Finanssikriisi, eurokriisi, pakolaiskriisi, brexit.
Euroopan unioni on kestänyt monta kriisiä, mutta kestääkö se koronaviruksen aiheuttaman valtavan shokin?
Korona on iskenyt kovimmin maihin, joiden taloudellinen liikkumavara on jo valmiiksi pieni: Italiaan, Espanjaan, Kreikkaan, Ranskaan.
Kun karanteenit ja suojatoimet jonain päivänä puretaan, etenkin Italia tarvitsee muiden apua kipeästi. Hoitamattomat luotot uhkaavat kaataa pankkeja, työttömyys on räjähtänyt.
Muilta euromailta voi olla tuossa vaiheessa turha odottaa apua, kun niiden omakin työttömyys on kasvanut koronaviruksen seurauksena.
Voi syntyä iso poliittinen kriisi, jossa osa euromaista ja italialaisistakin vaatii, että Italian on erottava euroalueesta.
Kysyimme EU:n tulevaisuudesta viideltä asiantuntijalta. Heidän mielestään riskit ovat ilmeisiä, mutta myös mahdollisuuksia on.
"EU:n päättämättömyys on mehevä luu populisteille"
Italia on paljon isompi EU-maa kuin Kreikka, ja sen ongelmat voivat käynnistää huomattavasti suuremman poliittisen myrskyn kuin Kreikan velkakriisi kymmenen vuotta sitten.
Perustavanlainen ongelma on se, että jäsenmaiden poliittisilla johtajilla ei ole yhteistä, jaettua visiota Euroopan unionin hoitamisesta ja kehittämisestä. Esimerkiksi talous- ja rahaliitto on jäänyt keskeneräiseksi.
Näin sanoo Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.
– Euromaiden ja EKP:n pitäisi tehdä nyt äkkiä yhdessä selväksi, että ne seuraavat tilannetta, ymmärtävät kriisin vakavuuden kaikkialla EU:ssa ja vastaavat yhdessä ongelmiin. Tällainen luja viesti rauhoittaisi markkinat ja osoittaisi, että samassa veneessä ollaan, Ronkainen sanoo.
Samoilla linjoilla on populismin tutkija Italiasta.
Juuri koronakriisissä yhteisiä päätöksiä kaivattaisiin enemmän kuin koskaan. Jos EU ei pysty tekemään päätöksiä, se on "mehevä luu" populisteille ja EU:n vastustajille.
– Tässä ollaan EU:n selviytymisen kannalta fundamentaalisten kysymysten äärellä, eikä näitä kortteja pidä pelata väärin. On mahdollista, että tilanne eskaloituu, eurooppalaiseen populismiin erikoistunut väitöskirjatutkija Yannick Lahti sanoo Bolognan yliopistosta.
Lahden mielestä on mahdollista, että vaatimukset Italian euroerosta vahvistuvat maan köyhtyessä koronakriisissä.
– Italiassa kiinnitetään paljon huomiota siihen, että ai, nyt Macron puhuu Merkelin tai EU-komission puheenjohtajan kanssa, mutta eipä puhu italialaisten päättäjien kanssa – että katsokaa nyt, tätä on eurooppalainen solidaarisuus, päätetään meidän asioistamme ilman meitä.
Myös muiden maiden EU-kriitikot voivat pyrkiä ottamaan kriisistä täyden hyödyn irti. Esimerkiksi Unkaria johtava nationalistinen Fidesz-puolue hallitsee mediaa ja oikeuslaitosta, ja se voi käyttää tilannetta hyväkseen niin kuin haluaa, Yannick Lahti arvioi.
– Kun arki palautuu, tiedetään että silloin on massatyöttömyyttä, ja populistit osaavat kyllä käyttää tilanteen hyväkseen.
Miten Italia pelastetaan?
EU:n yhteisiä päätöksiä pitäisi tehdä jo nyt, koska kyseessä on koko euroalueen tuleva vakaus. Italia on kolmanneksi suurin euromaa. Koronavirus aiheuttaa siellä enemmän kuolemia kuin missään muualla maailmassa.
– Italia on juuri se maa, johon koronaviruksen ei olisi pitänyt missään nimessä iskeä. Turismi muodostaa siellä ison osan taloudesta. Nyt kun on liikkumiskiellot päällä, ennestäänkin vaikea taloustilanne vain pahenee, Ronkainen arvioi. Sama pätee myös Kreikkaan.
Kun turismi ja pienyritykset ovat pahassa jamassa, sekä Italian että Kreikan ongelmavelkojen määrä kasvaa. Talous hidastuu, velkasuhde paisuu.
Toisaalta EU-tuellakin on Etelä-Euroopassa huono maine juuri Kreikan velkakriisin hoidon vuoksi.
EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF asettivat Kreikan hyvin tiukkaan talouskuriin tuen vastineeksi. Italialainen rahoituksen professori pelkää New York Timesin haastattelussa, että ehdot voisivat olla myös Italialle liian tylyt.
Italian ongelmat vaikuttavat suoraan myös esimerkiksi Ranskaan ja Espanjaan, joiden pankeilla on isot saatavat Italian pankeissa.
EU voisi rakentaa pankkeja varten ison kriisipuskurin. Sillä tuettaisiin suuriakin eurooppalaisia pankkeja ilman, että yhden pankin ongelma leviää koko rahoitusalan järjestelmäkriisiksi.
Juuri perjantaina seitsemän johtavassa asemassa olevaa saksalaista ekonomistia vaati, että vahvat EU-maat auttavat nyt heikkoja. Heidän mielestään EU:n pitäisi laskea liikkeelle yhteisiä joukkovelkakirjoja, jotta taakka voidaan jakaa useille harteille.
Ainakaan toistaiseksi poliittista tahtoa ei ole löytynyt laajoihin yhteistoimiin, kun EU-maat ovat keskittyneet omiin ongelmiinsa.
Jäsenmaiden johtajien puhelinhuippukokous päättyi tiistaina käytännössä yhteen isoon päätökseen, rajojen sulkemiseen. Esimerkiksi Euroopan kriisirahaston eli vakausmekanismi EVM:n käytöstä jäsenmaiden johtajat olivat kokouslähteiden mukaan erimielisiä.
– Ei osata tehdä kollektiivisesti isoja ratkaisuja. Tässä poliittisessa tilanteessa, jossa jäsenmaiden poliitikot ovat riidelleet jo EU-budjetin desimaaleistakin, pidän todennäköisenä että jäsenmaat eivät toimi vaan Euroopan keskuspankki joutuu tukemaan Italiaa, Antti Ronkainen sanoo.
Voi myös olla, että jäsenmaat säästelevät paukkuja siihen vaiheeseen, jossa tauti jo talttuu ja taloudessa kaivataan piristysruisketta.
"Suomikin voi olla vielä avun tarpeessa"
Huolissaan koronaviruksen vaikutuksista Euroopan tulevaisuuteen on myös Helsinki Graduate school of Economicsin työelämäprofessori Vesa Vihriälä.
Vihriäläkin perää EU-mailta yhteisiä toimia, jottei synny nokittelutilanteita tulevaisuudessa. Esimerkiksi eurokriisin aikaan jäsenmaiden välille pääsi syntymään voimakas etelä–pohjoinen-jako.
– Jos kukin katsoo vain omansa eteen, niin semmoinen maa, jolla on heittää enemmän rahaa peliin omien yritystensä tukemiseen hyötyy verrattuna niihin, jotka niin eivät voi tehdä, Vihriälä kuvaa.
Esimerkiksi Saksa aikoo laatia ensi viikolla sadan miljardin lisätalousarvion ja sen yrityskehityspankilla on 500 miljardin varat tukea taloutta. Italia on ilmoittanut toistaiseksi 25 miljardin euron tukipaketista.
Italialaiset eivät ole saaneet EU:n apua pakolaiskriisissä eivätkä nyt terveyskriisissäkään. Maassa on vahvistunut käsitys, että tärkeissä asioissa apua ei tule jatkossakaan. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan liki 90 prosenttia italialaisista ajattelee, että EU ei ole auttanut heitä riittävästi.
Kiinalaiset ovat italialaisten mielestä tukeneet heitä enemmän kuin eurooppalaiset.
Vihriälän mielestä pienikin ele EU:lta voisi riittää Italian terveyskriisin ratkaisussa: muut maat voisivat tarjota sinne esimerkiksi sairaalatarvikkeita siinä mitassa kuin on mahdollista.
– Jos tilanne eskaloituu niin, että tulee pankkikriisiä ja valtionvelkakriisiä, niin se vain kärjistää euroalueen sisäisiä ristiriitoja.
Vihriälän mielestä pahin dystopia, "todella iso kauhukuva", on se että koronaviruskriisi johtaa jonkinlaiseen EU:n hajoamiseen.
– En kuitenkaan jaksa uskoa siihen. Euroopassa on tapahtunut viime vuosien aikana monia muita asioita, jotka ovat lisänneet ymmärrystä sille, että yhteinen ja monenkeskinen toiminta on parempi kuin että ollaan jokainen omillaan.
– Tämän uskoisin olevan selvää myös valtaosalle suomalaisia. Mekin voimme joskus olla avun tarpeessa.
"Sisämarkkinat voivat pelastaa"
Tilanteessa on myös mahdollisuuksia EU-yhteistyön kannalta, arvioi pitkään EU:ta eri asemista seurannut Euroopan hybridiviraston johtaja Teija Tiilikainen. Tiilikainen uskoo, että koko Eurooppaa koetteleva kriisi voi lisätä solidarisuutta EU-maiden välillä.
– Me olemme nyt ehkä aiempaakin keskinäisriippuvaisempia sisämarkkinoiden kautta, kun kaikki yrittävät pitää kynsin hampain kiinni tavarakaupan jatkumisesta. Sisämarkkinat voivatkin olla se oljenkorsi, hän arvioi.
Toisin kuin aiemmissa pahoissa tilanteissa, EU:lla on nyt myös olemassa välineistöä. Eurokriisin aikaan luotiin kriisirahasto EVM, joka voidaan jäsenmaiden päätöksellä ottaa käyttöön – jos poliittista tahtoa löytyy.
Tällä viikolla EU osoitti joustavuutta, kun se päätti höllentää yhteisiä budjettisääntöjä. Teknokraattisena pidetty EU on kansalaisten parissa kuulu säännöistään ja määräyksistään, ja nyt sen arvovalta saattaa kohentua vastaantulon ansiosta, Politico.eu-verkkolehti arvioi.
Euroopan yhdentyminen on aina kehittynyt kriisien kautta, Tiilikainen muistuttaa. Pitkällä aikavälillä koronakriisi voi johtaa siihen hyvään lopputulokseen, että esimerkiksi lääketieteellistä tutkimusta ja tiedettä rahoitetaan enemmän.
– Nyt tarkkana tämän sisäisen yhtenäisyyden kanssa ja sen kanssa, miten se tuodaan esille, Tiilikainen tiivistää neuvonsa EU-maille.
Myös Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa toivoo, että EU oppii kriisistä ja jatkaa kehittymistä.
– Toivoisin poliitikoilta vastuunkantoa. Nyt on helppo tehdä populistisia heittoja, rajat kiinni ja muuta, mutta eivät ne ratkaise mitään. Väärää tietoa liikkuu liikaa jo valmiiksi, Asunmaa sanoo.
Tällä erää kaikki muu kuin koronaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö on jäissä, mutta EU:n tulevasta seitsenvuotisesta budjetista pitäisi sopia vielä tämän vuoden aikana. Asunmaa toivoo koronaviruksen vaikuttavan budjettineuvottelujen sisältöön.
– Jäsenmaat painottavat budjetissa aluekehitystä ja maataloustukia. Toivoisin, että tämän jälkeen nähtäisiin tärkeänä myös tutkimukseen liittyvät investoinnit, joilla voidaan parantaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita.
Lisää koronan talousvaikutusten ratkaisusta Euroopassa: