Uutiskuvat maailmalta ovat maalanneet karua kuvaa hengityslaitteisiin kytketyistä koronaviruspotilaista.
Myös Euroopassa sairaalahoitoa vaativien määrä on kasvanut nopeasti. Italiassa, pelkästään Lombardian alueella koronavirukseen sairastuneita on noin 2 800, joista vajaat 450 tarvitsee tehohoitoa. Osastot ovat ääriään myöten täynnä.
Uusia tapauksia on ilmennyt Suomessakin päivittäin. Vielä 10.3. elettiin tilanteessa, jossa tuolloin todetuista 40 tautitapauksesta vain muutama oli tarvinnut sairaalahoitoa. Tuolloin tehohoidolta oli vielä vältytty, kertoo tehohoidon ylilääkäri Ville Pettilä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
– Kannattaa muistaa, että noin 80 prosenttia potilaista kokee hyvin lievän taudinkuvan ja muutama prosentti vaatii tehostetumpaa hoitoa.
Osa sairastuvista todennäköisesti tarvitsee tehohoitoa
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella asuu karkeasti puolitoista miljoonaa suomalaista.
Aiemmat kausi-influenssaepidemiat sekä sikainfluenssa-aalto ovat osoittaneet, että osa potilaista tarvitsee tehohoitoa. Sairaanhoitopiiri pyrkii nyt varautumaan potilasmäärään erilaisin laskelmin.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että meillä on tehohoitopaikkoja alkuvaiheessa riittävästi ja tarvittaessa muutamme valvontaosastoja, leikkausosastoja tai heräämöjä myös tehohoitopaikoiksi, Pettilä sanoo.
HUS-alueella käytössä on 82 raskaan tehohoidon paikkaa sekä lisäksi yli 300 hengityslaitetta.
Tehohoidon ylikääkärin Ville Pettilän mukaan Suomessa on tehohoitopaikkoja kaikkiaan 7–8 sataatuhatta asukasta kohden.
Suhdeluku on osassa Eurooppaa hieman korkeampi, tosin myös määritelmä voi olla erilainen. Monissa maissa tehohoitopaikoiksi lasketaan varustukseltaan puutteellisempia ja henkilöresurssiltaan heikompia paikkoja kuin Suomessa.
– Suomessa raskas tehohoito tarkoittaa sitä, että meillä on oma tehohoitaja pääsääntöisesti joka paikalle.
Kiireetön leikkaustoiminta väistää tehohoitoa
Potilas otetaan sairaalahoitoon silloin, kun hengitysvajauksesta ei selviä ilman lisähappea. Jos potilas joutuu keuhkoinfektion vuoksi hengityslaitehoitoon, vakavaan tilanteeseen sisältyy myös kuolemanriski.
HUSin tehohoidon ylilääkäri Ville Pettilä sanoo, että lähtökohtaisesti Suomi on aikaisemmin pärjännyt hyvin muun muassa sikainfluenssan hoidossa.
– Julkaistussa materiaalissa kaikkein matalin kuolleisuus sikainfluenssan yhteydessä oli Suomessa.
Koronavirustartuntoja on tällä hetkellä kuudessa eri sairaanhoitopiirissä. Tapauksista yli puolet on HUSin alueella.
Sairaalat toimivat yhteistyössä ja potilaita voidaan tarvittaessa siirtää tehohoitoon myös toiseen sairaanhoitopiiriin.
Vuosien varrella kapasiteetti on venynyt, kun kiireetöntä leikkaustoimintaa on siirretty tehohoidon tarpeiden mukaan.
Tehohoitopaikkoja on luvassa lisää Helsinkiin tulevan Siltasairaalan (HUS) valmistuessa Meilahden sairaala-alueelle vuonna 2023.
Otsikkoa ja juttua päivitetty ajantasaiseksi 16.3.2020 klo 11.24
Lue myös: