PASO DE LOS TOROS / MONTEVIDEO
Vielä maaliskuun puolivälissä traktorit jyrisivät ja kuorma-autoja hyöri edestakaisin. Keskiuruguaylaista jokiniittyä muokattiin metsäyhtiö UPM:n uusinta sellutehdasta varten, mutta nyt rakennustyöt ovat koronaepidemian vuoksi tauolla.
Uruguayn rakennusalan liitot ovat keskeyttäneet kaiken rakentamisen maassa 5. huhtikuuta asti, jotta viruksen leviäminen estettäisiin.
UPM:n mukaan tehtaan on määrä valmistua Paso de los Torosiin suunnitellusti vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Muut työt hankkeessa jatkuvat tälläkin hetkellä, yhtiöstä kerrotaan. Rakennustauko alkoi 24. maaliskuuta.
– Hanke on edennyt aikataulussa. Sanonnan mukaan se, mikä alkaa hyvin, jatkuu hyvin, sanoo UPM:n projektijohtaja Gonzalo Giambruno.
Jättitehdas pursuaa superlatiiveja: Maailman suurin yksilinjainen sellutehdas, 2,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomalaisen metsäteollisuuden suurin investointi, 2,4 miljardia euroa. Uruguayn suurin ulkomainen sijoitus.
Tehdas alkaa nousta maan pinnalle lähikuukausina, UPM:stä kerrotaan. Nyt hankkeessa työskentelee noin tuhat ihmistä. Tehdastyömaan lisäksi osa kasaa rakentajille parakkiasuntoja tehtaan lähikaupunkeihin, ja osa rakentaa satamaterminaalia pääkaupunki Montevideoon.
Rakennustyöt ovat yhtiön mukaan kiivaimmillaan ensi vuonna, jolloin työntekijöitä on 6 000.
Lehdet: Hallitus moittii UPM-sopimusta
Hankkeen matkassa on muitakin mutkia. Uruguaylaisten viestinten mukaan maan uusi hallitus tahtoisi neuvotella joitakin kohtia UPM:n investointisopimuksesta uudelleen. Tuore presidentti Luis Lacalle Pou arvosteli vaalikampanjassaan sopimusta Uruguaylle epäedulliseksi.
Sopimus on herättänyt Uruguayssa närää muun muassa valtiolle kuuluvan infrastruktuurin vuoksi. UPM aikoo kuljettaa sellun Montevideon satamaan junalla, ja vanhan radan kunnostaminen maksaa Uruguaylle ainakin noin miljardi euroa.
Hankkeen vastustajat ovat vedonneet Lacalle Pouhun, jotta valtio purkaisi sopimuksen koronakriisin kulujen vuoksi. Sopimuksen 7. kohdan mukaan ennakoimattomat poikkeusolosuhteet, kuten luonnonkatastrofit tai epidemiat, voivat johtaa sen muuttamiseen tai jopa purkamiseen.
Ennen virkaan astumistaan Lacalle Pou lupasi, että solmittuja sopimuksia kunnioitetaan. Liikenneministeri Luis Alberto Heber totesi kuitenkin hiljattain uruguaylaislehti El Paísille, että jotkut sopimuskohdat ovat ”mahdottomia hyväksyä”. Hän ei yksilöinyt niitä tarkemmin.
Mediassa on puitu esimerkiksi sitä, että Uruguay sitoutuu ostamaan UPM:n tehtaan tuottamaa sähköä 20 vuoden ajan. Heber sanoi uskovansa, että edellisellä hallituksella oli kiire allekirjoittaa sopimus, mikä heikensi Uruguayn neuvotteluasemaa.
Liikenneministeri ja hanketta koordinoiva suunnittelu- ja budjettivirasto kieltäytyivät Ylen haastattelusta, sillä ”hallitus määrittelee asioita parhaillaan”. Myöskään UPM ei kommentoi asiaa.
– Tiedämme maan poliittisen tilanteen. Etenemme tehdyn sopimuksen mukaan ja keskitymme toteuttamaan sitoumuksemme, Gonzalo Giambruno sanoo.
UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos vieraili Uruguayssa maaliskuun alussa. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen puolestaan tapasi vastavalitun Lacalle Poun joulukuussa. Yhtiön mukaan kyse on “rutiinikäynneistä”, jollaisia sen johto tekee Uruguayhin säännöllisesti.
Parlamentissa pari UPM2:n vastustajaa
UPM:llä on noin 3,5 miljoonan asukkaan Uruguayssa ennestään yksi sellutehdas. Suomalais-ruotsalainen Stora Enso ja chileläinen Arauco omistavat yhdessä toisen. Uruguayssa UPM:n kakkostehdasta kutsutaan nimellä UPM2, u-pe-eme dos.
UPM:n joulukuussa teettämässä mielipidemittauksessa vajaat kaksi kolmasosaa uruguaylaisista suhtautui hankkeeseen myönteisesti tai neutraalisti, ja vajaa kolmasosa vastusti sitä.
Monia uruguaylaisia harmittaa, että valtio myönsi sellutehtaille vapaatuotantoalueet. Se tarkoittaa, että metsäyhtiöt eivät maksa tuloksestaan veroa. Ne maksavat vapaatuotantoalueesta käyttömaksua ja veroa muusta toiminnasta, kuten puunviljelystä ja kuljetuksista.
Hankkeen vaikutuksista liikkuu eri perustein tehtyjä laskelmia. Hallitus on puhunut miljardin euron julkisista kustannuksista, mutta vastustajien mukaan määrä nousee osamaksukuluineen lähes kolmeen miljardiin.
Kansanedustaja Eduardo Lust pitää summaa tuhoisana tilanteessa, jossa Uruguaylla on ulkomaista velkaa yli 40 miljardia dollaria (36 miljardia euroa). Hän on toinen hankkeen vastustajista tuoreessa parlamentissa, jossa on 129 jäsentä.
– Uruguay on vararikossa, mutta sen täytyy rakentaa kolmen miljardin dollarin junarata ja syväsatama. Lisäksi lahjoitamme yritykselle makean veden kaltaisen luonnonvaran, jotta kiinalaiset saisivat paperia, Lust sanoo.
Kansanedustaja puuhaa parhaillaan alueellisia kansanäänestyksiä, jotta junarata linjattaisiin kauemmas asutuksesta. Se on keino pyrkiä hidastamaan tehdashanketta.
Noin 270 kilometrin rata-alueella moni asukas on huolissaan sellujunista. Tuleeko koteihin tärinää? Jakavatko ratamuurit kaupunginosia kahtia? Entä jos tapahtuu onnettomuus, ja vaaralliset kemikaalit päätyvät hengitysilmaan?
UPM:n mukaan sen kuljetuksia olisi päivässä enimmillään seitsemän, joista yksi sisältää sellunkeiton kemikaaleja: rikkihappoa, lipeää ja polttoöljyä. Edestakaisin junia menisi 14, mikä vie puolet radan kapasiteetista. Nykytehtaalle kemikaalit ajetaan maanteitse.
Lähikaupungissa intoillaan vipinästä
Hankkeesta päättänyt Uruguayn entinen vasemmistohallitus perusteli sitä esimerkiksi bruttokansantuotteen nousulla ja alueellisella kehityksellä. Uruguayn keski- ja koillisosat ovat maan köyhintä seutua.
Tehtaan kupeessa 13 000 asukkaan Paso de los Torosissa hanke herättää paikoin suuria odotuksia. Vihdoinkin työtä ja vilskettä! Paikallisten mukaan rakentaminen näkyy jo hotellien ja ravintoloiden asiakasmäärissä, mutta ei vielä juuri muualla.
– Odotamme työtä ja ihmisiä, jotka tulevat rakentamaan tehdasta. Nuoret ovat lähteneet kaupungista muualle, koska työpaikkoja ei ole ollut, sanoo sekatavarakauppias Nair Pajares.
Monialayrittäjä Gloria Sosa on valmiiksi huolissaan. Miten kaupungin käy, kun tehdas valmistuu, ja tuhannet rakentajat häipyvät?
Tehtaalle jää UPM:n mukaan 400–500 työpaikkaa. Koko tuotantoketjuun hanke luo 10 000 työpaikkaa, metsäyhtiössä lasketaan.
– Haluamme, että liikkeet pyörivät ja ihmisillä on työtä. Surullisimmassa tapauksessa kukoistus kestää vain kolme rakennusvuotta, Sosa sanoo.
Järjestöt arvostelevat UPM:ää “viherpesusta”
UPM2:n vastustukseen on muitakin kuin taloudellisia syitä. Osa uruguaylaisista on esimerkiksi huolissaan tehtaan käyttämän Rio Negro -joen kuormituksesta sekä eukalyptusviljelmien ympäristövaikutuksista.
– Joen aiempaa vähäisempi saastuttaminen ei tarkoita, että se olisi hyvä asia. Tehtaan työpaikat eivät ole laajempien vaikutusten arvoisia. Selluteollisuus ei ole ratkaisu globaaliin ilmastokriisiin, sanoo tutkija ja ympäristöjärjestö Dafniasin edustaja Mariana Achugar.
Uruguaylaiset ja suomalaiset järjestöt arvostelivat hiljattain UPM:n sitoutumista YK:n ilmastotavoitteeseen “viherpesuksi”. Blogissaan yhtiö pitää väitettä "pöyristyttävänä".
UPM:n mukaan tehdas ei kuormita jokea eikä luontoa yli sallittujen rajojen, ja sen ympäristövaikutukset on tutkittu tarkkaan. Eukalyptusviljelmillä on kestävän metsänhoidon FSC-sertifikaatit, Gonzalo Giambruno toteaa.
– Suuri hanke herättää kysymyksiä ja myös epäluuloja. Epäilijät ovat usein kannattajia äänekkäämpiä. Toiminnassa oleva tehtaamme todistaa, että alalla voi toimia vastuullisesti, suunnitellusti ja erinomaisin tuloksin, hän sanoo.
Lue lisää:
Andritz sai ison tilauksen – toimittaa kaikki laitteet UPM:n uudelle eukalyptussellutehtaalle