Joulukuun lopussa havaittu komeetta Atlas, virallisesti C/2019 Y4, on kirkastunut niin odottamattoman vinhaa vauhtia, että kosmoksen kaukainen kiertolainen näkynee pian paljaalla silmällä.
Komeetat kirkastuvat lähestyessään Aurinkoa, mutta Atlas on ylittänyt ennusteet monisatakertaisesti. Vaikka kirkastumisvauhti on nyttemmin hidastunut, se on silti edelleen poikkeuksellisen nopea.
Jos sama jatkuu, Atlas vetää lopulta vertoja Venukselle, joka on ollut tänä keväänä iltataivaalla erityisen näkyvä.
Komeettojen jäästä, sorasta ja kivenmurikoista koostuva rakenne on kuitenkin hauras. Siksi Aurinko aiheuttaa kylmään tottuneille kulkureille usein ikäviä yllätyksiä, ja astronomit kehottavat varautumaan sellaiseen myös Atlaksen suhteen.
Seitsemän vuotta sitten pettymyksen tuotti Ison-komeetta, josta ehdittiin puhua jopa yhtenä ihmiskunnan koko historian komeimmista komeetoista. Aurinko repi lähelleen tulleen kiertolaisen hetkessä tomupilveksi.
Atlaksen arvellaan olevan osa hajonneesta isosta komeetasta, joka kiersi samaa kuusi vuosituhatta kestävää soikeaa rataa Auringon ympäri.
Atlas jäi taivaita tarkkailevan automaattisen ATLAS-järjestelmän silmään joulun ja uudenvuoden välipäivinä ollessaan Ursa Majorin, Ison karhun, tähdistössä ja vielä hyvin himmeä.
Havaijilla sijaitseva järjestelmä on viritetty haravoimaan avaruuden kiviä. Tavoitteena on nähdä asteroidit viikkoja tai edes päiviä ennen kuin ne ovat lähimmillään Maata ja muodostavat mahdollisen uhkan. Toisinaan haaviin jää sattumoisin myös kaukainen komeetta.
Atlas ei käy likimainkaan niin lähellä Maata, että se olisi vaarallinen, ja toukokuun viimeisellä viikolla se jo suuntaa poispäin meistä. Lähimpänä Aurinkoa se on aivan toukokuun lopussa.
Atlas voi ainakin teoriassa näkyä ilman apuvälineitä jo vapunpäivänä. Tarkkailua kuitenkin haittaa se, ettei komeetta näytä tarkkarajaiselta, toisin kuin tähdet.
Vuonna 2015 toimintansa aloittanut ATLAS on havainnut 438:n Maata lähestyneen asteroidin joukossa 44 mahdollisesti vaarallista murikkaa. Se on pannut merkille myös 37 komeettaa.
Meidän pallonpuoliskoltamme katsottuna edellisestä kirkkaasta komeetasta on jo aikaa. Toissa joulun paikkeilla joku saattoi onnistua näkemään komeetta Wirtasen mutta vain himmeänä ja pyrstöttömänä suttuna.
Keväällä 1997 taivaalla näyttäytyi Hale-Bopp ja vuotta aiemmin Hyakutake. Sen huima pyrstö pyyhki yli puolikkaan taivaankannen, kun yöt olivat pimeimmillään. Ursa-järjestön sivulla on Suomesta otettuja kuvia.
Läheskään vastaavaa Atlaksesta ei sentään ennusteta, mutta kiinnostavaa on nähdä, mitä uutta tietoa se mahdollisesti tuo komeettatutkimukseen.
Eteläiseltä pallonpuoliskolta viime vuosikymmenellä nähdyn komeetta Lovejoyn tutkimuksissa havaittiin, että siitä irtosi etanolia eli juuri sitä samaa alkoholia, jota Maassa nautitaan eri tavoin laimennettuna ja maustettuna.
Kun Lovejoy oli aktiivisimmillaan, alkoholia sinkoutui avaruuteen ainakin 500 viinipullollisen verran sekunnissa, vertasi päätutkija Nicolas Biver tuolloin.
Havainto vahvisti sitä käsitystä, että juuri komeetat, aurinkokuntamme syntyaikojen jäätyneet jäänteet, voivat olla elämän käynnistymiselle välttämättömien orgaanisten molekyylien yhdistelmien lähde.
Lovejoy kiidätti mukanaan etanolin lisäksi muun muassa yksinkertaista sokeria, glykolialdehydiä.