Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Uusi virus levisi Kiinasta ympäri maailman muutamassa viikossa. Kiina sulki ensin yhden maakunnan, sitten koko maan. Eurooppa havahtui, kun korona oli jo täällä.
Tuntematon kulkutauti tuli myös Suomeen.
Otimme selvää, miksi hallitus päätti torjua koronaa valitsemillaan keinoilla. Analyysiä varten lähteinä on kuultu kymmentä keskeistä ratkaisuntekijää hallituksesta ja politiikan johtopaikoilta sekä asiantuntijoita. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on antanut haastattelun.
Jutussa olevasta aikajanasta voit kerrata Suomen koronaviikon keskeiset tapahtumat.
Tartuntakäyrä jyrkkenee
Mitä suurempi jokin on, sitä nopeammin se kasvaa. Näin määritellään eksponentiaalisuus. Näin kävi koronatartuntojen määrälle ensin Kiinassa ja sen jälkeen koko maailmassa.
Ensimmäinen varoitus Suomessa käväisi jo tammikuussa, kun kiinalainen matkailija sairastui Saariselällä 29. tammikuuta. Yksittäisiä suomalaisten tartuntoja alkoi paljastua helmikuun lopulla. Niillä oli yleensä yhteys Italiaan.
Silti koronatartuntojen räjähtäminen tuli yllättävässä muodossa. Sen toivat Suomeen Itävallan Tirolissa hiihtolomailleet suomalaiset. He levittivät tartuntaa edelleen, ja se johti myös laajoihin karanteeneihin. Esimerkiksi Kangasalla pantiin karanteeniin 500 oppilaan koulu ja muutaman päivän päästä 90 rippikoululaista.
Tilannetta oli seurattu jo tammikuusta lähtien tarkkaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) oli varoittanut hallituksen kokoontumisissa sekä Kiinan että Italian epidemioiden alettua, että koronasta voi tulla kriisi myös Suomessa.
Keskiviikkona 11. maaliskuuta tartunnat alkoivat kasvaa jyrkästi.
Tartuntojen kasvu olisi saatava taittumaan. Keinoja alkoi suunnitella tiivis ryhmä, johon kuuluivat sosiaali- ja terveysministeriön ministerit, virkamiesjohtoa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoita.
Pääministeri Sanna Marin keskusteli keskiviikkoiltana (11.3.) Kiurun kanssa. Tuolloin valkeni, että tarvittaisiin kovia toimia, jotta tauti ei karkaa käsistä. Tähän ei riittäisi käytössä oleva lainsäädäntö, vaan se vaatisi hallituksen määräysvallan ja viranomaisten valtuuksien vahvistamista valmiuslailla.
Tiukkojen toimien valmistelu pysyi keskiviikkoyöstä seuraavan maanantaihin vain sosiaali- ja terveysministerien sekä hallituksen keskeisten ministerien tiedossa.
Torstaiaamuna Marin kutsui eduskuntapuolueet illaksi neuvottelemaan, voidaanko valmiuslaki tarvittaessa ottaa käyttöön.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Maksoi mitä maksoi
Kun hallitus kävi taisteluun virusta vastaan, se ei ajatellut rahaa. Massiivisia toimia suunniteltaessa oli selvää, että hinta lasketaan miljardeissa.
Ensimmäinen kallis askel tapahtui torstaina 13. maaliskuuta, kun yli 500 hengen tilaisuudet peruttiin ja esimerkiksi urheilutapahtumat pysähtyivät.
Se oli vasta alkua. Kun kaikki koulut siirtyivät etäopetukseen 17. maaliskuuta ja ihmisten piti alkaa välttää turhaa liikkumista, kadut ja liikkeet tyhjenivät.
Hallitus tiesi, että ihmisten sulkeutuminen koteihinsa johtaisi Suomessa kysynnän nopeaan pysähtymiseen pienissä yrityksissä. Rajojen sulkeminen pysäyttäisi matkailun.
Lama tulisi joka tapauksessa valumaan suuryrityksiin ja Suomeen myös muun Euroopan kautta, kun koko maailma ryhtyi jarruttamaan sulkemalla rajojaan ja monet maat komentamalla ihmiset ulkonaliikkumiskieltoon. Myös itse taudin leviäminen toi katkoja tuotantoketjuihin.
Hallitus päätti joka tapauksessa toteuttaa rankat toimet. Poliitikot päätyivät siihen, että jokainen ihmishenki on pelastettava. Jokin muu asenne olisi ollut hallituksen etiikkaa vastaan. Lisäksi se olisi ollut liian suuri poliittinen riski.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kantoi vastuuta talouden korjausliikkeestä. Koko laskun suuruus ei vielä ole selvillä. Perjantaina 20. maaliskuuta hallitus kertoi, että kriisin hoitoon käytetään kaikkiaan 15 miljardia, yritysten ja työntekijöiden kärsimien vahinkojen korvaamiseen. Valtaosa summasta on Finnveran yritysluottoja.
Mäntyniemi
Suomen siirtyminen poikkeuksellisiin toimiin ja oloihin tapahtui muutamassa päivässä. Päätöksiä olivat tekemässä sekä hallitus että presidentti, kuten laki määrää. Molemmat näyttävät olleen samalla asialla ja pyrkineet samaan lopputulokseen.
Ensimmäisen kerran presidentti ja pääministeri puhuivat koronatilanteen vakavuudesta perjantaina 13. maaliskuuta, kun valtiojohto tapasi kuunnellakseen talvisodan päättymisen kirkonkelloja.
Vain hetken päästä tästä presidentti ja hallituksen keskeiset ministerit istuivat ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Presidentti oli seurannut koronaa tahollaan ja puhunut siitä aiemmin julkisuudessa useasti.
– Ymmärsin torstai-iltana, että olemme poikkeusoloissa. Poikkeusolot todetaan hallituksen ja presidentin yhteistoiminnassa. Perjantaina aamupäivällä ilmoitin hallitukselle käsitykseni olevan, että olemme poikkeusoloissa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Yle Radion Suomen haastattelussa eilen perjantaina.
Julkisuuteen asiaa ei perjantaina 13. maaliskuuta vielä kerrottu. Vasta kun hallitus oli valmistellut kaikki tarvittavat päätökset ja tehnyt ratkaisut, pääministeri kertoi suomalaisille maanantaina 16. maaliskuuta, että poikkeusolot vallitsevat.
Pääministeri Sanna Marin tekee selväksi, että hallitus piti koronan otteessaan, mutta toimi yhdessä presidentin kanssa.
– Hallitus on johtanut prosessia alusta alkaen. Itse olen pitänyt puhemiehen ja tasavallan presidentin informoituina prosessista ja tulevista päätöksistä, pääministeri Sanna Marin sanoo.
Hallitus on Marinin mukaan saanut tukea presidentiltä. Marin on myös puheluillaan pitänyt presidentin ajan tasalla viikonloppuna ja maanantaina (16.3.), kun varsinaiset päätökset valmiuslain käyttöönotosta tehtiin.
Rajat kiinni
Suomen virustilanne on koko ajan kulkenut hieman jäljessä useiden Euroopan maiden tilanteesta. Hallituksen ensimmäisten koronarajoitusten aikaan 12. maaliskuuta virus kulki hyvää vauhti rajojen yli lentokoneella Suomeen. Epidemia-alueilta palaajat oli jo aiemmin määrätty karanteeniin.
THL ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä ulkoministeriö seurasivat Itävallan, Italian ja Espanjan tautikäyriä. Samalla tajuttiin, että valtava määrä suomalalaisia on ulkomailla.
Kymmenet tuhannet ulkomailla olevat suomalaiset eivät pian pääsisi palaamaan, jos heitä ei saataisi tulemaan Suomeen muutamassa pävässä. Lentokenttiä suljettiin Euroopassa koko ajan, koska lentoyhtiöt peruivat lentoja matkustajien kaikottua.
Lapin matkailukeskuksissa oli edelleen turisteja Keski- ja Etelä-Euroopasta sesongin ollessa vilkkaimmillaan. Tilanne alkoi näyttää kummalliselta. Ulkomaalaiset matkailivat mutta suomalaiset olivat karanteenissa.
Myös vilkas liikenne naapurimaihin alkoi näyttää riskiltä. Virossa tautitilanne oli suhteellisesti pahempi kuin Suomessa, samoin Ruotsissa tartuntaketjuja ei pystytty enää jäljittämään. Venäjän tautitilanteesta ei tiedetty.
Osa puna-vihreän hallituksen ministereistä alkoi ajatella, että raja on suljettava.
Yhdysvallat ilmoitti torstaina 12. maaliskuuta, että lennot Eurooppaan päättyvät. Useat Euroopan maat alkoivat valmistautua sulkemaan rajansa. Niin teki myös Viro, mihin pääministeri Marin piti yhteyttä.
Torstaina 12. maaliskuuta julkisuuteen tuli tieto, että HUSin sydänkirurgi oli sairastunut Euroopan-lomansa jälkeen, altistanut työtovereitaan ja vienyt karanteeniin 15 lääkäriä ja 13 hoitajaa.
Sairaanhoitopiireissä tiedettiin satojen lääkärien ja hoitajien suunnittelevan lomamatkoja, joiden jälkeen he joutuisivat karanteeniin. Oli olemassa vaara, että koronapotilaiden hoitamiseen pian kipeästi tarvittavat ihmiset olisivat itse kotona tai sairastuisivat.
Siksi hallituksen johtavat ministerit ratkaisivat sunnuntaina 15. maaliskuuta viisikon kokoontuessa Kesärannassa, että Suomen rajat on suljettava. 16 maaliskuuta ja raja-asemat 18. maailiskuuta.
Sama suunta Säätytalolla
Torstaina 12. maaliskuuta eduskuntapuolueet kokoontuivat pääministeri Sanna Marinin kutsusta Säätytalolle. Tehtävänä oli miettiä, mitä keinoja koronan taltuttamiseksi olisi käytettävä ja olisivatko ne tarvittaessa valmiita ottamaan käyttöön valmiuslain.
Kaikki olivat valmiita siihen, että tilanteen tullen valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön. Mutta keinot vaihtelivat.
Oppositiopuolueet ajoivat kovia keinoja: kouluja ja rajoja kiinni. Osa hallituspuolueista oli samoilla linjoilla.
SDP ei ottanut kantaa ja vasemmistoliitto vaikutti vastahankaiselta. Sekin suostui tarvittaessa ottamaan kovimmat keinot eli perusoikeuksia rajoittavan valmiuslain käyttöön – kunhan kaikki muut keinot olisi käytetty.
Kokouksen jälkeen pääministeri kertoi julkisuuteen yksimielisyydestä.
Vielä tuolloin tilanne ei kuitenkaan hallituksen mielestä ollut sellainen, että valmiuslaki pitäisi saattaa voimaan tai edes kouluja panna kiinni.
THL:n mukaan edelleen Suomessa pystyttiin jäljittämään, kuka on tartuttanut kenetkin. Samaan aikaan hallituksessa tiedettiin, että pelkkä koulujen sulkeminen ei yksin auttaisi vaan olisi suljettava koko Suomi – ei kuitenkaan vielä.
Paine kasvaa
Media kertoi suomalaisille koronan liikkeistä maailmalla herkeämättä. Tanska päätti keskiviikkona 11. maaliskuuta koulujen sulkemisesta. Lentoja peruttiin. Ranska näytti menevät kohti tiukkaa kuria kansalaisille.
Italiassa tauti kulki kylästä ja kaupungista toiseen ja jätti jälkeensä yhä enemmän kuolleita.
Kaikki mitä Suomi oli tehnyt torstaihin 12. maaliskuuta mennessä oli suurten tapahtumien kielto ja epidemia-alueilta palaajien karanteeni.
Suomen sisällä tilanne alkoi viime viikonloppua kohti mennä sekavaksi. Kokoomus ja perussuomalaiset vaativat 12. maaliskuuta kouluja ja rajoja kiinni. Kunnat alkoivat tehdä omia päätöksiään ja sulkea koulujen ovia.
Jos kunnalta ei tullut määräystä, rehtorit sulkivat. Osa vanhemmista päätti, että lapset jäävät kotiin. Oli saatava yhteinen linjaus.
Sisäpoliittinen paine alkoi kasvaa.
Hallitus valmisteli ratkaisuja, mutta luotti asiantuntijoihin. Ylen kuulemien lähteiden mukaan THL:n arvioi, että taudin leviämistä ei voinut kokonaan estää, mutta sitä kannatti alkaa hillitä vasta kun sairastuneita on jonkin verran. Silloin tartunta etenisi Suomessa vähitellen ja sairaalat selviäisivät potilasmäärästä.
Viikonloppuna tilanne muuttui toiseksi: THL:n mukaan viruksen jäljet oli hukattu. Kiurun, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) ja THL:n esittelemät laskelmat osoittivat hallituksen johtoviisikolle, että aika tehdä päätöksiä on nyt.
Viisikko linjasi. Asioista ei kerrottu julkisuuteen. Viisikon linjausten pohjalta hallitus teki päätökset maanantaina 16. maaliskuuta.
Mikä on aallon korkeus?
Maanantaina 16. maaliskuuta. Sanna Marin kertoi julkisuuteen, että Suomi on siirtynyt poikkeusoloihin, ottaa käyttöön valmiuslain ja sulkee rajat. Koulujen ovet pantiin kiinni 17. maaliskuuta lukuunottamatta osaa 1.–3.-luokkalaisia.
Myöhemmin hallitus korjasi päätöstään kouluista ja kaikki alaluokkalaiset saivat mennä kouluun.
Koronavirus on tuntematon uhka, jota vastaan päättäjät taistelevat. Päätöksiä on pakko ollut tehdä sen hetkisen parhaan tiedon mukaan.
Suomen ratkaisut ovat samoja kuin Euroopassa, tosin ulkonaliikkumiskieltoon ei toistaiseksi ole menty. Lisää päätöksiä voi olla tulossa.
Ylen tietojen mukaan viikonlopun jälkeen harkitaan lisärajoituksia.
Saman valmiuslain pykälän avulla on mahdollisuus myös eristää jokin alue, jos sen tautitilanne erottuu muista. Esimerkiksi Uudellamaalla epidemia on paljon voimakkaampi kuin muualla Suomessa tällä hetkellä.
Kaiken aikaa läsnä on ollut epävarmuus siitä, onko ratkaisu oikea ja missä vaiheessa se kannattaa tehdä. Tässä hallitus on Sanna Marinin mukaan nojannut THL:n asiantuntemukseen ja tilastoihin.
– Mihin sitten perustaisimme päätöksen, jos emme terveysviranomaisten arvioon? pääministeri kysyy.
Vaikka asiantuntijoita on kuultu, päätökset ovat poliitikkojen.
Suurinta epävarmuutta on luonut se, että tartunta-aallon korkeutta ei voi tietää. Suomalaisista tartunnan saattaa saada 20, 40 tai 60 prosenttia, THL arvioi. On arvoitus, kuinka moni heistä sairastuu. Edes se ei ole tiedossa, tuoko taudin sairastaminen vastustuskyvyn.
Jos koronan rajoittamiseksi ei tehtäisi mitään, siihen menehtyisi suuri määrä ihmisiä. Yli 50-vuotiailla kuolemanriski kasvaa, 70- ja 80-vuotiaita kuolee eniten. Heihin hoito tehoaa huonosti. Myös nuoria sairastuu vakavasti, mutta heidät hoito usein pelastaa. Rokote voidaan onnistua kehittämään, mutta vielä sitä ei ole.
Hallituksen valinta oli yrittää pelastaa ihmishenget.
Tulevat viikot ja kuukaudet näyttävät, kuinka hyvin hallitus onnistui vastaamaan uuden viruksen uhkaan tällä erää.
Juttua korjattu 21.3. klo 12.45: Poistettu virke: "Hallitus on saanut eduskunnalta valtuudet myös liikkumisen rajoittamiseen." Hallitus ei ole vielä pyytänyt tällaisia valtuuksia.
Jutusta voi keskustella sunnuntai-iltaan klo 23:een.
Lue lisää:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Hallitus sulkee koulut, rajojen sulkemisen valmistelu aloitetaan – Yle seurasi hetki hetkeltä