Suomen pikaluistelumaajoukkueella on takanaan tuloksellisesti heikoin kausi aikoihin. Suomalaisluistelijat saalistivat vain yhden maailmancupin pisteen eikä Suomi saanut ainuttakaan edustajaa tämän kauden arvokisoihin. Jotta sama tilanne ei enää toistuisi, on Luisteluliitossa päätetty uudistaa maajoukkueen valmennusta radikaalisti.
Luisteluliiton nykyinen urheilutoimenjohtaja Janne Hänninen vastaa jatkossa pääsääntöisesti ulkomailta harjoitusolosuhteita hakevan maajoukkuetoiminnan pyörittämisestä.
– Maajoukkueen osalta toimenkuvani tulee siirtymään enemmän kentän puolelle ja otan enemmän vastuuta valmennuspuolesta. Olen mukana luistelijoiden kausisuunnitelmien ja päivittäisten harjoitusohjelmien laatimisessa. Pyrin olemaan mukana myös päivittäisissä harjoituksissa sekä leireillä, Janne Hänninen kertoo.
Entinen huippuluistelija Hänninen valmensi maajoukkuetta vuosina 2006-2010. Vuonna 2010 Hänninen oli lähellä saavuttaa Mika Poutalan valmentajana täysosuman Vancouverin talviolympialaisissa. Poutala oli koko kisan nopein 500 metrillä ja johti kilpailua ensimmäisen luistelun jälkeen. Pieni horjahdus toisessa luistelussa pudotti Poutalan palkintokorokkeelta.
Myös Norjan sprinttimaajoukkueen päävalmentajana työskennelleellä Hännisellä riittää työnsarkaa suomalaisen pikaluistelun nostamisessa.
Poutalan, Pekka Koskelan ja Elina Riskun lopetettua keväällä 2018, jäi maajoukkueeseen suuri tyhjiö paikattavaksi. Lupaavia nuoria kasvattamaan palkattiin yhdysvaltalainen Peter Mueller, jonka pesti loppui tuulisissa merkeissä viime vuoden joulukuussa.
Muellerin piti jalostaa Samuli Suomalaisen kaltaisista lahjakkuuksista seuraava menestystä niittävä sukupolvi suomalaiselle pikaluistelulle, mutta yhteistyö Muellerin ja sprinttiluistelijoiden välillä ei toiminut. Sprinttiluistelijat katkaisivat valmennussuhteensa Muelleriin. Luisteluliitto siirsi Muellerin kesken sopimuskauden sivuun maajoukkueluistelijoiden valmennuksesta.
– Henkilökemiat eivät ihan kohdanneet. Se oli yksi syy. Lisäksi valmennusohjelma ei tuottanut tulosta kuten nyt tiedetään, Samuli Suomalainen kertoi Yle Urheilulle.
– Ohjelma oli mielestäni liikaa pitkäjännitteisestä junnaavaa harjoittelua. Olisin kaivannut enemmän sprinttiluisteluun liittyviä juttuja. Keskusteluyhteys ei myöskään toiminut. Kun ehdotimme hänelle muutoksia ohjelmaan niitä hän ei suostunut tekemään.
Luisteluliiton urheilutoimenjohtaja Janne Hänninen näki Muellerin toiminnassa myös positiivisia asioita. Yhdysvaltalaisvalmentaja palkattiin vajaat kaksi vuotta sitten tuomaan harjoittelukulttuuriin selkeää muutosta.
– Koska sen hetkinen parhaimmistomme lopetti, halusimme lähteä rakentamaan uutta pohjaa. Mueller onnistui erittäin hyvin siinä, että hän sai nuoret luistelijamme puhaltamaan yhteen hiileen harjoittelussa. Mutta ristiriitojakin oli ja siksi liiton oli työrauhan saamiseksi vihellettävä peli poikki, Hänninen kertoo.
Muellerin sopimus liiton kanssa päättyy maaliskuun lopussa.
Harjoitteluolosuhteita etsittävä ulkomailta
Koska Suomeen ei ole lähivuosina tulossa pikaluisteluhallia on jäätä lähdettävä hakemaan ulkomailta. Maajoukkue muuttaa syksyllä 2020 Saksaan Inzeliin, jossa harjoitusolosuhteet ovat vakaat.
– Maajoukkue leireilee ulkomailla kesällä. Perinteisen pyöräilyleirin lisäksi käydään myös jäällä Inzellissä. Syksyllä siirretään maajoukkuetoiminta näillä näkymin kokonaan Inzelliin, jossa asutaan ja harjoitellaan aina helmikuuhun saakka, Janne Hänninen kertoo.
Hännisen mukaan maajoukkueessa on tällä hetkellä yhdeksän luistelijaa, joille tarjotaan mahdollisuus keskittää harjoittelunsa Inzelliin. Vuoden 2017 nuorten MM-kisoissa 500 metrillä viidenneksi sijoittunut Samuli Suomalainen on tyytyväinen Luisteluliiton ratkaisuun.
– Inzell on mielipaikkani. Se on pieni kylä 700 metrin korkeudessa. Siellä saa olla omassa rauhassa ja tehdä omia juttuja. Minusta tämä oli erinomainen ratkaisu, Suomalainen toteaa.
Suomalainen tähtää kahden vuoden kuluttua Pekingissä pidettäviin talviolympialaisiin. Vaikka entisen päävalmentajan metodit eivät Suomalaiselle sopineet ja kehitysvuosia meni hukkaan, näkee hän tilanteessa myös myönteistä.
– Vaikka tässä nyt meni niin sanotusti kaksi vuotta hukkaan, niin siinä on kuitenkin rakennettu perustaa ja pohjaa tälle kovalle sprinttikunnolle. Pystyn harjoittelemaan kovempaa ja palautumaan paremmin kuin aiemmin. Kyllä minä uskon, että kahdessa vuodessa tulosta tulee myös nopeuspuolessa, Suomalainen sanoo.
Lue myös: