Käsienpesusta on viime viikkoina jankattu niin uutisissa kuin poliittisissa puheenvuoroissa. Syynä siihen on tietenkin koronavirus.
Jos olet miettinyt, miksi käsiä on pakko hinkata 20 sekuntia, ja mistä ajatus käsienpesusta loistokeinoina tauteja vastaan on peräisin, olet oikean artikkelin äärellä.
Bonuksena tulee hygieeninen tietoisku: ennen käsienpesun merkityksen ymmärtämistä lääkärit saattoivat hoitaa potilaita kalmaisilla käsillään. Suomessa on usein korostettu saunan hygieenistä merkitystä, mutta juokseva vesi yleistyi vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Eivätkä kaikki hyödynnä sitä vieläkään.
Kaikki eivät pese käsiään vaikka pitäisi?
Nyt kun käsienpesua kuulutetaan kaikkialla, myös kanssaihmisten hygieniasta huolestuneita ääniä on alkanut nousta. Esimerkiksi Twitterissä kiertävien väitteiden mukaan kaikki eivät edelleenkään pese käsiään edes vessakäynnin jälkeen, vaan osa painelee suoraan asioiltaan takaisin maailmaan.
THL on tutkinut suomalaisten käsienpesua isosti viimeksi vuosikymmen sitten. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osui silloin toisen globaalin epidemian saumaan: silloin kyseessä oli sikainfluenssa.
Tutkimuksessa muun muassa kyseltiin osallistujilta, millaisissa tilanteissa he pesevät käsiään ja miten he suhtautuvat käsienpesuun. THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra kertoo, että tutkimuksen perusteella suomalaisten käsienpesu oli aika hyvällä tasolla.
Juuri vessassa käynnin jälkeistä käsipesua ei Savolainen-Kopran mukaan ole Suomessa varsinaisesti tutkittu. Hän kuitenkin tunnistaa ilmiön, jossa osa hyppää käsienpesun yli vessa-asioinnin jälkeen.
Sattumoisin viime vuonna Me Naiset -lehti toteutti suuren hygieniakyselyn ja sai yli 23 000 vastausta. Siinä noin prosentti eli kaksi sataa vastaajaa ilmoitti pesevänsä kädet vain joka toisella vessakerralla tai harvemmin. Kyselyssä lähes neljäsosa kertoi yleensä pesevänsä kädet vessakäynnin jälkeen mutta jättävänsä pesun joskus välistä, ja viisi prosenttia kertoi käsienpesun riippuvan siitä, mitä vessassa tekee.
Mitä tulee tautiaaltoihin, Mehiläisen ja IROResearchin kolme vuotta vanhan tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista ei kiinnitä flunssakaudella erityistä huomiota käsihygieniaan.
Kun vastauksia ynnää yhteen, voi olettaa yllättävän monen skippaavan käsienpesun silloinkin, kun sen pitäisi olla oletusarvoista. Tosin muutoksen tuuli on ilmassa – talven influenssatapauksien määrä on rajusti laskenut, oletettavasti parantuneen hygienian myötä.
Taudit löytyivät mikroskooppisesta maailmasta
Savolainen-Kopra esittää, että mahdolliset syyt käsien pesemättä jättämiselle voivat olla ymmärtämättömyys, kiireen tunne tai ajatus siitä, ettei pesu ole tärkeä asia. Käsienpesu vessassa käynnin jälkeenkin on osa taudinehkäisyä.
– Esimerkiksi norovirukset säilyvät tehokkaasti pinnoilla, varsinkin wc-tiloissa. Jos joku on ripuloinut tai oksentanut yleisessä vessassa, virusta saattaa olla pinnoilla, ja niitä voi käsien välityksellä siirtää paikasta toiseen, Savolainen-Kopra sanoo.
Vaikka itseensä siis koskisi vain paperin välityksellä, taudit siirtyvät erilaisilta pinnoilta eteenpäin. Lisäksi moni infektiotauti välittyy ulosteen kautta. Jos sitä on sormissa, infektiot taatusti leviävät.
Mutta mitä hyötyä on käsienpesusta, jos hiplaa omaa puhelintaan pitkin päivää? Puhelinten pinnallahan on tunnetusti aimo joukko bakteereja.
Savolainen-Kopra toteaa, että jos omat kädet on pesty, ei ainakaan itse eritä puhelimeen lisää pöpöjä. Käsienpesulla voi katkaista mikrobien reitin käsistä suuhun ja muille limakalvoille.
– Paljon puhelinta käyttävillä käsienpesu on tärkeää, samoin puhelimen pyyhkiminen.
Ennen vanhaan peseytyminen oli harvinaisempaa. Käsienpesu tauteja ehkäisevänä tekijänä on yllättävän tuore oivallus lääketieteen ja ihmiskunnan historiassa. Lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen toteaa, että asia ymmärrettiin vasta 1800-luvun lopulla bakteriologisen vallankumouksen myötä.
Käytännössä tieteilijät pääsivät silloin riittävän hyvien mikroskooppien äärelle ja ymmärsivät, että paljaalla silmällä näkyvän maailman lisäksi on olemassa pienenpieni mikrobien maailma, joka vaikuttaa meihin. Muun muassa antiikin aikaan lääkärit luottivat lähinnä aisteihinsa.
– Tuohon aikaan epidemioiden ajateltiin leviävän, kun ilma muuttuu tauteja aiheuttavaksi. Sen taas tunnisti hajusta, Vuorinen toteaa.
Vasta 1700–1800-luvuilla modernisaation aikaan mahdollisuus peseytyä aukeni muillekin kuin yläluokalle. Kun samaan aikaan ymmärrettiin tautien leviämisen juurisyyt mikroskooppisella tasolla, syntyi käytäntö käsienpesusta.
Yksi alan uranuurtajista oli unkarilainen lääkäri Ignaz Semmelweis. Semmelweis huomasi, että lääkäreiden ja opiskelijoiden pyörittämällä klinikalla huomattavasti useampi äiti kuoli lapsivuodekuumeeseen kuin kätilöiden klinikoilla (Journal of the Royal Society of Medicine). Syyksi paljastui se, että lääketieteen opiskelijat saattoivat suorittaa ruumiinavauksen ja jatkaa käsiään pesemättä suorittamaan gynekologisia tutkimuksia (Journal of the Royal Society of Medicine).
Semmelweis päätteli, että jonkinlaista "tautista ainetta" (Journal of the Royal Society of Medicine) siirtyi käsien kautta ihmisestä toiseen. Kun opiskelijota vaadittiin desinfioimaan kätensä ennen äitiysosastolle menemistä, kuolleisuus putosi.
Vuorinen tosin huomauttaa, että lääketieteen sankareita on ollut tapana nostaa jalustalle. Vaikka Semmelweisin tarina on tunnettu, myös moni muu tieteilijä on vienyt tautien leviämisen ehkäisyä eteenpäin.
Suomi oli vielä toisen maailmansodan jälkeen maaseutupainotteinen maa, joten Vuorinen arvioi, ettei kovin monella ollut juoksevaa vettä talossaan, saati lämmintä sellaista. Juokseva vesi yleistyi 1940-luvun jälkeen, jolloin myös mahdollisuus käsienpesuun puhtaalla vedellä avautui uudella tavalla. Suurin osa esimerkiksi Helsingin vesijohtoverkoista on rakennettu 1950–1960-luvuilla sotien jälkeen.
Vuorinen nostaa esille sen, että suomalaiset ajattelevat olevansa hygieenisiä, sillä saunomiskulttuuri on niin vahva. Saunassa ei kuitenkaan yleensä käydä yhtä usein kuin käsiä pitäisi pestä.
Vuorinen huomauttaakin, että puhtaudesta tuli uskonnollinen riitti jo muinaisen Egyptin ja Mesopotamian aikaan. Nykypäivänäkin muun muassa islamissa on lukuisia ohjeita siihen, milloin ihmisen tulee peseytyä. Vuorinen ajattelee, että islaminuskoon liittyvä puhtauden korostuminen voisi vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin myönteisesti.
– Me olemme korostaneet vain saunaa, että olemme mukamas niin hygieenisiä! Vuorinen toteaa ja nauraa.
Miksi käsiä pitää pestä niin kauan?
Jyväskylän Mäki-Matin päiväkodissa on monta seinätaulua käsienpesusta. Heti aamusta Tammela-ryhmän eskarilaisia kokoontuu innokkaasti kylpyhuoneeseen näyttämään, miten kädet pestään kunnolla. Hihat on käärittävä, saippuaa hierottava käsiin, ja niitä pitää hangata kunnolla.
Dosentti Heikki Vuorinen toteaa, että yhteiskunnan kehitys on helpottanut tautien leviämistä. Esimerkiksi peruskoulujen ja päiväkotien kautta pöpöt ovat levinneet helposti. Se on totta tänä päivänäkin: päiväkotilapset saattavat sairastaa jopa sata päivää vuodesta.
Toisaalta se on vaikuttanut myös puhtauden kehittymiseen. Mäki-Matin päiväkodissa käsienpesua opetellaankin yhdessä lasten kanssa.
Käsiä pitää pestessä hieroa jopa parikymmentä sekuntia (THL), eli esimerkiksi lyhyen laulun ajan. Jos Mäki-Matin eskarilaisten ehdottama Jänis istui maassa ei luonnistu, ei huolta. Englantilainen ohjelmistonkehittäjä William Gibson teki vastikään Wash Your Lyrics -laulugeneraattorin. Palveluun voi syöttää suosikkikappaleensa nimen, ja se tuottaa kuvallisen ohjeen siitä, kuinka pitkälle kappaletta tulee laulaa, jotta kädet tulee pestyä kunnolla.
THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra toteaa, että aikaa tarvitaan, koska kädet pitää käydä huolellisesti läpi. Virukset eivät siis maagisesti huku 20 sekunnin kohdalla.
Maalaisjärkeäkin saa toki käyttää. Jotkut saattavat ajatella, että käsienpesu voi aiheuttaa ylipuhtautta ja allergioita jos lialle ei altistu, mutta tarkoitus ei olekaan pestä normaaleja mikrobeja pois käsistään. Savolainen-Kopran mukaan omassa seurassa hengaillessa käsienpesu ei ole niin tärkeää kuin vaikka flunssaisia kohdatessa.
Mäki-Matissa työskentelevä varhaiskasvatuksen opettaja Kirsi Koivunen huomauttaa, että päiväkodissa ja eskarissa kiinnitetään käsihygieniaan huomiota muutenkin, olipa virusaaltoa tai ei. Lapsille on kerrottu, miten pöpöt voivat tarttua, ja pesutekniikkaa käydään läpi.
Myös THL:n Carita Savolainen-Kopra muistuttaa, että kädet pitäisi pestä ahkerasti aina, ei ainoastaan epidemia-aikaan. Taannoisessa THL:n tutkimuksessakin kävi ilmi, että suomalaisten käsienpesuinto laantui sikainfluenssan hiivuttua. Savolainen-Kopra toteaa kuitenkin, että infektiotauteja on liikkeellä koko ajan. Käsihygienia on aina tarpeellista.
Nyt kun olet lukenut tämän artikkelin todennäköisesti puhelimeltasi ja mahdollisesti vessalukemistona, on vain yksi looginen lopetus.
Pese kätesi.
Voit keskustella aiheesta 15.3.2020 klo 11:00 asti.