Hallitus esitteli viime maanantaina joukon talouspäätöksiä, joilla se aikoo helpottaa yritysten tilannetta koronaviruksen painaessa maan taloutta alas. Paketti on noin viiden miljardin euron kokoinen.
Huomenna perjantaina se esittelee vielä tukun lisäkeinoja, mutta toimien euromääristä saati kokonaiskoosta ei ole julkisuuteen tihkunut tietoja.
Yle kysyi tarvittavista toimista ja paketin riittävästä kokonaissuuruudesta työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murtolta ja julkisen talouden professori Roope Uusitalolta Helsingin yliopistosta.
Miten iso tukipaketti nyt tarvitaan, jotta yritykset ja Suomen talous selviävät korona-kurimuksesta?
Murto: – Tarvitaan historiallisen iso tukipaketti niin, että meillä tosiasiallisesti myös budjettialijäämä kasvaisi. Nyt ei ole perinteisen tarkkaan taloudenpitoon pohjautuvan ja velkaa kammoavan kamreeriajattelun aika. Pitää tehdä isoja toimenpiteitä, muuten tästä saattaa tulla yhden sukupolven mittainen lasku. Yksi sukupolvi pienyrittäjiä voi menettää elantonsa ja sieltä on todella vaikea palata takaisin.
– Saimme maanantaina tietoa viiden miljardin paketista, joka kohdistuu ennen kaikkea yrityssektorin rahoituksen turvaamiseen. Lisäksi tarvitsemme sen rinnalle melkein samansuuruisen paketin, joka olisi perinteisempää elvytystä ja joka olisi suoraa tukea yrityssektorille. Sen pitäisi pyöriä 3–4 miljardin euron luokassa eli puhutaan yhteensä 8–9 miljardin euron suuruusluokasta.
– Jos tuki jää pelkästään maanantaina ilmoitetun paketin varaan, me jäämme kyllä muista maista selvästi pienemmälle elvytykselle ja lasku erityisesti Suomessa tästä kriisistä voi olla poikkeuksellisen korkea.
Uusitalo: – On äärimmäisen vaikea sanoa mikä on riittävä tuki. Vuonna 2009, kun viimeiksi Suomessa elvytettiin kunnolla (finanssikriisin takia), niin elvytys oli noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt:sta), reipas seitsemän miljardia euroa. Työntajien kansaneläkemaksu poistettiin, kevennettiin veroja ja investoitiin rakennuskohteisiin.
– Silloinen elvytyspaketti pehmensi shokkia, joka Suomen talouteen iski. Toki sen jälkeen tapahtui Euroopan taloudessa kaikenlaista muuta ikävää, mikä ajoi Suomen pitkittyneeseen taantumaan, mutta kyllä sen aikaisten arvioiden mukaan elvytyksestä oli silloin apua.
Mihin tukipaketti pitäisi kohdentaa ensisijaisesti?
Uusitalo: – Kaikista oleellisinta on välttää konkursseja ja sen tähden Suomessa on joustoja, esimerkiksi lomautussäännöt, jotka nyt tulevat tarpeeseeen. Suomalaisessa mallissa shokki otetaan lomautusten ja ansiosidonnaisten päivärahojen kautta vastaan. Se ei ehkä ole niin näyttävää, kuin miljardien eurojen pamautus, mutta se on toimiva ja tulee olemaan tärkeä tässä shokissa. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurissa on tällä hetkellä onneksi iso ylijäämä. Sitä ajetaan ensimmäisenä alas.
Murto: – Naapurimaissa lähdetään kylmästi hoitamaan palkkakuluja ja valtio ottaa roolia pitääkseen yritykset pystyssä. Nyt pitäisi olla ennakkoluuloton ja unohtaa perinteinen kamreeriajattelu, olla innovatiivinen ja mittakaavan pitäisi olla iso, jos halutaan, että tästä ei jäisi erityisesti Suomelle pitkä taloudellinen häntä.
Eli pitääkö valtion osallistua suoraan yritysten palkkakuluihin?
Murto: – Tämä on esimerkki, jota isossa mittakaavassa suunnitellaan muissa maissa esimerkiksi.
Uusitalo: – On ehkä luontevampaa joustaa ensin työnantajamaksuissa ja niiden maksuajoissa, kuten on jo suunniteltukin. Suomalainen työttömyysvakuutusjärjestelmä on jo aika voimakas palkkatuki: lomautussäännökset on helposti otettavissa käyttöön ja nyt mahdollisesti aikaisempaakin helpommin.
Millä tukipaketti rahoitetaan?
Murto: – Nyt ei pidä nostaa veroja. Se asia on yksiselitteinen. Nyt pitää ottaa lisää velkaa. Siten taloutta elvytetään poikkeuksellisessa tilanteessa ja poikkeuksellisessa korkotilanteessa. Näin tapahtuu kaikkialla maailmassa.
– Tyypillisesti eurooppalainen velanotto on ollut noin kaksi prosenttia bkt:sta, kun tukipakettia kootaan ja veroja ei nosteta. Suomessa se tarkoittaisi noin 4,5 miljardin euron lisävelkaantumista. Tämä on vähimmäismittakaava, josta tässä kannattaisi keskustella.
Euroopan keskuspankki ilmoitti aloittavansa 750 miljardin euron hätärahoituksen euroalueella. Auttaako se Suomea?
Murto: – Kyllä auttaa, keskuspankit ovat olleet nyt aikaisin liikkeellä. 750 miljardia euroa on oikeassa mittakaavassa. He huolehtivat siitä, että pankkijärjestelmä voi toimia ja rahoitusmarkkinat toimivat. Emme tarvitse tähän rahoitusmarkkinoiden kriisiä. On tärkeää, että pankeilla on rahaa ja likviditeettiä, että ne voivat toimia rahoittajina yrityksille ja kotitalouksille. Erittäin hyvä, että lähtivät liikkeelle.
Uusitalo: – Se on tarkoitettu estämään maksukyvyttömyydestä johtuvat konkurssit ja että kassakriisiin ajautuvat yritykset saavat rahoitusta ilman, että pankkien vakavaraisuus rajoittaisi lainanantamista. Se auttaa suomalaisia yrityksiä samalla lailla kuin eurooppalaisikin yrityksiä.