Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että Suomen riistakeskuksen myöntämille poikkeusluville seitsemän suden tappamiseen Pohjois-Savossa ei ollut laillisia perusteita.
Seitsemän sutta tapettiin erillisillä poikkeusluvilla. Luvat olivat vuodelle 2016. Yhtenä perusteena poikkeuslupien myöntämiselle oli salametsästyksen rajoittaminen.
KHO kuitenkin katsoo, ettei tapauksessa saatu riittävää selvitystä siitä, että poikkeuslupien myöntäminen vaikuttaisi salametsästykseen olennaisesti tai ettei salametsästystä olisi voitu torjua muilla keinoilla.
– Poikkeusluvan päämäärää eli salametsästyksen torjuntaa ei ollut kyetty tukemaan selvin ja täsmällisin perusteluin taikka osoittamaan täsmällisten tieteellisten tietojen perusteella, että poikkeusluvalla saavutetaan sille asetettu päämäärä, KHO totesi.
Oikeuden mukaan poikkeusluvan ehdot eivät riittäneet takaamaan, että pyynti tapahtuisi tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti, ja että pyynti kohdistuisi haittaa tuottaviin yksilöihin. Lupa olisi voinut myös huonontaa susikannan suojelun tasoa.
KHO pyysi asiassa ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. KHO arvioi siis asiaa EU-tuomioistuimen linjauksien pohjalta. Poikkeuslupiin ei ollut KHO:n mukaan lain ja luontodirektiivin mukaisia perusteita.
Varsinais-Suomen sudentappolupa oli sen sijaan perusteltu
KHO antoi samalla puhtaat paperit toisessa suden metsästysasiassa. Riistakeskus antoi luvan yhden suden tappamiseen vuonna 2018 Varsinais-Suomessa. KHO:n mukaan tämä päätös oli lainmukainen.
Liian lähelle ihmisasumuksia tullutta sutta oli pyritty karkottamaan muilla keinoilla ennen luvan hakemista, mutta eläimen käyttäytyminen ei yrityksistä huolimatta muuttunut, oikeus huomautti.
KHO piti poikkeuslupaa ihmisten turvallisuuden kannalta perusteltuna.
– Muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole ollut kuin poikkeusluvan myöntäminen yhden suden tappamiseen, KHO totesi.
Lue myös:
Pohjois-Savon kannanhoidollinen sudenmetsästys Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi