Yle haastatteli kahta eri sairaaloissa työskentelevää hoitajaa, jotka molemmat kärsivät koronaan viittaavista oireista. Molemmat työskentelevät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella.
Koska tilanne on arkaluontoinen, Yle ei kerro hoitajien nimiä tai heidän työpaikkojaan.
Hoitajat kertovat vaikeuksista päästä koronatesteihin, vaikka valtionjohto ja THL ovat painottaneet terveydenhuoltohenkilökunnan testaamista matalalla kynnyksellä.
Toinen hoitajista oli saapunut viime viikon lopulla yhdeltä Euroopan pahimmista epidemia-alueista.
Myös virologian asiantuntija, apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta pitää HUS:n ohjeistusta terveydenhuollon henkilökunnan koronatestauksesta kireänä.
Yle on jututtanut tätä juttua varten kaikkiaan noin 20:tä HUS-alueen työntekijää. He työskentelevät eri tehtävissä ja eri puolilla aluetta.
Kaikki Ylen tavoittamat työntekijät eivät allekirjoita väitteitä testaamiseen liittyvistä vaikeuksista, mutta useat sanovat kuitenkin kuulleensa ongelmista.
HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että HUS:ssa suhtaudutaan vakavasti terveydenhuoltohenkilökunnan testaamiseen.
– Minulla itselläni on se käsitys, että isossa kuvassa tämä henkilökunnan terveystilanne ja koronan testaaminen on oikeilla raiteilla, mutta varmasti on jotain yksittäistapauksia, jotka eivät ole menneet niin hyvin kuin olisi haluttu, Mäkijärvi toteaa.
Oireet alkoivat työpaikalla
Leikkaussalissa työskentelevä hoitaja kertoo saaneensa luvan mennä koronatestiin vasta viikko sen jälkeen, kun oireet alkoivat.
Sairaanhoitajan oireet alkoivat viime viikon keskiviikkona. Työvuorossa hän alkoi yskiä ja hänelle nousi korkea kuume.
Sairaanhoitaja passitettiin kotiin. Kotimatkalla hän meni terveysasemalle, jossa hänet testattiin influenssan varalta. Tulos oli negatiivinen.
Kotona hoitajan oireet alkoivat pahentua. Oireet olivat samankaltaisia kuin on kerrottu koronaan liittyen: kova pääkipu, hengitysvaikeuksia, korkea kuume. Hän pyysi pääsyä koronatestiin, mutta hänelle ilmoitettiin, ettei hän täytä kriteereitä.
HUS:n ohjeiden mukaan hengitystieinfektion oireista kärsivää terveydenhuollon henkilökuntaa testataan vain, jos he ovat olleet edellisen kahden viikon aikana ulkomailla tai heillä on kontakti todettuun koronavirustapaukseen.
Nämä ohjeet ovat voimassa edelleen siitä huolimatta, että koronatestauksen määrää rajoitettiin voimakkaasti jo viime perjantaina. Tuolloin esimerkiksi HUS ilmoitti, ettei kaikkia epäilyjä enää testata.
– Me olemme katsoneet tässä vaiheessa, että kun testauskapasiteetti on vielä rajallinen ja tulee ehkä olemaan lähitulevaisuudessakin, niin kannattaa se rajallinen kapasiteetti kohdentaa näytteenottoihin, joissa todennäköisyys sairaudesta on suurempi, HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi perustelee kriteereitä.
Kielteisestä päätöksestä huolimatta sairaanhoitaja jatkoi sitkeästi yrittämistä. Hän kertoo soittaneensa työterveyteen päivittäin ja yrittäneensä saada pääsyä testiin.
Yle on nähnyt dokumentaatiota yhteydenotoista. Kaikkia yksityiskohtia kertomuksista Yle ei kuitenkaan ole pystynyt vahvistamaan.
Tällä viikolla hoitaja sai päivystysapunumerosta ohjeet mennä Laakson sairaalaan.
– Jouduimme jonottamaan ulkona. Meitä oli iso porukka sairaana olevia ihmisiä jonottamassa sisäänpääsyä, hoitaja kertoo.
Hoitajan päästyä vastaanotolle lääkäri soitti ylemmälle taholle ja kysyi lupaa koronatestin tekemiseen. Lupaa ei kuitenkaan saatu. Hoitajalle kerrottiin, että hänet testataan mikäli hän joutuu sairaalahoitoon.
– Sen jälkeen minulle laittoi kuitenkin viestiä eräs kollega, joka kertoi, että HUS on nyt muuttanut käytäntöjä ja kehotti vielä soittamaan uudelleen. Soitin seuraavana päivänä ja lopulta minut otettiin työterveysaseman puhelimessa ensimmäistä kertaa vakavasti.
Hoitajalle myönnettiin pääsy koronatestiin, jossa hän kävi Mehiläisessä myöhemmin tällä viikolla. Tuloksia ei ole vielä saatu.
– Vaikuttaa siltä, että paniikki on syntynyt ja HUS:ssa on havahduttu, että tässä saattaa olla ongelma käsissä, hoitaja arvioi.
Hoitaja on huolissaan siitä, kuinka monta ihmistä hän on saattanut tartuttaa, mikäli häneltä löytyy koronavirus. Hänen potilaansa ovat usein henkilöitä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt. Potilaat tulevat eri paikkakunnilta ympäri Suomea.
Lisäksi hän on kulkenut julkisilla kulkuvälineillä töissä ja esimerkiksi Laakson sairaalassa käydessään.
– Testi olisi pitänyt tehdä heti, silloin mahdollinen leviäminen olisi ollut pysäytettävissä.
HUS:n Markku Mäkijärvi kuulee tapauksesta Yleltä. Hän pitää sitä valitettavana.
– Tällaisia yksittäistapauksia varmaan on, oli potilas henkilökuntaa tai ei, mutta pyritään tietysti järjestämään näytteenotto ja testaus nopeammin. Joskus näin voi mennä. Tämä johtuu viime kädessä siitä, että testauskapasiteetti on ollut ja tulee olemaan vielä jonkin aikaa rajallinen.
Epidemia-alueelta palannut kutsuttiin töihin
Ylen saamien tietojen mukaan HUS-alueen sairaaloissa eletään tällä hetkellä ainakin paikoin epätietoisuudessa.
Henkilökunnalle annettavien korona-ohjeiden kerrotaan muuttuvan niin nopeasti, että perässä on hankala pysyä. Viestien kerrotaan myös olevan ristiriitaisia.
Yhden syyn kerrotaan olevan johtamisessa ja lähiesimiestyössä.
– Siellä ovat ihmiset hermostuneita ja on ollut ihan avoimia riitoja. Semmoisia, jotka johtuvat huonosta johtamisesta ja hysteriasta, mikä tässä nyt on, yksi Ylen haastattelemista hoitajista kertoo.
Sairaalassa työskentelevä hoitaja kertoo palanneensa Espanjasta viime viikon loppupuolella. Espanja on Italian jälkeen toisena, jos mittarina käytetään varmennettujen koronatapausten määrää Euroopassa.
Hoitaja kertoo, että viikonlopun aikana hän alkoi oirehtia. Maanantaina hän oli yhteydessä työterveyteen, jonka puhelinpalvelu oli kuitenkin niin ruuhkautunut, että hän ei saanut toimintaohjeita virka-aikana.
Hän tiedusteli esimiehen kantaa töihinpaluuseen.
– Esimies sanoi minulle maanantaina, että jos olet terve, niin tänne vaan. Olin laittanut viestiä lauantaina että minulla oli yskää ja lievä kuume.
Hoitaja kertoo, että kun hän sai yhteyden työterveyteen, sen kanta oli erilainen: töihin ei saisi mennä ilman testausta. Lopulta hoitaja kävi testissä, viisi päivää Suomeen saapumisensa jälkeen. Hoitajan mukaan sen tulos ei ole vielä varmistunut.
Hoitaja kertoo, että hän ei halua ottaa riskiä, että sairastuttaisi tietämättään työtovereitaan tai potilaitaan.
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi toteaa, että kyseisen hoitajan tapauksessa on toimittu HUS:n ohjeiden vastaisesti.
– Meillä on ohjeistettu, että pienimmästäkin nuhasta ja kurkkukivusta jäädään kotiin. Yhden oireettoman päivän jälkeen voi palata, mutta epidemia-alueelta tulleiden kohdalla lähdetään kyllä pidemmästä töistä pidättäytymisestä, jos se vain on mahdollista. Infektiolääkärit tekevät arvion kokonaisriskistä,
Hoitajan mukaan terveydenhuollon henkilökunta on nyt ylipäänsä ahtaalla.
– Heillä on perussairauksia, mutta heidän pitäisi kuitenkin mennä töihin ja altistaa itsensä. Yhteiskunta uhraa tässä nyt terveydenhuoltohenkilöstön. Semmoista ajatusmaailmaa tässä nyt on.
”Kaikkia ei voi testata”
Ylen saaman tiedon mukaan HUS:n alueella on tällä hetkellä erittäin paljon hoitohenkilökuntaan kuuluvia testattavia.
– Kaikkia ei voi testata. Se on käytännössä mahdottomuus. Se määrä on ihan mieletön. Se on räjähtänyt tässä, kun kaikki haluavat saman tien, jos vähänkään on flunssaa, yksi Ylen haastattelemista hoitajista kertoo.
Mäkijärvi kertoo, että testeihin on tällä hetkellä jonoa. Se koskee sekä potilaita että henkilökuntaa.
– Siinä mielessä siellä on varmasti joku henkilökunnan jäsenkin joutunut odottelemaan, ettei ole heti päässyt. Suurin osa henkilökunnasta kyllä ymmärtää, että kun testauskapasiteetti on rajallinen ja testejä täytyy kohdentaa riskitietojen mukaan.
Mäkijärvi kertoo, että hänen käsityksensä mukaan testeihin pääsee vuorokauden tai kahden sisään siitä, kun infektiolääkäri on tehnyt päätöksen testaamisesta, mutta myöntää, ettei aikaikkuna varmaan päde jokaisen kohdalla.
Hänen mukaansa henkilökuntaa ei ole myöskään pisteytetty kiireellisyysjärjestykseen, esimerkiksi niin, että kirurgit pääsisivät ennen hoitajia testiin.
– Tietysti me pyrimme pitämään kriittiset toiminnot käynnissä ja jos joku huippuosaaja puuttuu ja hänet pitäisi testata, että hänet saataisiin töihin, niin varmaan hän on jonkinnäköisessä etulyöntiasemassa. Mutta nämä ovat poikkeustapauksia.
Ylen haastattelema hoitaja kertoo myös, että esimiehet ovat maanitelleet töihin, vaikka työntekijällä olisikin epäilyksiä.
– Vähän yritetään, että ethän sinä nyt niin kipeä ole ja kun meillä ei ole henkilökuntaa ja sitä sun tätä. Siinä täytyy vaan itse olla hyvin tiukkana, hoitaja sanoo.
HUS:n Mäkijärvi painottaa, että tällainen toiminta on virheellistä.
– Tämä ei ole HUS:n ohjeistuksen mukaista.
Pääluottamusmies: ”Ohjeita tarkennettu koko ajan”
Tehyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan pääluottamusmies Päivi Törö kertoo, että sairaanhoitopiirin sisäinen korona-ohjeistus on elänyt. Törön mukaan vielä viime viikolla henkilökunnasta on kantautunut huolta testiin pääsystä.
– Ohjeita on tarkennettu koko ajan. Voi olla, että viime viikolla oli vaikeuksia päästä (testiin), koska lähdettiin siitä että testataan vaan niitä, joilla on selkeät oireet. Viikonvaihteessa tilannetta on korjattu, Törö kertoi Ylelle keskiviikkona.
Törön mukaan alkuviikosta annettu uusi ohje on, että työntekijä testataan aina, kun tartunnasta on olemassa vahva epäily. Hän epäilee, että epäselvyydet voivat liittyä siihen, että kaikki työntekijät eivät ole saaneet tietoa ohjeiden muutoksista.
– Ehkä viesti ei saavuttanut niin kuin olisi ollut toivottavaa, Törö pohtii.
HUS:n Mäkijärven mukaan ohjeistusta ei ole muutettu, vaan samat kriteerit pätevät yhä: oireiden lisäksi hoitohenkilökunnalta pitää olla kontakti todettuun tartuntatapaukseen tai ulkomaanmatka kahden viikon sisällä.
Mäkijärven mukaan tässä tilanteessa on ymmärrettävää, jos ohjeistuksista leviää vääriä käsityksiä.
– Sekava tilanne on liian vahva ilmaisu, mutta päivittäin tietysti saattaa joku ohje muuttua, ja niinhän ne kansallisetkin linjaukset muuttuvat.
Ylen haastattelema tutkija pitää tärkeänä, että hoitohenkilökunta pääsee halutessaan testiin matalalla kynnyksellä. Apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta sanoo, että jos torjuntatoimia ei toteuteta kunnolla ja tauti alkaisi levitä nopeasti, Suomen terveydenhoitojärjestelmän kestävyys joutuisi koetukselle.
Myös THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen sanoi torstaina hallituksen tiedotustilaisuudessa, että terveydenhoidon henkilökunnan testaaminen matalalla kynnyksellä on tärkeää, jotta tartunnan saaneita ei ole vahingossa töissä.
Onko HUS noudattanut THL:n ohjeistusta?
– Me olemme testanneet näillä nykyisillä kriteereillä lähes pari sataa henkilökunnan jäsentä vuorokaudessa, joka on aika suuri määrä. Lisäksi heille on järjestetty vielä näytteenotto omissa pisteissä, eli kyllä minun mielestäni HUS:ssa on tähän asiaan suhtauduttu järkevästi ja vakavasti, HUS:n Mäkijärvi vastaa.
Maailmalla henkilökunnan massatartuntoja on jo nähty. Esimerkiksi Italian pahimmalla korona-alueella Lombardiassa kymmenen prosenttia hoitohenkilökunnasta sairastui koronaan ja joutui karanteeniin.
Sironen pitää HUS:n tämänhetkistä koronatestiohjeistusta kireänä. Tauti voi levitä nykykäsityksen mukaan jossain määrin myös oireettomilta henkilöiltä, joten hoitohenkilökunnan testaamista pitäisi pystyä laajentamaan.
– Hoitohenkilökunnalla pitää olla tavallisia kansalaisia kevyemmät kriteerit päästä testiin, toteaa uhkaavien infektiotautien apulaisprofessorina työskentelevä Sironen.
HUS:n johtajaylilääkärin mukaan kriteereiden löysäämiseen ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta.
– Jos meillä olisi enemmän testauskapasiteettia, niin voitaisiin harkita niiden höllentämistä, mutta tässä tilanteessa missä ollaan, niin siihen ei ole mahdollisuuksia valitettavasti. Meillä on kuitenkin käsitys, että riskitapaukset jäävät tässä haaviin.
– Missään tapauksessa kaikkia hengitystieoireisia emme pysty testaamaan, mutta siinä joukossahan koronan esiintyminen on hyvin pieni todennäköisyys.
Tarja Sirosen mukaan Suomessakin on ollut pulaa koronatesteistä, mutta myös niitä toteuttavista työntekijöistä. Suomessa on vasta kehitteillä omia testejä, joten kaikki tarvittavat testivälineet joudutaan tällä hetkellä hankkimaan ulkomailta.
– Testejä käytetään joka puolella maailmaa ja niiden saatavuus on hidastunut. Tämä on osaltaan voinut aiheuttaa viivettä Suomessa myös hoitohenkilökunnan testaamisessa.
Mäkijärvi kertoo, että HUS:ssa koronaan sairastuneita työntekijöitä on muutamia. Karanteenissa on kymmeniä.
– Jossain vaiheessa karanteenilaisten raja kävi yli sadankin, mutta täytyy muistaa, että HUS:ssa on 27 000 työntekijää. Työntekijöitä testataan noin 100–200 päivässä, mutta kokonaislukua minulla ei ole.
Mäkijärvi kertoo, että HUS:n henkilökunnan henki ja työmoraali on hyvä, sillä moni on kutsumusammatissaan.
– Varmasti jokainen miettii, osuuko se omalle kohdalle, jos joka kolmas suomalainen sairastuu. Mutta haluaisin painottaa, että HUS:n johdon mielestä henkilökunnan terveys ja työkyky on ykkönen, jotta HUS pystyy hoitamaan koronapotilaat sekä muut potilaat.
Korjattu kuvateksti 20.3.2020 kello 8.15: Laakson terveysasemalla on koronaterveysasema, ei näytteenottopiste.
Lue lisää:
Pikatesti voi pian tunnistaa koronan vartissa – turkulaisyrityksen teknologiaa lisensoitu Kiinaan