Koronan torjumiseksi on vaadittu järeitä keinoja, mutta ne ovat myös säikäyttäneet monet työpaikastaan huolestuneet.
Työttömyyskassojen puhelimet alkoivat piristä saman tien, kun hallitus ja oppositio pohtivat mahdollisuutta valmiuslain käyttöön ottamisesta. Valmiuslain turvin on mahdollista sulkea esimerkiksi isot kauppakeskusket.
Yleisen työttömyyskassan YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki on havainnut koronaviruksen tuoman nopean muutoksen.
– Viime päivinä on kyselty paljon lomautuksiin liittyvä asioita. Ne ovat olleet pinnalla ja muutenkin koronan vaikutukset työttömyysturvaan.
Alamäen mukaan huolissaan ovat juuri ne työntekijät, joihin mahdolliset poikkeustoimet iskisivät.
– Kysymyksiä tulee jäseniltä jotka työskentelevät matkailualalla ja esimerkiksi kauppakeskuksissa.
Työttömyyskassa tarvitsee lisää työvoimaa
Työttömyyskorvaushakemuksia on jo alkuvuoden aikana tullut tavallista enemmän. Nyt YTK:ssa varaudutaan jo hankkimaan lisää työntekijöitä sen varalta, että hakemusten määrä jatkaa kasvuaan.
Toistaiseksi uskalletaan vielä toivoa, että koronan vaikutukset jäisivät lyhytaikaisiksi. Se tarkoittaisi lomautuksia, ei irtisanomisia. Mutta myös toinen vaihtoehto on mahdollinen.
– YTK:ssa varaudutaan siihen, että nämä koronan vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia ja työttömyys lisääntyisi vuoden jälkipuoliskolla.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tutkimusjohtaja Heikki Räisänen tuskailee, että koronan vaikutuksien arvioiminen työttömyyteen on vielä erittäin vaikeaa. Ennen työllisyysvaikutuksia täytyisi osata arvioida, miten raskaiksi yleiset taloudelliset vaikutukset lopulta muodostuvat.
YTK:n Alamäen tavoin myös TEM:n Räisänen arvioi, että ensi vaiheessa tullaan näkemään lomautusmäärien kasvua.
– Jos vaikka kuljetusyritysten kysyntä supistuu, niin ensivaiheessa ne sopeutuvat lomautuksilla vaikeimman vaiheen yli. Jos koronan vaikutukset jäävät lyhytkestoiseksi, niin väki kutsutaan takaisin töihin, eikä sillä ole mitään suurempaa vaikutusta.
Ennen kauppaa ja matkailua vaikutuksia teollisuuteen
YTK:n neuvontapuhelimen yhteydenottojen perusteella huolestuneimpia ovat kaupan ja matkailualan työntekijät. TEM:n Räisänen kuitenkin arvioi, että kovin isku työllisyyteen tulee toista kautta.
– Kun kyse on globaalista ilmiöstä, on aika todennäköistä että kotimaiset tekijät jäävät pienemmiksi.
Räisänen uskoo, että suurimmissa vaikeuksissa ovat vientiyritykset, jotka eivät saa tuotteisiinsa komponentteja Kiinasta tai muualta maailmasta. Tälläisia esimerkkejä on jo nyt teknologiateollisuuden eri aloilla.
Vientialan lisäksi Räisänen mainitsee kuljetus- ja matkailualan. Hänen mukaansa on kuitenkin ratkaisevaa, kuinka pitkäaikaiseksi koronaviruksen aiheuttama maailman ja Suomen talouden kriisi venyy.
Räisänen varoittaa myös siitä, että joidenkin alojen rahoituksen hinta voi nousta, jos alaan katsotaan liittyvän erityisiä riskejä. Yritysten rahoituksen vaikeutuminen olisi omiaan pidentämään vaikeuksia.
Suomessa työttömien määrä laski nopeasti vuoden 2018 aikana, mutta sen jälkeen hyvä kehitys on pysähtynyt ja kääntynyt pieneen nousuun. Tilastokeskuksen kausitasoitettujen tietojen mukaan tämän vuoden tammikuussa työttömiä 186 000 eli tuhat enemmän kuin edellisessä kuussa ja viisi tuhatta enemmän edellisvuoden tammikuussa.
Uhkaako korona työpaikkaasi lomautuksilla tai irtisanomisilla? Keskustele aiheesta tiistaihin 17.3. klo 22 saakka.