Nuoria huumeiden ongelmakäyttäjiä on Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin, kertoi Duodecim-lehdessä julkaistu tuore tutkimus viime viikon lopulla.
Myös Yle uutisoi asiasta: ylipäätään kovien huumeiden ongelmakäyttäjiä on enemmän kuin koskaan, ja erityisen paljon ongelmakäyttö on lisääntynyt nuorilla ja naisilla.
Vertais- ja tukipalveluita tarjoavaa Irti Huumeista -järjestöä uudet tiedot eivät yllättäneet.
– Huumetilanne on ollut huolestuttava jo kauan, sanoo toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.
– Se on mennyt huonoon suuntaan käytännössä koko ajan. Huumeiden käyttö on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti, huumekuolemat ovat lisääntyneet hitaasti mutta varmasti.
Toisaalta hoitovalikoima ei ole kehittynyt samassa tahdissa, Vainikka jatkaa.
Hän sanoo, että on ollut alalla 1990-luvulta lähtien ja että tuolloin esimerkiksi Helsingissä pääsi hoitoon paljon helpommin kuin tänä päivänä.
– Se on surullista.
Mitä poliitikot aikovat tehdä?
Hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut muun muassa puuttuvansa nuorten päihteiden käyttöön.
Huumepolitiikasta vastaava ministeri, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo, että lähtökohtana on lisätä työn suunnitelmallisuutta. Hän toteaa, että nykyinen päihdehuoltolaki on vuodelta 1987.
Lain päivittäminen on nyt tärkeää, ministeri linjaa.
– Päihdehuoltolaki oli voimaan tullessaan edistyksellinen. Mutta kun verrataan nykypäivän lainsäädäntöön, tuo laki on kirjoitettu hyvin yleisluontoiseksi ja sen ohjausvaikutus palveluihin on toisenlainen kuin tänä päivänä kirjoitettavien.
Myös valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta aiotaan uudistaa tämän vuoden aikana.
Sitä koskeva taustatyö on jo käynnissä, ja eri toimijat on kutsuttu koolle huhtikuun ensimmäiseksi päiväksi tuomaan asiantuntemustaan, Kiuru sanoo.
Päihde- ja mielenterveyspalveluja tuottavasta A-klinikasta arvioitiin viime viikolla, että hoitojärjestelmä ei ole pystynyt vastaamaan ainakaan kymmeneen vuoteen siihen tarpeeseen, mikä päihdepuolella on.
Mitä hallitus voi asialle tehdä?
– Tosiasia on, että vähemmistö päihdepalvelujen tarpeessa olevista ihmisistä on palveluiden piirissä, Kiuru vastaa ja jatkaa:
– Onko se sen vuoksi, että he eivät ole hakeutuneet vai että he eivät ole päässeet – nämä ovat isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka kertovat siitä, että meidän täytyy myös tässä suhteessa onnistua päihdepalveluissa tekemään paremmin. Myös hoidon vaikuttavuutta pitäisi pystyä lisäämään, koska se antaisi varmuutta tekemiseen. Nämä ovat vakavia kysymyksiä.
Etsivää nuorisotyötä vahvistetaan, samoin opiskelijahuoltoa
Kasvava huumeongelma on myös virkamiesten pöydällä.
Nykyinen hallitusohjelma sisältää runsaasti kirjauksia päihdepolitiikasta, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies, huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja Elina Kotovirta.
– Siellä on huomioitu esimerkiksi se, että nuorten päihteiden käytön vähentäminen ei ole irrallaan muista nuorten hyvinvointia tukevista asioista.
Myös joulukuussa hyväksytyssä uudessa valtakunnallisessa nuorisopoliittisessa ohjelmassa on mainittu useita päihdekäyttöä vähentäviä keinoja.
– Nyt on jo linjattu etsivän nuorisotyön vahvistamisesta, nuorten työpajatoiminnan lisäämisestä sekä palveluiden vahvistamisesta nuorisotakuun avulla. Myös oppilas- ja opiskelijahuoltoa vahvistetaan, Kotovirta avaa suunnitelmia.
– Tämä kaikki tähtää kokonaisuutena siihen, että nuorten tilanne olisi parempi ja hyvinvointi lisääntyisi. Näin ollen myös ongelmallinen päihteiden käyttö vähenisi eivätkä mahdolliset kokeilut johtaisi koskaan ongelmakäyttöön asti.
Sanat eivät riitä, järjestö odottaa nyt tekoja
Järjestöissä odotellaan nyt, että hallituksen aikeet muuttuvat sanoista teoiksi.
– Olen ollut todella kiitollinen tästä hallitusohjelmasta. Päihdeasia on mainittu siellä monessa kohtaa. Mutta nyt odotan oikeasti niitä konkreettisia tekoja, Irti Huumeista ry:n Mirka Vainikka sanoo.
Hänen mukaansa yksi tärkeimmistä asioista on, miten nuorten päihde- ja psykiatriahoito järjestetään.
– Meillä on todella vähän paikkoja, joissa nuorille annetaan päihdehoitoa. Se on ihan ensimmäinen asia. Meidän aikuisten pitäisi muutenkin kääntää päät toiseen asentoon: on meidän vastuullamme, että lapsilla ja nuorilla on huumeeton kasvuympäristö.
A-klinikka ehdotti tiistaina, että opioidikorvaushoitoja tulisi joissain tapauksissa tarjota myös alaikäisille ongelmakäyttäjille.
Ylen selvityksen mukaan kunnat eivät nykyään tarjoa tällaista hoitoa alaikäisille, vaikka sosiaali- ja terveysministeriön korvaushoitoasetus ei sitä estäkään.
Vainikka ei suoralta kädeltä innostu A-klinikan ehdotuksesta.
– Silloin jos nuorella on selkeä opioidiriippuvuus, korvaushoito voi olla vaihtoehto. Valitettavan usein kyseessä on kuitenkin sekakäyttö. Siinä tilanteessa nimenomaan alaikäisten ja nuorten kohdalla pitäisi etsiä muitakin välineitä kuin korvaushoito.
Päihteiden käytön taustalla on usein psyykkistä oireilua, kuten masennusta tai ahdistusta, Vainikka kertoo.
– Nuorten kohdalla kyse on yleensä monen sairauden summasta. Tässä yhteydessä korvaushoito kuulostaa vähän liian helpolta ratkaisulta.
Ylipäätään Vainikka kiittelee kuitenkin sitä, että huumetilanteesta on alettu puhua aiempaa enemmän.
Se, että näin tapahtuu vasta sen jälkeen kun esimerkiksi nuorten huumekuolemien on raportoitu olevan selvässä kasvussa, herättää hänessä huolta.
– Me puhumme ennalta ehkäisystä, mutta alamme toimia vasta sitten, kun tapahtuu jotain todella radikaalia ja pysäyttävää. Se on minusta järkyttävää ja huolestuttavaa.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 12. maaliskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: