Osakeanalyyseja ja niihin liittyviä osto- ja myyntisuosituksia on tehty vuosikymmeniä suunnilleen samalla tavalla.
Tiivistetysti kuvattuna analyysia varten tutkitaan yrityksen talousluvut läpikotaisin ja käydään johdon kanssa keskusteluja näkymistä.
Tämän pohjalta analyytikko kirjoittaa muutaman sivun raportin, jossa on käsitys yrityksen näkymistä ja arvio yhtiön osakkeen hintakehityksestä esimerkiksi lähimmän vuoden aikana.
Osakkeelle annetaan niin sanottu tavoitehinta, jonka perusteella suositellaan joko ostamaan tai myymään yhtiön osakkeita. Kolmas vaihtoehto on neutraalimpi eli kehotus pitää osakkeen paino ennallaan salkussa.
Ostosuositukset suosituimpia
Niin ikään, jo vuosikymmeniä sitten huomattiin, että analyysien tuloksena ostosuositukset tapasivat olla paljon yleisempiä kuin myyntisuositukset. Tämä seikka ei ole juuri muuttunut ajan saatossa.
– Analysoitavat yritykset haluavat tietenkin nähdä ostosuosituksia ja myös asiakkaat ovat kiinnostuneita siitä, mitä pitäisi ostaa. Harvemmin kysytään, mitä osakkeita pitäisi myydä, Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen johtaja, professori Vesa Puttonen sanoo.
Analyyseja hyödyntävät sekä suuret institutionaaliset sijoittajat että piensijoittajat. Tyypillisesti ne ovat maksullisia ja osa asiakkaan varainhoitopakettia. Niitä ei siis pääse vertailemaan avoimesti ja vapaasti.
Nykyisin myös itse yritykset ovat alkaneet maksaa analyysien tekemisestä.
– Tässä suhteessa osakeanalyyseissa on menty samaan suuntaan kuin esimerkiksi yritysten luottoluokitusten tekemisessä. Menettelyssä on hyvä tunnistaa agenttiongelman vaara eli se, että analyysin tekijällä on houkutus laatia yritykselle suosiollinen analyysi. Tavallaan oikein olisi, että asiakas eli sijoittaja maksaisi analyysin, Puttonen sanoo.
Hintavaikutus on pieni
Analyysien tekijät, analyytikot korostavat riippumattomuuttaan olipa maksaja kumpi hyvänsä.
– Analyysien tekeminen on täysin eristetty muusta varainhoidon toiminnasta. Teemme päätöksemme täysin itsenäisesti, Nordean päästrategi Antti Saari kertoo.
Analyysitaloista Inderes tekee analyyseja yritysten maksamina.
– Meidän pitää todistaa riippumattomuutemme sijoittajille joka päivä pörssissä. Parhaiten me todistamme sen olemalla oikeassa suosituksissamme niin, että asiakkaat saavat ylituottoa sijoituksilleen, Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén sanoo.
Analyysien ja niihin liittyvien osto- tai myyntisuositusten vaikutusta osakemarkkinoihin on jonkin verran tutkittu.
– On havaittu, että erityisesti jonkun nimekkään analyysiyhtiön ostosuositus heijastuu markkinoille pienenä kurssinousuna lyhyellä aikavälillä. Yleensä tätä kurssinousua ei ole pystynyt hyödyntämään pidemmällä aikavälillä, professori Vesa Puttonen kertoo.
Nuorten leijonien pelikenttä
Osakeanalyyseja tekee Suomessa viitisenkymmentä analyytikkoa. Reilut kymmenen vuotta sitten joukko oli vielä kolminkertainen.
Edelleenkin analyytikot ovat kuitenkin pääsääntöisesti nuorehkoja miehiä, joilla on kunnianhimoa ainakin riittävästi. Alalle on tyypillistä, että onnistumiset näkyvät palkassa.
– Seuraamme koko ajan, miten pärjäämme suhteessa kilpailijoihin ja onko suosituksillamme saatu aikaan ylituottoa suhteessa markkinaan, OP:n pääanalyytikko Antti Saari kuvaa tiiminsä sitoutumista työhön.
– Kyllä jokainen analyytikko seuraa suosituksiaan kuin hai laivaa, Danske Bankin pääanalyytikko Matti Ahokas tiivistää.
Analyytikot seuraavat luonnollisesti eniten suuria yhtiöitä, joiden osakkeilla käydään myös paljon kauppaa. Kaikkiaan Helsingin pörssin yhtiöistä on säännöllisessä seurannassa muutamia kymmeniä yrityksiä.
– Maailman kilpailluin markkina on pystyä ennustamaan osakekursseja. Analyysiyritykseltä lähtee pohja pois liiketoiminnasta, jos se on systemaattisesti väärässä, professori Vesa Puttonen toteaa.
28.4.2020 klo 10:25: Korjattu Nordean päästrategin Antti Saaren sitaatti. Jutun aiempi sitaatti,"Me emme ota analyysin tekemisestä rahaa yrityksiltä, joita seuraamme ja meidät on täysin eristetty muusta varainhoidon toiminnasta. Teemme päätöksemme täysin itsenäisesti" , on osittain virheellinen.