Pohjanmaalla ruotsinkielisen Koivulahden seurakunnan renkituvassa valmistauduttiin tiistaina aamulla jakamaan hävikkiruokaa tarvitsijoille.
Diakoniatyöntekijä Nina Andrén ja vapaaehtoisten joukko olivat murheissaan.
– Tämä on toistaiseksi viimeinen kerta, kun ruokaa voidaan jakaa.
Tilanne on sama monessa paikassa. Seurakunnat ja avustusjärjestöt eivät voi jatkaa ruoan jakelua entiseen malliin, kun yli 10 ihmisen julkiset kokoontumiset on kielletty.
Esimerkiksi Helsingissä toimiva HurstinApu ilmoitti tiistaina iltapäivällä, että ruokaa jaetaan vielä keskiviikkona, mutta sen jälkeen ovet suljetaan ainakin kahdeksi viikoksi.
Yhdistys tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin ja seurakuntien kanssa niin että hävikkiruoka saadaan jaettua eteenpäin eivätkä ihmiset jää ilman ruokaa.
Vaasan Ruoka-apu puolestaan kokoontuu tiistai-iltana miettimään, miten avun tarpeessa olevia pystyttäisiin auttamaan jatkossa.
– Ruoka-avun tarve ei tämän poikkeustilan aikana katoa mihinkään, pikemminkin päin vastoin, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja John Åsvik.
Hävikkiruoka hupeni, ruoka-apu kangertelee
Vaasan Ruoka-apu on jakanut ruokaa viikoittain useissa pisteissä Vaasassa ja Mustasaaressa.
Yhdistyksessä on pantu merkille, että jo kahden viikon ajan on kaupoista saatu normaalia vähemmän hävikkiruokaa. Kun ihmiset ovat varautuneet poikkeusoloihin täyttämällä kotien ruokavarastot, ei ruokaa ole jäänyt jaettavaksi avustusjärjestöille.
– Kouluista ja keskussairaalasta on onneksi saatu ylijäämäruokaa. Jos ei sitä olisi saatu, olisi ollut todella vähän jaettavaa, kertoo Åsvik.
Myllypuron Elintarvikeapu ry:n toiminnanjohtaja Sinikka Backman kertoo, että tilanne Helsingissä on samanlainen.
– Selvästi näkyy, että hävikkiruokaa tulee nyt vähemmän. Ne, joilla ei ole varaa hamstrata, ovat nyt kärsijöinä tässä.
Helsingin seurakunnat pyrkivät kuitenkin huolehtimaan, että ne joille ruoka-apu on elintärkeää, saisivat apua jatkossakin. Jakelu on hajautettu ja avun tarvitsijat saavat valmiiksi pakattuja "akuuttikasseja".
– Suurimmassa hävikkiruoan jakelupaikassa Myllypurossa on jakelu keskeytetty ja siellä kassitetaan nyt muissa jakelupaikoissa jaettavaa ruokaa, selvittää Helsingin seurakuntien vt. diakonian päällikkö Mare Kinanen.
Porrastettua jakoa, valmiita kasseja
Eri puolilla maata mietitään nyt keinoja jatkaa edes jollakin tavalla ruoan jakelua.
Monessa paikassa on päädytty jakamaan valmiita kasseja ja esimerkiksi porilaisessa Elämän eliksiirissä jakotiloihin otetaan sisään korkeintaan kymmenen henkeä kerrallaan. Porrastamalla jakoa vältetään ruuhkia ja jonoja.
Tartuntavaara on pyritty minimoimaan myös niin, että avunsaajat eivät itse koske jakopisteisiin.
– Jakajat tiputtavat ruuat suoraan kasseihin, kertoo toiminnanjohtaja Riitta Ahonen.
Turun seudulla hyväntekeväisyysjärjestö Operaatio Ruokakassi on normaalisti järjestänyt yli kymmenen ruokajakelua viikossa, mutta tällä viikolla jäljellä on enää kolme.
Toiminnanjohtaja Jari Niemelä kertoo, että parhaillaan pohditaan keinoja, joilla ruoka-apua voitaisiin edelleen antaa sitä eniten tarvitseville.
– Mietimme, miten voisimme tavoittaa ikävimmässä asemassa olevat. Olisi hienoa, jos kaupungin kotipalvelu tai sosiaalipalvelu voisi jotenkin auttaa, Niemelä sanoo.
Kurikassa Jalasjärven kappeliseurakunnassa hävikkiruoan jakelu päätettiin keskeyttää, mutta EU-ruokapakettien jako jatkuu.
– Seurakunta pystyy täydentämään EU-ruokapakettia jonkin verran. Tavoitteena on, ettei kenenkään tässäkään tilanteessa tarvitsisi nähdä nälkää, toteaa diakoniatyöntekijä-lähetyssihteeri Virpi Skytte.
"Tämä oli raastavan hankala päätös"
Kymenlaaksossa Kotka-Kymin seurakunta on ilmoittanut, että se pyrkii jatkamaan nykyistä ruoka-apua toistaiseksi.
– Koen että meillä on vastuu pitää huolta avuntarvitsijoista, sanoo diakonissa Elina Virmakoski.
Seurakunnan kautta ruokaa jaetaan joka toinen viikko, maanantaisin Karhulassa ja torstaisin Karhuvuoressa.
– Eilen jaoimme ruokaa ikkunasta, kioskityylisesti. Tällä tavoin pyrimme välttämäään kontakteja ihmisten kanssa ja näin suojaamaan asiakkaat ja henkilökunnan, Virmakoski sanoo.
Avustusvastaanotot ajanvarauksella jatkuvat Kotka-Kymin seurakunnassa niin ikään normaalisti.
Kouvolan alueella ruoka-apua tarjoava Korttelikotiyhdistys keskeyttää ruuanjakelun pääsiäiseen saakka. Syynä on se, että ruoanjakoon kokoontuu yli 10 hengen seurueita, eikä Korttelikotiyhdistys pysty takaamaan tarpeeksi korkeaa hygienian tasoa tilaisuuksissa.
– Pitkän mietinnän jälkeen päädyimme tähän ratkaisuun. Tämä oli raastavan hankala päätös, sanoo Korttelikotiyhdistyksen puheenjohtaja Katja Valkeinen.
Korttelikotiyhdistyksen kotiapuyksikkö jatkaa kuitenkin toimintaansa. Yksikkö tarjoaa vähävaraisille ihmisille kauppa-apua ja siivouspalvelua.
Mitä tapahtuu koronaepidemian jälkeen?
Vaasan Ruoka-avussa on edessä ainakin kuukauden tauko ruoan jakelussa. Taukoa tulee senkin takia, että valtaosa yhdistyksen vapaaehtoisista on yli 70-vuotiaita ja heidät on määrätty pysymään omissa oloissa.
– Avun tarvitsijat ovat jäämässä ilman ruokaa. Heidän elämänsä muuttuu. Kun me aloitamme uudestaan, meillä on paljon pidempi jono kuin tähän asti.
Monet jakavat Åsvikin huolen.
– Kauhulla ajattelen sitä, mitä on edessä tämän jälkeen. Nytkin ruoka-avun tarvitsijoita on Helsingissä paljon - entä sitten, jos koronan seurauksena tulee taas lama, pohtii Sinikka Backman Myllypuron Elintarvikeavusta.
Myös Sini Hursti HurstinApu-yhdistyksestä arvioi, että poikkeustilan vaikutukset voivat olla kauaskantoisia.
– Tulee tilanteita, että ihmiset eivät pääse töihin ja sitä kautta talous heikkenee. Se ei välttämättä näy heti, mutta tulevaisuudessa tulee näkymään.
Diakoniatyöntekijä Nina Andrén tietää, että pienen Koivulahdenkin alueella aineellista hätää on paljon. Andrén kertoo, että viime aikoina on uusia perheitä tullut ruoka-avun piiriin.
– Nuoria äitejä, joilla on useita lapsia.
Koulujen siirtyminen etäopetukseen tarkoittaa lisäksi sitä, että lapsilla jää nyt päivän yksi lämmin ateria saamatta.
Tiistaina viimeisessä ruoanjakotilaisuudessa Andrén sujautti jokaiseen ruokapussiin tiedotteen, jossa oli kehoitus ottaa häneen yhteyttä, jos tilanne menee hankalaksi. Monessa perheessä elämää on rakennettu säännöllisen ruoka-avun varaan.
– Eilen illalla vielä puoli 12 aikoihin yksi äiti otti yhteyttä ja kysyi, että jaatteko te aivan varmasti ruokaa tänään. Hänelläkin oli monta lasta siellä, eikä hän tiennyt miten pärjäisi ilman ruokaa.