimintamallilla luotua taide- ja kulttuurikeskusta.
– Meillä on tällainen hybridimalli eli verkostoomme kuuluu kunnallisia toimijoita, yhdistyksiä, yrityksiä ja taideyliopisto.
Flyygelistä oikohöylään
Rakentajalle Kalevan navetan erilaisten toimijoiden joukko on tuonut haastetta.
– Toiminnallista yhteensovitettavaa on riittänyt Sibelius-Akatemian flyygelistä kansalaisopiston oikohöylään. Siinä on ollut aikamoista haastetta, Petri Pihlajaniemi kuvaa.
Ensimmäisten joukossa uusiin tiloihin muutti Taito Etelä-Pohjanmaa kauppoineen sekä käsityö- ja muotoilukouluineen. Tilat pienenivät, mutta edut kasvoivat.
– Toimimme kahdessa eri paikassa ja nyt on äärettömän tärkeää, että olemme saman katon alla ja vielä ensimmäisessä kerroksessa. Olemme helposti saavutettavissa. Vanhoissa tiloissa oli paljon portaita, toiminnanjohtaja Marja Hemminki-Haapoja juttelee.
Käsityö- ja muotoilukoulun rehtori Anne Honkala sanoo talon juurevuuden ja valoisuuden ruokkivan käsityön opetusta.
– Käymme tutkimassa täällä lasten kanssa talon arkkitehtuuria. Esteettisyydellä on suuri merkitys käsitöiden tekemisessä, Anne Honkala suunnittelee.
Taidehalli saa korkeat näyttelytilat
Kalevan navetan kaikki tilat ovat täynnä. Seinäjoen kaupunki on vuokrannut niistä 70 prosenttia. Muuttajien joukkoon kuuluu muun muassa taidehalli.
Leena Kråknäs uskoo, että Seinäjoen tunnettavuus taidenäyttelykaupunkina kasvaa ja hallin kävijämäärät nousevat. Pelkästään uusien näyttelytilojen korkeus tuo uusia mahdollisuuksia näyttelyiden toteuttamisessa.
Jalasjärveläinen taidegraafikko Petra Koivisto ripustaa Vintti-näyttelytilaan isoja grafiikkatöitään. Kolmannen kerroksen pyöreä päätyikkuna tuo tilaan paljon luonnonvaloa.
Petra Koivisto saa kunnian avata Kalevan navetan yksityisnäyttelyt. Toisen kerroksen näyttelytilassa on pohjoismaalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttely.
– Olen aikaisemmin suunnannut näyttelyjäni pääkaupunkiseudulle. Nyt on sitten isompi näyttely kotiseudulla. Tämä on ollut jännittävää, jopa hieman stressaavaa. Tässä on nyt jokin oma säpinä, Petra Koivisto tuumaa.
Koivisto on saanut suunnitella näyttelyään samaan tahtiin näyttelytilan valmistumisen kanssa.
– En ole koskaan pitänyt näyttelyä ensimmäisenä uudessa, valmistuvassa tilassa. Tämä on ollut mielenkiintoinen tie. Kiva nähdä jatkossakin, millaisia näyttelyitä täällä tulee olemaan.
Vanhat tilat kiinnostavat vuokraajia pääkaupungista asti
Kalevan navetta täydentää myös salien tarjontaa Seinäjoella. Taide- ja kulttuurikeskukseen rakennettiin Hugo-sali, jonne mahtuu yli 200 henkilön yleisö.
– Se on monitoimisali. Emme vielä osaa edes arvata, mitä kaikkea siellä voi tehdä. Se tuo ison mahdollisuuden tähän kaupunkiin, Leena Kråknäs uskoo.
Petri Pihlajaniemi on joutunut sanomaan useasti ei vuokratilojen kysyjille. Pieniä toimitiloja on kyselty paljon ja pääkaupunkiseudulla toimiva yritys olisi ollut valmis vuokraamaan Kalevan navetasta jopa 1500–2000 neliön tilat.
– Tämäkin yritys halusi nimenomaan muuttaa vanhaan ja saneerattuun rakennukseen, ei uuteen. Kun kaikilla on kaikkea nykyään, niin erikoinen kiehtoo ja tämä on sitä, sanoo Petri Pihlajaniemi.
Korjaamista ja remonttia 6,5 miljoonalla eurolla
Kalevan navettaa peruskorjattiin taide- ja kulttuurikeskukseksi reilut puolitoista vuotta. Petri Pihlajaniemi laskee, että rahaa siihen hupeni 6,5 miljoonaa.
Seinäjoen kaupunki on budjetoinut tämän vuoden talousarvioonsa 450 000 euron investointimäärärahan. Tuolla summalla kaupunki varustaa vuokraamansa tilat eli raha sijoitetaan ajanmukaisiin laitteisiin ja tarvittavaan irtaimistoon. Näitä tarvitaan esimerkiksi Hugo-saliin.
Kaupunki maksaa Kalevan navetan tiloistaan vuokraa satoja tuhansia euroja vuosittain. Vanhoihin taide- ja kulttuuritoimijoiden tiloihin verrattuna kaupungin vuokramenot kasvavat reilulla 100 000 eurolla tähänastisesta. Summaa nostattaa uutena Hugo-sali, jollaista kaupungilla ei ole aikaisemmin ollut. Kun salia jälleenvuokrataan, se tuo puolestaan myyntituottoa kaupungille.
Ratakiskoja muttei kummituksia
Kalevan navetta vilisee yksityiskohtia – ne ovat peruskorjaajan tavaramerkkejä.
Esimerkiksi kattorakenteita tukemasta löytyy ratakiskoja. Tarkemmin katsottuna huomaa, että niissä lukee vuosiluku 1897.
– Vuosi sitten niitä pitkin kulki vielä junia Seinäjoen aseman pihalla. Ostin ne sieltä, Petri Pihlajaniemi virnistää.
Kalligrafi Marika Koskimäki maalaa korkeuksissa sijaitsevaan oveen tehtailija Hugo Grönlundin nimeä. Kaiken varalle. Ovi johti aikoinaan tehtailijan huoneeseen.
– Olen vähän taikauskoinen, kun olen näitä vanhoja rakennuksia korjannut. Kaikilla taloilla on joku sielu. Jos herätät sen, se voi ruveta kummittelemaan. Kannattaa antaa olla niiden rauhassa, Petri Pihlajaniemi tietää.
Puolentoista viikon avajaiset
Kalevan navetta avaa kaikki ovensa yleisölle keskiviikkona illansuussa 11. maaliskuuta. Juhlallisuuksia (siirryt toiseen palveluun) kestää peräti puolitoista viikkoa 21.3. saakka. Tuona aikana yleisölle järjestetään muun muassa opastettuja kävelyjä navetalle ja talokierroksia.
Kuvataitelija Antti Maasalo valaisee kaupungista Seinäjoen Itikanmäelle johtavan muutaman vuoden vanhan modernin kävelysillan avajaispäivien ajaksi, joten katseltavaa on myös matkan varrella. Keskiviikkona 11.3. ja perhepäivänä sunnuntaina 15.3. Kalevan navettaan järjestetään Seinäjoen keskustasta myös bussikuljetuksia.
Uuteen taide- ja kulttuurikeskukseen odotetaan avajaispäivien aikana yhteensä tuhansia vieraita. Kalevan navetan pysäköintitilat ovat rajalliset, joten porraspäähän ei kannata yrittää omalla autolla.
Lue lisää:
Kalevan navetan remontti on loppusuoralla – Pihlajaniemi: "Pää on täynnä navettaa".
