Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kiinan "taika-ase" tähtää Suomeenkin
Yle löysi Suomesta järjestöjä, joiden jäljet johtavat Kiinan kommunistisen puolueen kontrollikoneistoon. Toiminnalla on yhteys suomalaiseen puoluepolitiikkaan.
Kiinan vaikuttamisen keinot toistuvat samoina maasta toiseen.
HELSINKI Ravintolan pöydän ääreen kerääntyneet ihmiset avaavat suunsa yksi kerrallaan.
Kokoontumisesta on kerrottu seikkaperäisesti kiinankielisillä nettisivuilla. Jokaisen läsnäolijan puheenvuoro on kirjattu tarkkaan ylös:
– Kiinan kansan nousu suurenmoiseen uuteen loistoon on alkamaisillaan, sanoo yksi.
– Kiinalaiset niin kotimaassa kuin merten takana yhdistävät voimansa ja tekevät työtä rinta rinnan yhteisen päämäärän hyväksi! ylistää toinen.
Vain Mao-takit ja -lippalakit puuttuvat puhujien yltä.
Muuten kohtaus voisi olla Kiinaa 1960–70-luvuilla piinanneen kulttuurivallankumouksen ajan näytelmästä. Kulttuurivallankumous oli aikaa, jolloin kapulakieliset esitykset Kiinan kommunistisen puolueen kaikkivoipaisuudesta olivat yleisiä. Uskollisuutta puolueelle valvottiin vainoharhaisesti.
Mutta nyt on tammikuu vuonna 2019.
Ollaan ostoskeskus Redissä Helsingissä. Ravintola Yami Yamiin on saapunut toistakymmentä ihmistä.
Kokoontumisen on järjestänyt Finland Association for Promoting Peaceful Reunification of China (FAPPRC) eli suomennettuna Kiinan rauhanomaisen jälleenyhdistymisen edistämisyhdistys Suomessa.
Yllä olevat puheenvuorot on julkaistu sen nettisivuilla.
Samanlaisia yhdistyksiä on jo noin 200 ympäri maailmaa. Ne kuuluvat kattojärjestöön, josta on tullut yksi tärkeimmistä Kiinan vaikuttamista ajavista toimijoista.
Yhtenäisyysyhdistysten tavoite on useiden asiantuntijoiden mukaan ajaa Kiinan etuja ja hiljentää nousevan suurvallan arvostelua.
Ylen selvityksestä käy ilmi, että Suomessa toimii myös muita järjestöjä, joilla on yhteyksiä Kiinan kasvavaan kontrollijärjestelmään.
Tässä jutussa käydään läpi kolmen yhdistyksen toimintaa ja niiden erilaisia kytköksiä Kiinan vaikuttamisverkostoon.
Kaksi yhdistyksissä toimivaa henkilöä on mukana Suomen puoluepolitiikassa.
Nämä ovat valtiollisia organisaatioita, jotka tekeytyvät kansalaisjärjestöiksi.
Valtiollista vaikuttamista tekevät muutkin maat, mutta Kiinan kontrollikoneiston erikoispiirteenä on pitkälle menevä suunnitelmallisuus ja salailu.
Vaikuttaminen tapahtuu yhdistysten, yritysten, viranomaisdelegaatioiden sekä yksittäisten ihmisten muodostaman monitahoisen verkoston kautta.
Sama toimintamalli on löytynyt aikaisemmin useista maista.
Käytännössä Kiinan kommunistiseen puolueeseen kytkeytyvät yhdistykset naamioituvat tavallisiksi kansalaisjärjestöiksi, kertoo Ylen kokoamiin tietoihin tutustunut Kiina-tutkija.
– Siinä on sellainen epärehellisyys, Turun yliopiston Itä-Aasian politiikan professori Lauri Paltemaa tiivistää.
– Nämä ovat valtiollisia organisaatioita, jotka tekeytyvät kansalaisjärjestöiksi. Mutta niihin värvätään tavallisia kansalaisia, joilta odotetaan panosta ja aktiivisuutta.
Redin kauppakeskuksessa isänmaalliset puheenvuorot jatkuvat. Tarkoituksena on "tutkia syvällisesti" Kiinan johtajan Xi Jinpingin puhetta, yhtenäisyysyhdistyksen sivuilla kerrotaan.
Viimeisten joukossa puheenvuoron saavat kaksi naista. Sivuston mukaan he lausuvat vuorosanat yhteen ääneen:
– Tahdon olla hyvä ja uskollinen kiinalainen ja tahdon ponnistella kaikilla voimillani, jotta isänmaa pysyy ikuisesti vahvana, vauraana ja kukoistavana. Tahdon, että jälleenyhdistyminen toteutuu mahdollisimman pian ja Kiinan kansa nousee taas mahtavaan kukoistukseen!
Toinen naisista on Jenni Chen-Ye. Hän on yhtenäisyysyhdistyksen varapuheenjohtaja ja yksi sen perustajajäsenistä Suomessa. Hänen mukaansa vuorosanat olivat yhdistyksen puheenjohtajan kirjoittamat.
Hän on myös Vantaan kaupunginvaltuutettu. Puolue on Kansallinen kokoomus.
Ravintolayrittäjänä työskentelevä Chen-Ye muutti Kiinasta Suomeen viisivuotiaana vanhempiensa kanssa. Kaupunginvaltuustoon hän nousi vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Myös perussuomalaisissa toimii kiinalaistaustainen yrittäjä, jolta löytyy yhteyksiä Kiinan kommunistisen puolueen vaikuttamiskoneistoon.
Erlin Yang oli ehdolla kuntavaaleissa vuonna 2017 Helsingissä. Hän tekee myös yhteistyötä oman puolueensa kansanedustajien kanssa.
Toiminta toisen maan etuja edistävien järjestöjen kanssa ei ole Suomessa kiellettyä.
Poliitikkojen on kuitenkin ilmoitettava sidonnaisuuksistaan, jotka voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Avoimuus on tärkeää myös äänestäjien kannalta.
Chen-Ye ei ole ilmoittanut yhdistystoiminnastaan lakisääteisessä sidonnaisuusilmoituksessa. Hänen mukaansa ilmoitus oli tarpeeton, koska yhtenäisyysyhdistyksen toiminta ei liity kaupungin luottamustoimiin millään lailla.
Kokoomukselle Jenni Chen-Yen yhdistystoiminta tulee yllätyksenä.
Voiko puoleen valtuutettu toimia Kiinan kommunistiseen puolueeseen linkittyvässä järjestössä?
– Ei. Tämän tyyppinen sidonnaisuus olisi pitänyt ymmärtää ilmoittaa oma-aloitteisesti, sanoo kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko.
Perussuomalaiset eivät vastanneet Ylen kysymyksiin.
Jotta yhtenäisyysyhdistyksen tehtävästä Kiinan kontrollikoneistossa saisi paremman käsityksen, on katsottava tarkemmin, mitä Kiinassa tapahtuu.
Osoite on Fuyou Jie 135 Kiinan pääkaupungissa Pekingissä.
Ollaan Kiinan valtakortteleissa. Vieressä on Kiinan kommunistipuolueen johtajille tarkoitettu alue.
Fuyou Jie 135:ssä sijaitsee virasto nimeltä Yhteisrintaman työosasto.
Se on kommunistisen puolueen keskuskomitean alaisuudessa toimiva elin, josta on tullut Kiinan vaikuttamisen todellinen ykkösnyrkki.
Mikään uusi keksintö virasto ei ole, sillä sen juuret juontuvat Kiinan kommunistien alkuhämäriin.
Jo kommunistijohtaja Mao Zedong kutsui Yhteisrintamaa yhdeksi puolueensa kolmesta “taika-aseesta”. Muut olivat puna-armeija ja puolue itse.
Kiinan presidentti Xi Jinping on valjastanut viraston käyttöönsä tavalla, jota ei ole nähty sitten Maon aikojen. Sille on keskitetty yhä enemmän valtaa ja rahaa.
Yhteisrintama on tärkeä työväline, kun Kiina tavoittelee maailman ykkösvaltion paikkaa. Se on osa Kiinan ulkopolitiikkaa.
– Mitä suurempi muutos, sitä enemmän Yhteisrintamaa pitää kehittää ja käyttää, Xi sanoi vuonna 2015.
Yhteisrintaman tehtävä on jokseenkin sama kuin vajaat sata vuotta sitten:
Sen on luotava suhteet kommunistisen puolueen ulkopuoliseen maailmaan ja saatava se toimimaan Kiinalle suotuisalla tavalla. Keinot ovat sekoitus verkostoitumista ja propagandaa mutta joissakin tapauksissa myös tietojen vuotamista Kiinan tiedustelulle.
Kohteita ovat nykyisin esimerkiksi ulkomaiset poliitikot ja bisnesmaailma, jotka pitää saada ajattelemaan myönteisesti idän supervallasta. Tähtäimessä ovat myös Kiinan vähemmistöt ja erityisesti ulkomailla asuvat kiinalaistaustaiset ihmiset. Heidänkin on työskenneltävä Kiinan tavoitteiden eteen.
Vuonna 2018 Yhteisrintama laajeni merkittävästi. Aiemmin valtioneuvoston ohjauksessa toiminut Ulkokiinalaisten asioiden toimisto siirrettiin Yhteisrintaman osaksi, eli suoraan kommunistisen puolueen alle.
Näin puolue saa yhä tiukemman otteen maan ulkopuolella asuvista kiinalaisista.
Kiinan voimistunut vaikuttamistoiminta on huomattu useissa maissa kuten Ruotsissa, Saksassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Siitä on kirjoitettu hiljattain Suomessakin.
Näissä kaikissa maissa Kiinan vaikuttamiskoneisto operoi laajalla harmaalla alueella.
Suomessa Yhteisrintama-kytköksiä löytyy esimerkiksi kolmelta yhdistykseltä, jotka ovat eri tavalla verkostoituneet siihen.
Kiinan kontrollijärjestelmä
Muut toimijat
Eri maissa on löydetty lukuisia muita toimijoita kuten opiskelu- ja kulttuurialan järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka osallistuvat Kiinan vaikuttamiseen.Yhteisrintamaan kytköksissä olevat toimijat eivät pyri pelkästään markkinoimaan Kiinaa myönteisessä valossa.
Osa aktiiveista yrittää myös vaientaa niitä, jotka arvostelevat autoritääristä suurvaltaa.
Yhtenäisyysyhdistykset: Kiinan ulkopolitiikan apurit maailmalla
Kampin ostoskeskuksen eteen Helsingissä on kokoontunut kourallinen mielenosoittajia. Samanlaisia tukiprotesteja Hongkongin demokratiamielenosoittajien puolesta järjestetään samana elokuun viikonloppuna ympäri maailmaa.
Vain yksi mielenosoittaja antaa Ylen toimittajalle haastattelun nimellä. Muut kieltäytyvät. He sanovat pelkäävänsä turvallisuutensa puolesta.
Viereen on ilmestynyt Kiinaa puolustava vastamielenosoittajien joukko. Osa heistä onkin jo tuttuja kasvoja. Kuten kokoomuslainen Jenni Chen-Ye.
FAPPRC eli Kiinan yhtenäisyysyhdistyksen porukka siis jälleen vauhdissa.
– Näen hyvänä, että tuli tällainen vastareaktio. En näe tässä mitään pahaa, Chen-Ye sanoo.
Yle haastatteli Chen-Yetä tämän Kiina-yhteyksistä helmikuun alkupuoliskolla. Hänen mukaansa on harmillista, että Hongkongin puolustajat Narinkkatorilla leimasivat Kiinan pahantekijäksi.
Chen-Ye ei näe ristiriitaa siinä, että porvaripuolueen aktiivi osallistuu kommunistisen Kiinan asiaa ajavan järjestön toimintaan.
Hän sanoo hyväksyneensä yhtenäisyysyhdistyksen säännöt lähtiessään toimintaan mukaan. Chen-Ye kuitenkin painottaa, että kuntapoliitikkona hän edistää aina Suomen ja vantaalaisten etuja.
– En koe uhkana, että olen tässä (Kiina-toiminnassa) mukana. Saan tätä kautta paljon tärkeää tietoa Kiinan tilanteesta. Osaan ottaa paremmin kantaa ulkopolitiikkaan.
Kiinan jälleenyhdistymistä ajavien järjestöjen nimi viittaa Taiwaniin, jonka Kiina katsoo kuuluvan itselleen. Kiinan mielestä saarivaltion pitäisi liittyä osaksi emämaata ensi tilassa.
Yhtenäisyysyhdistys pyrkii Chen-Yen mukaan myös "estämään mellakoita", joita Taiwanin lisäksi Hongkongin, Tiibetin ja Xinjiangin puolesta kampanjoivat aktivistit järjestävät.
– Järjestö valvoo Kiinan ulkopuolista rauhaa, Chen-Ye sanoo.
Vastamielenosoitukset kuuluvat yhtenäisyysyhdistysten ja monien muiden Kiina-järjestöjen ydintehtäviin eri puolilla maailmaa. Tämä pätee niin Suomessa, Kanadassa kuin esimerkiksi Uudessa-Seelannissa.
Toimintamalli näyttää tulevan samasta Kiinan pelikirjasta.
Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa yhtenäisyysyhdistys on mobilisoinut jäseniään kaduille, kun Kiinan johto on vieraillut maassa. Tarkoitus on peitota Kiinan arvostelijoiden protestit.
Samoin teki Suomen yhdistys vuonna 2017, kun Kiinan presidentti Xi vieraili Suomessa.
Se raportoi nettisivuillaan ripeästä toiminnastaan:
"Rauhanomaisen jälleenyhdistymisen edistämisyhdistyksen jäsenet huomasivat Tiibetin itsenäisyyttä ajavia aktivisteja, jotka pyrkivät aiheuttamaan häiriötä. Pyysimme välittömästi tapahtuman turvallisuudesta vastaavia poliiseja ajamaan heidät pois."
Eri maiden yhdistyksillä on mahdollisuus vaihtaa tietoja toiminnastaan kansainvälisissä suurtapahtumissa. Niihin ovat osallistuneet myös Suomen yhtenäisyysyhdistyksen johtohahmot.
Helsingissä yhdistyksen luona on vieraillut puolestaan muun muassa Yhteisrintama-viraston delegaatio Shanghaista sekä eri maiden yhtenäisyysyhdistyksiä kaitseva kiinalainen kattojärjestö.
Helsingin yhtenäisyysyhdistys on herättänyt myös australialaisen Kiina-tutkijan huomion.
Selvittäessään Yhteisrintaman verkostoja tutkija Alex Joske huomasi, että Kiinan Xinjiangin maakunnan asioista vastaavat Yhteisrintaman virkailijat olivat vierailleet Helsingissä heinäkuussa 2018.
Isäntänä toimi Suomen yhtenäisyysyhdistys FAPPRC.
Xinjiang tunnetaan lähinnä islaminuskoisen uiguurivähemmistön vainosta. Mitä asiaa alueesta vastaavilla virkailijoilla saattoi olla Suomeen?
– Se (tapaaminen) osoittaa, miten kommunistinen puolue pyrkii yhä aktiivisemmin piilottamaan ihmisoikeusrikkomuksiaan Xinjiangissa. Se panostaa ihmisiin, jotka voivat levittää valtion propagandaa, Joske kertoo Ylelle Australian Canberrasta.
Hän on Kiinan vaikuttamiseen ja teknologiansiirtoon erikoistunut tutkija ASPI-tutkimuslaitoksessa (Australian Strategic Policy Institute). Se on Australian hallituksen perustama sekä puolustusministeriön osittain rahoittama ajatushautomo.
Josken Helsinki-havainto päätyi artikkeliin, jossa hän teki seuraavat päätelmät:
Yhteisrintamalle kaikki kommunistipuolueen ulkopuoliset tahot ovat tietyllä tavalla yhtä, niin Länsi-Kiinan vähemmistökansa kuin Suomen kiinalaiset.
Vaikka monet valtiot ovat jo heränneet Kiinan vaikuttamiseen, tulee Kiinan sekaantuminen toisten maiden politiikkaan todennäköisesti vain kasvamaan.
Kiina aikoo myös ottaa entistä tiukemman otteen ulkokiinalaisista yhteisöistä.
Liike-elämä: Kiina haluaa myös bisnesmaailman puolelleen
Joulupukkeja Kiinaan, puoluepamppuja ja virkamiehiä Suomeen.
Ylen selvityksessä toiseksi aktiiviseksi Kiina-toimijaksi nousee liikemies Erlin Yang. Kiinalaislähtöinen Yang on ollut Suomen kansalainen yli 20 vuotta.
Perussuomalaisissa toimiva Yang pyrki Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 2017. Valtuustopaikka jäi saamatta, mutta liikemiehenä hän on saanut aikaan enemmän.
Yang on luonut monitahoisen yhdistys- ja yrityskonsernin, joka tekee yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston, kaupunkien, eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän ja Kiinan kommunistisen puolueen kanssa.
Yangin johtama China Tekway -yritys tarjoaa Kiinaan pyrkiville yrityksille konsultti- ja käännöspalveluja. Yrityksen erikoisuutena on Joulupukki Akatemia, jonka kautta Yang vie suomalaisia esiintymään joulupukeiksi Pohjois-Kiinassa sijaitsevaan turistikylään.
Yang tuo lisäksi kiinalaisia vierailijaryhmiä Suomeen, ja osalle ryhmistä hän tarjoaa pääsyn Suomen eduskuntaan.
Yang toi oman ryhmänsä esimerkiksi vuonna 2018 eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän järjestämään Kiina-päivään. Ystävyysryhmää johti tuolloin kansanedustaja Mika Niikko.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Niikko on ollut tänä vuonna useasti julkisuudessa Kiina-yhteyksiensä takia.
Yang onkin paitsi Niikon ja Vähämäen puoluetoveri myös yhteistyökumppani. He vierailevat vastavuoroisesti Yangin järjestämissä tapahtumissa.
Niikko oli vuonna 2018 puhujana Yangin investointiseminaarissa. Vuonna 2019 avajaispuheen piti puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tom Packalén.
Yang tekee yhteistyötä myös Kiinan vaikuttamisorganisaation Yhteisrintaman kanssa.
Hän isännöi viime vuonna Yhteisrintaman vierailua Helsingissä ja solmi vierailijoidensa kanssa sopimuksen.
Tapaamisen järjesti Yangin perustama yhdistys Suomi Kiina Kauppaliitto.
Xianin kaupungista saapunut Yhteisrintaman valtuuskunta ja Yang allekirjoittivat sopimuksen, jonka myötä Yangin Kauppaliitto-yhdistyksestä tuli "yhteyskeskus" Yhteisrintamaan kuuluvan ulkokiinalaisia edustavan yhdistyksen ja Suomen välillä.
Tieto yhteistyösopimuksesta on julkaistu Yangin johtaman China Tekway -yhtiön sivuilla. Tekstistä on kuitenkin helmikuun aikana poistettu tieto yhteyskeskuksen perustamisesta.
Ylellä on kopio alkuperäisestä tekstistä.
Yang on kiistänyt jyrkästi, että hänen toimintaansa liittyisi mitään poliittista. Yang väitti myös olevansa tietämätön koko vaikuttamisorganisaatiosta, kun Yle kysyi, mikä Yhteisrintama on.
– En osaa sanoa nyt, täytyy kelata. Pitää tutkia, mikä se oikeasti on, Yang vastasi puhelinhaastattelussa helmikuun lopulla.
Yang palasi asiaan juuri ennen jutun julkaisua. Hänen mukaansa kaikki yhteistyökumppanit Kiinassa toimivat lopulta kommunistisen puolueen alaisuudessa.
– Siksi minulle on merkityksetöntä kaivella, kuka on esimerkiksi Xianin yhdistyksen takana, Yang kirjoittaa sähköpostissa.
Juuri Xianin kaupungista saapuneen yhdistyksen kanssa hän solmi sopimuksen.
Kiinalaisilta nettisivuilta löytyy useita kuvia, joissa Erlin Yang poseeraa Yhteisrintamaa edustavien tai siihen kytkeytyvien henkilöiden kanssa.
Yhdellä sivustolla Yang kertoo, että Kiinan presidentin Xi Jinpingin puhe ulkokiinalaisten tärkeästä roolista on inspiroinut häntä.
– Sillä (puheella) on suuri merkitys uuden aikakauden ulkokiinalaistyölle, ja se on vaikuttanut minuun voimakkaasti kutsuen minua mukaan, Yang sanoo sivustolla.
Tiede- ja teknologia-ala: Älymystöpuolue kytkee koulutetut kiinalaiset ja Yhteisrintaman yhteen
Australialainen Kiina-tutkija Alex Joske on pannut merkille myös toisen asian Suomesta ja muista Pohjoismaista: Kiinan tiede- ja teknologiayhdistykset.
Nekin ovat kytköksissä kommunistipuolueen kontrollikoneistoon eli Yhteisrintama-virastoon, hän sanoo.
– Yhteisrintaman tarkoituksena on poliittisten ponnistusten lisäksi tuoda kehittynyttä teknologiaa Kiinaan, Joske huomauttaa.
Vähän samaan tapaan asian on ilmaissut Suomen suojelupoliisi.
Se kertoi alkuvuodesta Suomen Kuvalehdelle, että Kiina voi käyttää vaikuttamiseen tiedustelumaailmasta tuttuja peiteorganisaatioita kuten tiede- ja teknologiayhdistyksiä. Vaikuttamista tehdään usein jonkin muun, esimerkiksi tutkimustoiminnan varjolla.
Ainakin yhdellä Suomessa toimivalla ja kiinalaistaustaisella tiedeyhdistyksellä on yhteys Kiinan kontrollikoneeseen.
Kiinalainen tiede- ja teknologiayhdistys CASTF (Chinese Association of Science and Technology in Finland) on Ylen selvityksen perusteella verkostoitunut Yhteisrintamaan tavalla, joka on tuttu jo muista maista.
Kytkös löytyy kiinalaisen Zhi Gong -puolueen kautta.
Zhi Gong on yksi Kiinan kahdeksasta virallisesta pienpuolueesta. Mikään länsimaisittain puolueeksi ymmärrettävä itsenäinen toimija se ei ole, vaan käytännössä kommunistipuolueen apuväline älymystön tavoittamiseksi.
Puolueen yksi tehtävä on saada hyvin koulutetut kiinalaiset toimimaan Kiinan tavoitteiden mukaisesti.
Se kuuluu suoraan Yhteisrintama-viraston alaisuuteen, ja sillä sattuu myös olemaan Tukholmassa oma Pohjoismaiden toiminnasta vastaava yhdistys.
Pohjoismainen Zhi Gong -yhdistys osallistui esimerkiksi vuonna 2018 Kiinalaisen tiede- ja teknologiayhdistyksen CASTFin järjestämään konferenssiin Helsingissä. Europe Forum -tapahtuman toinen isäntä oli Helsingin kaupunki.
Tapahtumasta on kirjoittanut myös amerikkalainen Atlantic-aikakauslehti, jonka mukaan "Yhteisrintaman kädenjälki oli selkeä" tapahtumassa.
CASTF-yhdistyksen puheenjohtaja kieltää kuitenkin Ylelle jyrkästi yhteyden Kiinan vaikuttamiselimeen.
– Kiina on maa, joka haluaa ystäviä. Olemme hyvin erilaisia verrattuna Yhdysvaltoihin, joka aina haluaa olla johtaja, puheenjohtaja Zhang Hongbo korostaa.
Åbo Akademissa tutkijana työskentelevä Zhang kertoo olevansa tietämätön koko Yhteisrintama-virastosta.
Zhang kielsi tuntevansa organisaatiota senkin jälkeen, kun Yle lähetti Yhteisrintaman nimen hänelle kiinalaisilla merkeillä kirjoitettuna.
Kiina ei pyri vain vaikuttamaan politiikan tekoon. Se pyrkii muokkaamaan uusiksi todellisuuttamme.
Puheenjohtaja Zhang sanoo kuitenkin tuntevansa Zhi Gong -puolueen. Hänen mukaansa sen tehtävä on auttaa ulkomailla koulutettuja kiinalaisia löytämään työpaikkoja Kiinasta, kun he palaavat kotimaahan.
Puolueella ja Suomen CASTF-tiedeyhdistyksellä ei ole yhteyttä, vaan yhdistys toimii täysin itsenäisesti, Zhang painottaa.
Kiinalaisten tiedeyhdistysten kattojärjestön sivuilla kuitenkin kehutaan Suomen tiedeyhdistystä, joka on sivuston mukaan toimittanut ansiokkaasti apua koronaviruksesta kärsivään Kiinaan yhdessä Zhi Gongin kanssa.
Zhang on myös osallistunut puolueen päämajassa Pekingissä pidettyyn tilaisuuteen yhdessä Zhi Gongin Pohjoismaiden yhdistyksen kanssa. Paikalla oli myös Zhi Gongin puheenjohtaja, Kiinan entinen tiede- ja teknologiaministeri Wan Gang.
Kiinan vaikuttamisesta on puhuttu Suomessa viime vuosina vähän verrattuna moniin muihin maihin.
Syynä on osittain tietämättömyys Kiinasta ja sen vaikuttamisoperaatioista – sekä luulo siitä, että asia ei koskisi pientä Suomea.
Näin arvioi Kiinan propagandaa tutkinut professori Lauri Paltemaa.
– Meidän ei pidä suhtautua tähän sinisilmäisesti. Nämä ovat vieraan valtion organisaatioita, mutta meidän pitää vaatia niiltä avoimuutta ja selkeyttä, Paltemaa sanoo.
Hän huomauttaa, että vaikka Kiinan vaikuttamista pelkäävät länsimaat näkevät Kiina-mielisten järjestöjen toiminnan vääristyneenä, yhdistyksissä työskentelevät ihmiset voivat kokea asian täysin toisin.
Kiinalaistaustaisille bisnesmiehille eli niin sanotuille "punaisille kapitalisteille" saattaa olla ongelmatonta auttaa puoluetta, jos se avaa samalla ovia uudelle liiketoiminnalle.
Sama pätee politiikassa ja tiedemaailmassa uraa luoviin ihmisiin.
– Kiinan näkökulmasta siinä ei ole mitään ihmeellistä, vaan se on luonteva tapa toimia, Turun yliopiston Kiina-professori Lauri Paltemaa sanoo.
Ongelmaksi asetelma muuttuu siinä vaiheessa, kun toimintaa tehdään salaillen. Se ei kuulu avoimen yhteiskunnan pelisääntöihin.
Paltemaa varoittaakin "Kekkoslovakian" uudesta tulemisesta. Suomettumisen aikakaudella suomalaiset poliitikot, tiedotusvälineet ja muut vallankäyttäjät nöyristelivät Neuvostoliiton edessä.
– Ilmiö on periaatteessa aivan sama. Riski on ainakin olemassa, Paltemaa huomauttaa.
Kiina-keskustelu on Suomessa ainakin hillitympää kuin monessa naapurimaassa, varsinkin Ruotsissa.
Kiinan ja Ruotsin välejä on kiristänyt niin sanottu kirjakauppiaan tapaus.
Ruotsin kansalainen Gui Minhai katosi vuonna 2015 Thaimaassa ja löytyi myöhemmin pidätettynä Kiinasta. Gui oli perustanut Hongkongissa kirjakustantamon, joka on myynnyt Kiinan johtoa kritisoivia kirjoja. Kiina tuomitsi Guin kymmenen vuoden vankeuteen helmikuun lopulla.
Suhteita on viilentänyt entisestään Kiinan kovasanainen Ruotsin-suurlähettiläs, joka on syyttänyt ruotsalaista mediaa useista "häijyistä hyökkäyksistä" Kiinan kommunistista puoluetta ja valtiota vastaan.
Ruotsissa on niin ikään tutkittu Kiinan vaikuttamiskoneiston toimintaa maassa.
Seurauksena Ruotsin kristillisdemokraatteihin kuulunut ja Yhteisrintamaan kytkeytynyt poliitikko joutui eroamaan puolueesta.
Vielä rajumpia esimerkkejä löytyy Australiasta.
Yhteisrintamaan kytköksissä ollut kiinalaismiljardööri lahjoitti miljoonia dollareita maan eri puolueille.
Toisessa tapauksessa Kiina pyrki tiettävästi lahjomaan kiinalaistaustaista miestä liberaalipuolueen parlamenttiehdokkaaksi. Mies löytyi kuolleena hotellihuoneesta sen jälkeen, kun hän oli kertonut asiasta Australian turvallisuuspalvelulle.
– Se (Kiina) ei pyri vain vaikuttamaan politiikan tekoon. Se pyrkii muokkaamaan uusiksi todellisuuttamme niin, että pidettäisiin täysin normaalina sitä, jos poliitikko on yhteistyössä Kiinan kommunistisen puolueen kanssa, Kiina-tutkija Alex Joske sanoo.
Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Jenni Chen-Ye pääsi Kiinan todelliselle paraatipaikalle viime syksynä, kun hän osallistui kansantasavallan 70-vuotisjuhliin Pekingissä.
Tiananmenilla eli Taivaallisen rauhan aukiolla järjestettyä seremoniaa ei päässyt seuraamaan kuka tahansa, vaan paikat oli varattu kutsuvieraille.
Chen-Ye sanoo osallistuneensa juhlallisuuksiin "Pekingin kutsumana".
Paikalla oli myös Suomen CASTFin eli Kiinalaisen tiede- ja teknologiayhdistyksen puheenjohtaja Zhang Hongbo.
Chen-Yestä ei ole epäsopivaa osallistua kommunismin juhlaan. Päinvastoin.
Hän kutsuu ulkomaanmatkojaan opintomatkoiksi. Niillä annetaan paljon hyödyllistä tilastotietoa Kiinan taloudesta ja suhteista ulkomaihin. Kiina on maa, joka on syytä tuntea.
– Siitä on vain hyötyä, ja voin palvella paremmin suomalaista yhteiskuntaa.
Mutta koetko, että sinut on värvätty Kiinan apuriksi? Onko sinut pyydetty mukaan, koska toimit politiikassa?
– Minussa varmaan nähdään paljon hyötykäyttöä Kiinan ja Suomen välisten suhteiden rakentamisessa. Minun täytyy itse tiedostaa Kiinan motiivit ja toimia puolueettomasti molemmin puolin. Se on paljon minusta itsestäni kiinni, vastaa Jenni Chen-Ye.
Eikä hän aivan kaikesta ole samaa mieltä Kiinan kanssa. Hongkongiin Kiina voisi suhtautua vähän löyhemmin, Chen-Ye mainitsee.
Kokoomus ilmoitti Ylelle, että se aikoo kuulla Chen-Yetä ja arvioida sen jälkeen hänen asemaansa jo käynnissä olevien kuntavaalien ehdokasasettelussa.
Luulen, että se on kunnianosoitus minulle.
Synnyinpaikkakunnallaan Qingtianissa Chen-Yestä on tullut pieni julkkis.
Paikallisessa verkkojulkaisussa kerrotaan, miten "Qingtianin tyttö" on noussut kaupunginvaltuustoon Suomessa. Kuvissa hän esiintyy kokoomuksen tapahtumissa. Yhdessä kuvassa Chen-Ye poseeraa Kiinan punalippu kädessä vastaanottamassa presidentti Xi Jinpingiä Suomeen.
– Olen ennen kaikkea kiinalainen, haluan suojella kiinalaisia sekä Kiinassa että ulkomailla, Chen-Yen kerrotaan sanovan jutussa.
Artikkeli on kopioitu useille muille kiinalaisille nettisivuille. Osassa hänet esitellään kansanedustajana.
Jutuissa Chen-Ye näyttäytyy mallikansalaisena, kuin eräänlaisena esimerkkinä ulkomailla asuvasta kiinalaisesta.
Turun yliopiston Kiina-professorin Lauri Paltemaan mukaan juttujen viesti voisi olla se, että myös kaukana Kiinasta voi olla kunnon kansalainen ja kommunisti.
– Kiinan propaganda luo malleja, joiden kautta se operoi. Se haluaa nimenomaan antaa toimintamalleja, joiden mukaan toiset voisivat toimia.
Kiinan kansantasavallan 70-vuotisjuhlissa Jenni Chen-Ye pääsi seuraamaan, kun Tiananmenin aukion ohitti monituhatpäinen kulkue sekä presidentti Xi Jinping mustalla kiinalaistekoisella limusiinilla.
Chen-Ye on julkaissut Facebook-tilillään kuvia tapahtumasta: niissä näkyy muita kunniavieraita, soittokunta ja aukiolle tuodut Kiinan mannertenväliset ohjukset.
Sotilasparaati oli yksi nyky-Kiinan suurimmista.
Tiananmenin aukio on historiallinen paikka myös Yhteisrintaman ja ulkokiinalaisten kannalta.
Kiinan kommunistijohto nimittäin pelästyi ulkokiinalaisten voimaa vuonna 1989. Se oli tajunnut, että monet ulkomaille muuttaneet kiinalaiset olivat tukeneet Tiananmenilla demokratiaa vaativia opiskelijoita.
Kiinan vapautusarmeijan tankit olivat jyränneet opiskelijat kesäkuun yön verilöylyssä, mutta ne eivät tehonneet miljooniin ulkokiinalaisiin.
Heidät oli muutettava "Kiinan propagandan alustoiksi" Yhteisrintaman avulla, puoluejohtajat päättelivät.
Jenni Chen-Ye ei tietenkään muista kesän 1989 tapahtumista mitään, koska vasta syntyi samana vuonna.
– On iso kunnia-asia, että on saanut kutsun sellaiseen sotilasmarssiin. Luulen, että se on kunnianosoitus minulle.
Juttua täydennetty 17.3.2020 kello 18:05. Jenni Chenin mukaan jutun alussa siteerattu puhe oli yhtenäisyysyhdistyksen puheenjohtajan kirjoittama. Hänen mukaansa kaikki läsnäolijat lausuivat yhteen ääneen videokameran edessä sitaatin, jonka FAPRRC:n sivuilla on merkitty Jenni Chen-Yelle.
Jutun tekoon on osallistunut Ylen ulkomaantoimituksen ja tutkivan MOT-ohjelman toimittajien lisäksi ruotsinkielisen Spotlightin datajournalisti Linus Lång.
Grafiikka ja ulkoasu: Taneli Arponen, Eetu Pietarinen ja Joel Kanerva / Plus-deski
Lue myös: