Koronaepidemia aiheuttaa pelkoa, epävarmuutta ja jopa vihaa.
Tunteet voivat vaihdella päivästä toiseen. Suomen mielenterveys ry:n (Mieli ry) johtava asiantuntija Meri Larivaara sanoo, että olennaista on ymmärtää ja hyväksyä omat tunteensa, se, että virusepidemian tuoma epävärmuus kuormittaa.
Larivaara tietää, että epidemiauutisten tuomat tunteet voivat olla hyvin erilaisia, vaikka tavallisimmat ovatkin hätääntyminen, pelko ja ahdistus.
Toisia voi kalvaa epäluulo, viha ja turhautuminen viranomaisiin.
Joku voi lamaantua ja menettää kykynsä pyörittää normaalia arkea ja tehdä töitä – tai sitten huoli purkautuu pakonomaiseen toimintaan: koko ajan koittaa touhuta jotain.
Reagointitapoja on monia.
– Joku pyörii kauhistuneena somessa, lietsoo muita ja jakaa kaiken. Yksi reaktio on myös kaiken yläpuolella asettuminen: ”te muut hössötätte turhaan, mitä vouhkataan” tai ”sitten minä tiesin koko ajan, kaikki romahtaa”, Larivaara sanoo.
Kriisin tavallisin tunnekaava: tapahtuuko tämä todella meille?
Kuten monissa kriiseissä, koronaepidemian aiheuttamat tunteet menevät osin tietyn kaavan mukaan, Larivaara sanoo.
– Ensin uutiset tulevat etäältä, ja ajatellaan, etteivät ne kosketa meitä. Toisena tulee ensin pientä pelkoa ja epäuskoa, että tapahtuuko tämä oikeasti meille. Nyt monella on jo ristiriitainen tunne: nyt tapahtuu paljon, viranomaiset antavat ohjeita, samaan aikaan meillä ei vielä näy kauheasti viruksen leviämisen vaikutuksia.
Larivaaran mukaan on tärkeää yrittää löytää niitä keinoja, joilla pitää oman mielensä rauhallisena.
– Me ollemme ihmisinä erilaisia, miten reagoimme epävarmuuteen. Toiset sietävät sitä paremmin, toiset heikommin.
Hänen neuvonsa ovat:
- Seuraa luotettavaa tietoa. Esimerkiksi perinteiset tiedotusvälineet ja THL antavat hyvää tietoa.
- Siitä huolimatta ota terve etäisyys uutisvirtaan. Varsinkin somen seurantaa kannattaa vähentää.
- Hyväksy epävarmuus. Koska tämä on uusi tauti, kukaan ei osaa sanoa, miten virus käyttäytyy. Myös asiantuntijoilla ja viranomaisilla tietopohja muuttuu.
- Noudata viranomaisten ohjeita ja toimi niiden mukaan. Teot auttavat pysymään rauhallisena.
– Epidemiaa ei voi estää, nyt hidastamme sen kulkua ja se kannattaa myös hyväksyä, Larivaara muistuttaa. - Puhu. Kannattaa keskustella ja vertailla kokemuksia etenkin sellaisten ihmisten kanssa, jotka auttavat rauhoittumaan. Älä jää yksin.
- Tee konkreettisia asioita. Varaudu viranomaisten ohjeiden mukaan. Mieti rauhallisesti, onko sinulla riittävästi kotivaraa ja mitä teet, jos joudut karanteeniin.
- Säilytä arkirutiinit. Etätöissäkin herää, pukeudu, tee työt, käy ulkona.
- Ulkoile ja liiku. Kaikki terveet voivat edelleen ulkoilla ja käydä kävelylenkillä. Ulos meneminen auttaa usein ja luonnossa liikkuminen virkistää ja rentouttaa mieltä. Myös liikunta auttaa. Liikunnan ei tarvitse olla raskasta hikiliikuntaa, kevytkin liikunta auttaa.
- Muista rentoutua. Kannattaa miettiä, miten muuten saa arjessa ajatukset irti stressaavista tilanteista: onko se elokuvien katsominen tai jotain muuta. Myös erilaisia rentoutumisharjoituksia voi kokeilla.
- Pidä etäkahvihetkiä tai muita etäyhteyksiä. Ole ystäviin tai töihin yhteydessä vaikka videopuheluilla.
- Vältä päihtymistä. Nyt kannattaa välttää päihteiden käyttöä. Päihteet vahvistavat pahaa oloa. Ja päihteiden käytön jälkeen ahdistuneisuus lisääntyy.
- Auta muita. Esimerkiksi naapurien auttaminen kaupassakäynnissä tai apteekissa käynnissä tekee hyvää itsellesikin.
Jos tuntuu, että mitkään arkiset neuvot eivät auta ja ahdistus kasvaa liian suureksi, Larivaara neuvoo ottamaan yhteyttä esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimeen, joka päivystää vuorokauden ympäri. Nuorille on tarjolla Sekasin-chat, joissa he voivat keskustella kokemuksistaan.
– Ja toki, jos ahdistus käy mahdottomaksi, voit ottaa terveydenhuoltoon yhteyttä.
Mielenterveyspalvelut toimivat yhä normaalisti, Larivaara muistuttaa.
Sekaisin-chat löytyy osoitteesta sekasin.fi
Kriisipuhelimen numerot ovat:
suomeksi 09 2525 0111 – auki koko ajan.
ruotsiksi 09 2525 0112 – auki 20 tuntia arkisin (ma-pe)
arabiaksi ja englanniksi 09 2525 0113 – auki 20 tuntia arkisin (ma-to)
WHO:n mielenterveysohjeet: Sairastuminen ei ole kenenkään oma syy
WHO laati erilliset ohjeet mielenterveyteen.
Niitä on 24 ja ne on eroteltu sekä tavallisille ihmisille, eristyksissä oleville, lapsia ja vanhuksia hoitaville että terveydenhoidon ammattilaisille.
Tässä ovat kuusi ensimmäistä, kaikille ihmisille suunnatut ohjeet. Lue kaikki 24 WHO:n ohjetta (englanniksi) tästä linkistä.
1 COVID-19 vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan ihmisiin monissa maissa eri maantieteellisillä alueilla. Älä liitä koronaan etnisyyttä tai kansallisuutta. Ole empaattinen tartunnan saaneille, olivat he mistä maasta tahansa, koska he eivät ole tehneet mitään väärää.
2 Älä kutsu viruksen saaneita COVID-19 -tapauksiksi, uhreiksi tai COVID-19 perheiksi tai sairastuneiksi. He ovat ihmisiä, joilla on COVID-19, ihmisiä, jotka toipuvat COVID-19:stä ja toivuttuaan he palaavat töidensä, perheidensä ja rakkaidensa pariin.
3 Vältä katsomasta, lukemasta ja kuuntelemasta uutisia, jotka saavat sinut ahdistuneeksi tai stressaavat. Etsi tietoa pääosin valmistautuaksesi käytännön toimiin ja suojellaksesi itseäsi ja läheisiäsi. Etsi tietoa vain kerran tai kahdesti tiettyyn aikaan päivästä. Yllättävä ja jatkuva uutisvirta taudin leviämisestä saa kenet tahansa pelokkaaksi. Hanki faktat. Kerää tietoa tasaisin väliajoin, käytä WHO:n kotisivuja ja paikallisten viranomaisten alustoja, jotta voit erottaa faktat huhuista.
4 Suojele itseäsi ja tue muita. Toisten auttaminen hädän hetkellä voi hyödyttää niin auttajaa kuin avunsaajaakin.
5 Käytä mahdollisuutesi vahvistaa positiivisia ääniä, tarinoita ja kuvia niistä, jotka ovat kokeneet uuden koronaviruksen (COVID-19) ja jotka ovat toipuneet tai auttaneet rakkaitaan vaikeassa toipumisessa ja haluavat jakaa kokemuksensa.
6 Anna kunniaa hoitajille ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka tukevat COVID-19-altistuneita yhteisössäsi. Tunnusta heidän osansa ihmishenkien pelastamisessa ja rakkaidesi turvaamisessa.
Millaisia tunteita koronavirus on herättänyt? Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.