Sukella sisään mystiseen Sankt Nikolaihin ja 3 muuhun hylkyyn Suomen edustalla – liian samea vesi estänyt jopa tutkijoita näkemästä niitä näin selvästi

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kotkan edustalla, Ruotsinsalmen pohjassa on tiettävästi maailman vanhin sotalaivojen hautausmaa.

Kymmenet meren pohjassa lepäävät laivat ovat peräisin yli 200 vuotta sitten käydyistä Ruotsinsalmen meritaisteluista. Taistelut käytiin Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1789 ja 1790 osana kuningas Kustaa III:n sotaa.

Jälkimmäinen taisteluista tunnetaan Pohjoismaiden suurimpana meritaisteluna. Arviot miesten ja alusten määrästä vaihtelevat, mutta sotaan osallistui todennäköisesti noin 30 000 miestä ja satoja aluksia.

Taistelujen jäljiltä meren pohjassa arvellaan olevan noin 60 erikokoista hylkyä, joista 19 on löydetty. Monet hylyistä ovat hajonneet pahasti – ja ovat vaarassa hajota entisestään.

Nyt Suomen merimuseo on ryhtynyt toimiin, jotta hylkyjen historia ei katoaisi niiden kuluvien runkojen mukana. Merimuseo on 3D-mallintanut kuusi historiallista laivahylkyä, jotka makaavat Ruotsinsalmessa Kotkan edustalla. Niistä neljän mallinnukset on nyt julkaistu.

– Hylyt näivettyvät ja kuluvat ajan myötä. 3D-mallinnus on yksi tapa dokumentoida tätä katoavaa muinaismuistoa, Suomen merimuseon tutkija Marcus Lepola kertoo.

3D-mallit myös helpottavat hylkyjen tutkimista, sillä ne antavat valokuvia ja videoita paremman kokonaiskuvan hylyistä. Kymijoki tuo Kotkan merialueelle paljon humusta, joka heikentää näkyvyyttä. Useimmat hylyistä ovat 4–10 kymmenen metrin syvyydessä.

Hylyistä tunnetuin on venäläinen fregatti Sankt Nikolai. Se makaa 20 metrin syvyydessä keskellä vilkasta laivaväylää Kuutsalon ja Mussalon välillä. Alukseen kohdistuu tästä syystä paljon eroosiota.

Sankt Nikolai upposi Varissaaren eteläpuolelle Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa vuonna 1790. Sen uppoaminen miehistöineen oli yksi Ruotsinsalmen jälkimmäisen meritaistelun keskeisistä tapahtumista. Hylky sijaitsee alueella, jossa meritaistelu oli kiivaimmillaan.

– Hukkuneen miehistön määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta Sankt Nikolain kokoisella aluksella oli varmaankin 250-350 henkinen miehistö, Marcus Lepola arvioi.

Aluksen mukana upposi myös taisteluissa surmansa saaneiden ruumiita. Uponneelta alukselta selvisi hengissä alle kymmenen ihmistä. Vedenalainen näkyvyys hylyn kohdalla on yleensä huono, eikä hylystä ole juuri lainkaan kuva-aineistoa.

Sankt Nikolai oli kolmimastoinen purjealus, jonka pituus on noin 42 metriä ja leveys noin kymmenen metriä. Hylyn keulamasto on paikallaan katkenneena. Keskimmäinen masto on noussut pois paikaltaan, ja on poikittain aluksen kannella. Perämastosta on puolestaan jäljellä alaosa.

Laivan keula on ollut kaksikerroksinen, ja tykit ovat sijainneet ylimmässä kerroksessa.

Alus löydettiin vuonna 1948. Hylky haluttiin saada pikaisesti kokonaisena yleisön nähtäville. Sitä yritettiin nostaa kesällä 1949, mutta yritys epäonnistui.

Myöhemmin hylystä nostettiin keulakuva, peräsin, kaksi mastoa, vinssilaite ja pienempiä esineitä. Vanhoja hylkyjä suojaava muinaismuistolaki ei ollut tuolloin vielä voimassa, eikä meriarkeologisen tutkimuksen menetelmiä ja systemaattista dokumentointia tunnettu.

Nyt hylyllä on muinaismuistolain perusteella vuonna 1976 määrätty suoja-alue, jolla sukeltamiseen tarvitaan Museoviraston lupa.

Hylystä on nostettu myös muun muassa matkaikoneita, kuparisia kopeekkoja, hiottuja viinilaseja ja muita astioita, kahvikuppeja, viinipulloja, kengänsolkia, nappeja, nahkaisia jalkineita, tiimalaseja ja navigointivälineitä.

Tykkisluupiksi nimetty hylky makaa meren pohjassa noin kymmenen metrin syvyydessä. Se löytyi vuonna 1990.

3D-mallin ja taistelusta kertovien arkistolähteiden perusteella on voitu päätellä, että kyseessä on todennäköisesti venäläisen puolikaleeri Zlobnaian hylky. Tähän viittaa kölin muoto sekä ruotsalaisista lähteistä löytynyt maininta, että paikalle on uponnut ''galjot'' eli puolikaleeri. Puolikaleerit olivat soudettavia veneitä, joiden pituus oli noin 21 metriä.

Puurunkoisen aluksen hylky lepää kölillään, jonkin verran pohjahiekkaan vajonneena. Hylyn sisäpuolella on tiililatomus ja puisia pyöriä, joiden oletetaan olevan peräisin tykkilaveteista.

Hylyn oletetaan liittyvän Ruotsinsalmen meritaistelun 1790 tapahtumiin.

Lehmäsaaren luoteiskärjen hylky löydettiin kesällä 1992. Uutta 3D-mallia tutkimalla on voitu päätellä aluksen olevan rakenteensa perusteella todennäköisesti venäläinen tykkijolla.

Hylky on romahtanut styyrpuurin puoleiselle kyljelleen. Aluksessa on ollut neljä reelinkitykkiä, joista kolme on lavetteineen hylyssä. Tykit ovat sijainneet aluksen keulan ja perän kulmissa.

Hylystä on löydetty myös muun muassa naara-ankkuri, mastot, tiiliuuni ja irtaimia esineitä.

Vassaaren hylky sijaitsee Kuutsalon ja Vassaaren välisen, vilkkaasti liikennöidyn väylän pohjassa, noin kuuden metrin syvyydessä. Hylky on noin 16 metriä pitkä ja viisi metriä leveä.

Hylystä on säilynyt rungon pohjaosa, joka kohoaa meren pohjasta noin metrin korkeudelle.

Hylkyä on tutkittu vasta vähän, eikä sitä ole vielä tunnistettu. Vassaaren hylky löydettiin yleisövinkin perusteella viime vuonna.

Marcus Lepolan mukaan 3D-mallinnuksen perusteella alus on mitä ilmeisimmin tykkisluuppi, mutta sillä ei ole mitään aseistusta.

– Jos aluksella olisi tykki, sen avulla pystyttäisiin hyvin nopeasti päättelemään aluksen aikakausi ja käyttötarkoitus. Joku on saattanut nostaa tykin pois hylystä. Se hankaloittaa meriarkeologista tutkimusta, kun ei voida olla varmoja, onko hylky koskematon.

Vielä ei ole varmuutta, missä yhteydessä alus on uponnut. Se voi olla peräisin joko 1850-luvulla käydyn Krimin sodan ajoilta tai Ruotsinsalmen meritaisteluista. Sitä ei kuitenkaan pystytä määrittelemään ilman puun vuosirenkaisiin perustuva ajoitusnäytettä. Tällä hetkellä tutkimuksiin ei ole varaa.

Vassaaren hylky on vastaava, kuin niin ikään viime kesänä löydetty Ämpyrin hylky. Tutkijat ovat päätelleet Ämpyrin hylyn olevan peräisin Krimin sodan ajoilta. Marcus Lepolan mukaan Ämpyrin hylky vaikuttaa siltä, että se on upotettu tietoisesti.

Myös Vassaaren hylky on voitu Lepolan mukaan upottaa Krimin sodan yhteydessä tietoisesti, jotta viholliset eivät saisi alusta käsiinsä. Toisaalta se on myös saman pakoreitin varrella, jota pienimmät venäläiset alukset hyödynsivät Ruotsinsalmen toisen meritaistelun yhteydessä.

– Pakenevia venäläisiä piilotteli Kotkan saaristossa esimerkiksi Kuutsalossa odottamassa apuvoimia. Voi olla, että miehistö on upottanut laivan tietoisesti, ettei vihollinen olisi huomannut heidän olevan saaressa piilossa.

Suomen merimuseo julkaisee vielä kahden hylyn mallinnukset kevään aikana.

Toinen niistä tehdään Ämpyrin saaren koilliskulmalla noin viiden metrin syvyydessä sijaitsevasta aluksesta. Kyseessä on noin 20 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä puisen aluksen hylky. Se löydettiin kesällä 2019. Tutkimusten perusteella on käynyt ilmi, että Ämpyrin hylky liittyy todennäköisesti Krimin sotaan.

3D-mallinnus on tekeillä myös Jollahylystä, joka löytyi vuonna 1992. Hylky on todennäköisesti venäläistä alkuperää. Venäläisten lähteiden mukaan paikalle on vuoden 1790 taistelussa uponnut venäläinen puoliproomu Lev eli Leijona. Siitä ei ole säilynyt piirroksia, mutta aluksen tiedossa olevat mitat sopivat yhteen Jollahylyn pituuden kanssa.

Tällä hetkellä Museovirasto ei aktiivisesti etsi uusia hylkyjä, mutta se ottaa vastaan vinkkejä hylkyhavainnoista.

Vaikka hylyt kuluvat meren pohjassa jatkuvasti, ne saavat olla siellä jatkossakin.

– Hylkyjen nostaminen ei ole varteenotettava vaihtoehto, sillä niiden säilyttäminen maissa vaatisi suuria tiloja ja konservointikustannukset olisivat hurjat. 3D-mallien avulla hylyt voidaan kuitenkin esittää yleisölle tavalla, joka vastaa maalla olevaa hylkyä, Marcus Lepola sanoo.

Ruotsinsalmen hylkyihin ja meritaisteluihin sekä taisteluiden jälkeen rakennetun linnoituskaupungin elämään voi tutustua Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä, jonka on tarkoitus avautua Merikeskus Vellamossa Kotkassa toukokuussa.

Hylkyjen 3D-malleihin voi tutustua tarkemmin oheisten linkkien kautta.

Sankt Nikolai

Tykkisluuppi

Lehmäsaaren luoteiskärjen hylky

Vassaari

Lue lisää:

Suomen edustalla lepää maailman vanhin sotalaivojen hautausmaa – eikä sitä juuri kukaan tiedä

Sukeltajat etsivät aivan eri alusta – Suomen edustalta löytyi yllättäen kolme uutta hylkyä

Historiallisen Sankt Nikolai -hylyn osia säilytettiin yli 50 vuotta ränsistyneissä vajoissa – pääsevät vihdoin turvaan

Suomen edustalla käyty Itämeren suurin meritaistelu ei ollutkaan niin hirmuinen – yli 200 vuoden jälkeen selvisi, että aluksia tuhoutui puolet luultua vähemmän