Suomen da Nevvostoliiton keskeine Talvisoda loppih rauhah 13.3.1940. Suomi säilytti omassah iččenäžyön, ga ehtot oldih kovat. Muale pidi luovuttua enäm 10 prosentua alovehes, kuspäi evakkoloikse tuli läs puoldu miljonua hengie.
Karjalazien eloittamine meni da ozitui enimite hyvin. Kebjei ei olluh, ga karjalazet löyttih oman kohtan uuzien kodipaikkukundien elokses.
Eeva Riuttamaa on tutkinuh evakkolapsien tunnemustoloi tutkinut evakkolasten tunnemuistoja(siirryt toizeh palveluh). Tutkimuksen pohjal voit arvivoija, gu nelli viijesvuittii otettih vastah uuzis eländykohtis hyvin. Moizet evakot ollah kannettu omua karjalažuttu peittelemättäh kogo eloksen aigua.
– Se pahan vastahotandan suannuh viijesvuitti ylen äijäl muokkaihes. Heidy kiuzattih paiči muudu eruojan paginluavun täh. Uskondon täh sežo monii muokattih da nimiteltih ryssikse, kuvailou Riuttamaa.
Hyviä da pahua kohtavundua
Nygöi Juval eläi Kaarina Karlsson on yksi luovutetus Karjalaspäi evakujiiruittulois. Häinel oli 12 vuottu igiä, konzu pereh lähti evakkoh Rautjärven Siisiälän kyläspäi.
Enzimäzet evakkonedälit pereh vietti omahizien luo Rautjärven Suomen puolele jiännyös vuitis. Raja oli hallannuh pidäjän kahtekse.
Terväh eliä yhtes rodih ahtas, da perehele pidi jatkua matkua muan sydämehpäi, Suomen lahten suvičurale.
– Pojiezdal ajoimmo, kaksi lehmiägi meijänke da piävyimmö Kärköläh moizeh taloih, kus meidy ei äijäl vuotettu. Policien vuoh saimmmo omah käyttöh yhten pertin, mustelou Kaarina Karlsson.
Kuvvele hengele pidi syndyö elämäh yhteh pertih da vie moizes talois, kudamas ižändy ei tahtonuh vierahii nähtä. Se nägyi pahannu kohtavundannu jogapäivähizes elokses.
Siepäi 13-vuodine nuori neidine terväh piäzi Oittih kauppiččijan pereheh lapsenkaččojakse. Muu pereh jäi Kärköläh.
– Sie Oitis oli ylen hyvä olla, hos atkaloičingi omua perehty. Toiči sain n’amun libo pečennäzen. A voi voi niilöi pastandupäivien magiezii!
Terväh pereh piäzi muuttamah toizeh väliaigahizeh taloih, kus elos oli vähästy kebjiembi.
Jälgimäi hyvä vastahotandu
Jatkosovan aigua pereh meni järilleh Siisiäläh, ga lopulline lähtö rodih kezäl 1944. Jälgimäi evakkodorogu vei perehen Suvi-Savoh Juvale. Nečie hyö suadih taloin da tilan Askolanhovin mualois.
Juval pereh harjavui elämäh hyvin da terväh.
– Ei pidänyh ni peldoruadoloih kerras ottuakseh. Meijät kučuttih Askolanhovih gostih da kai pruazniekkahgi. Juval karjalazii muitegi otettih vastah hyvin. Myöhäi tulimmo lähälpäi da olimmo buitegu samanhengizet da yhtenmielizet.
Oman muaman igävy da atkal taga-alal
Eeva Riuttamaan kiinnostus evakkolapsien starinoih rodih oman muaman atkalas da igäväs, kuduah kuului peitetty tozi lapsuos da evakkokogemuksis.
– Ainos olen kummastelluhes muaman atkalua da igäviä. Toiči häi oli vessel, ga toiči sit miliennöy pahoitti hänen mieldy. Häi vaikastui da peitti omassah taga-alan vuozikymmenikse.
Monet evakkolapset enzimästy kerdua saneltih omih pahoih kogemuksih näh Riuttamaan tutkimuksen yhtevyös.
– ”Jälgimäi kentahto on kiinnostunnuh da kuundelou minuu” – moine oli viesti, sanou Eeva Riuttamaa.
80 prosentua vastuajis oli sidä mieldy, gu lapsuon soda- da evakkokogemukset ei jätetty alallistu traumua, kudai muokkuas vie vahnategi.
– Heil oli olluh tugijua da lapsuttu vardoiččijua faktorua eloksen aigua.
Viijesvuitti vahnettuugi vie kandoi enäm libo vähem evakkolapsuon kogemustu jygienny takannu da elostu vaigevuttajannu dielonnu, kuvuau Riuttamaa.
Perindö siirdyy tulieloile sugupolviloile
Kaarina Karlsson on käynnyh kaksi kerdua rajan tuakse kaččomah lapsuon kodirandua, ga vuozien aloh atkal on läs hävinnyh.
– Minus on roinnuh juvalaine. Olin vie moine nuori tulduu tänne. Lapsien da bunukoinke kävyimmö vie mulloi kezäl Siisiäläh, ga enämbiä en mene.
Juvan aktiivizes karjalazes yhtistykses häi on olluh raviembazii jo vuozikymmenien aigua. Vie tässähgi 94-vuodine naine pastau karjalastu šipainiekkua yhtistyksen jarmankoih niškoi.
– Äijät perindöt ollah siirrytty jälgipolviloilegi. Minun poigu Veli-Pekka voibi toiči kai kaheksa šipainiekkua peräkkäi syvvä . Opis duumaija – kaheksa! Da niilöinke vie lämmiä karjalastu päččilihua pidäy olla murginakse.
