Koronaviruksen leviäminen sotkee teollisuuden tuotantoketjuja sen verran perusteellisesti, että jo useat suomalaisyritykset ovat joutuneet keskeyttämään tuotantoaan, koska tarvittavia osia ei ole saatu Kiinasta tai muista maista.
– On tiedossa jo useita yrityksiä, joilla tuotanto on seis kokonaan tai osittain koronan globaalien ongelmia takia jo tällä hetkellä, sanoo Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Toistaiseksi korona on vaikuttanut etenkin muun muassa koulujen ja sairaaloiden toimintaan, mutta nyt alkaa näyttää sieltä, että teollisuus tai juuri mikään muukaan ala ei enää siltä välty.
Rautaportaan mukaan teknologiateollisuuden ongelmat ovat toistaiseksi yksittäistapauksia, mutta tilanne heikkenee nopeasti. Viime yönä tullut tieto lentokiellosta Yhdysvaltoihin pahentaa tilannetta entisestään. Tosin vaikutus olisi ollut vielä dramaattisempi, jos se olisi koskenut myös rahtilentoja.
– On ihan selvää, että vaikeudet tulevat laajenemaan lähiviikkojen aikana, jos viruksen leviäminen jatkuu.
Rautaportaan mukaan "useiden yritysten tuotanto on häiriintynyt vakavasti", mutta vielä ei ole kyse kuitenkaan sadoista teknologia-alan yrityksistä.
Tuotannon häiriintymisen tai pysähtymisen voi odottaa johtavan lähiviikkoina neuvotteluihin lomautuksista tai jopa irtisanomisista, jos käännettä parempaan ei tule nopeasti. Tuotanto on häiriintynyt monenlaisilla teknologia-alan elektroniikka- ja konevalmistusyrityksillä. Rautaporras ei halua nimetä yrityksiä, mutta kertoo, että Teknologiateollisuuden neuvontapuhelimeen tulee kiihtyvällä vauhdilla yhteydenottoja.
Tuotantoa Kiinasta Suomeen?
Muun muassa teollisuuden sähkömoottoreita valmistavassa SEW Eurodrivessä tiedetään käytännössäkin, mitä koronan aiheuttamat tuotantoketjun häiriöt tarkoittavat.
– Kiinalaisen uuden vuoden aikaan koronaviruksen takia meidän omat tuotantolaitokset olivat neljä viikkoa kiinni. Se vaikutti komponenttitoimituksiin niin, että myös Suomessa jotkut meidän toimitukset saattavat myöhästyä, kertoo toimitusjohtaja Hans Martens yhtiön tehtaalla Hollolassa.
Yleisemminkin Teknologiateollisuudessa on saatu havaita, että juuri kiinalaiset metallivalut eivät suju enää luotettavasti.
Martensin mukaan pari vuotta sitten Kiinan ilmansaasteongelmat alkoivat näkyä niin, että paikalliset viranomaiset saattoivat määrätä jonkin valimon suljettavaksi määräajaksi tai pysyvästi. Martens on suunnitellut sen jälkeen valuhankintojen siirtämistä Eurooppaan ja mahdollisesti Suomeen.
– Kun valimoita on suljettu Kiinassa, se heikentänyt valujen saatavuutta ja nostanut hintoja. Silloin alettiin miettiä vaihtoehtoja Kiinalle.
Kiinan kilpailukyvyn etumatka kapenee myös palkkakehityksen vuoksi. Palkkojen nousua heijasteleva käytettävissä olevan kuukausitulo on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, kuten Suomen pankin tilasto kertoo_._
Globalisaation lakipiste saavutettu
Pääekonomisti Rautaporras katsoo, että vuosia jatkunut maailman teollisuuden rakennemuutos alkaa olla takana. Kiina ei enää imuroi investointeja samaa tahtiin kuin globalisaation kuumimpina vuosina. Mutta mistään suuresta käänteestäkään ei ole kyse, vaikka jotkut yritykset palauttavatkin tuotantoaan Kiinasta Suomeen. Rautaporras pitää näitä tapauksia sittenkin vielä yksittäistapaksina.
– Selvää on, että koronan myötä yrityksissä varmasti pohditaan tarkasti tuotantoketjuihin sisältyviä riskejä entistä tarkemmin.
Rautaporras muistuttaa, että edelleen maantieteellinen riskien hajauttaminen on järkevää, eikä tuotantoa kannattaa sijoittaa pelkästään vaikkapa Suomeen.
– Koronan kaltainen epidemia voi seuraavan kerran alkaa levitä esimerkiksi Saksasta tai vaikka Suomesta.
SEW:n Martens arvelee, että muutkin yritykset alkavat pohtia entistä enemmän paikallisen tuotannon mahdollisuuksia. Pohdinnassa yksi merkittävä tekijä on myös aika.
Esimerkiksi SEW:n metsäteollisuuden tekemän puun kuorintasylinteriin tuleva suuri hammaskehä - ja pyörä valetaan nykyisin Kiinassa. Työ kestää 25 viikkoa. Sen jälkeen rahti laivalla 6-8 viikkoa. Euroopassa tai jopa Suomessa tehtynä ainakin rahtiaika olisi toista luokkaa.
Miten korona heijastuu sinun työpaikallesi? Keskustelu aiheesta 13.3. klo 22 saakka.