– Olympialaiseni ovat yksi pilkkuvirhe Dostojevskin Rikoksessa ja rangaistuksessa.
Painonnostaja Anni Vuohijoen sanat saivat hetkessä koko olympiakeskustelun tuntumaan mitättömältä. Vuohijoki antoi oivaltavan lausuntonsa siinä vaiheessa, kun Tokion olympialaisten siirtämisestä vielä spekuloitiin.
Tiistaina Kansainvälinen olympiakomitea tiedotti historiallisesta päätöksestä. Ensi kesälle kaavaillut Tokion olympialaiset siirrettiin vuodelle 2021. Olympialaisia ei ole koskaan aikaisemmin siirretty. Vuosien 1916, 1940 ja 1944 kesäkisat peruttiin sotien takia.
Vuohijoen sanat sopivat täydellisesti myös nykytilanteeseen, kun olympialaiset on päätetty siirtää. Yhden urheilijan vuosien työ suuren unelman eteen on lopulta merkityksetön pilkkuvirhe, kun asiaa tarkastelee laajemmassa mittakaavassa.
Koronavirus ravistelee tällä hetkellä koko maailmaa. Yksittäisellä urheilutapahtumalla ei ole mitään väliä, kun toisessa vaakakupissa painaa ihmishenkien pelastaminen.
Käytännössä kaikki tämän kevään ja alkukesän merkittävät urheilutapahtumat on peruttu tai siirretty koronavirustilanteen takia.
Urheilijat ja urheiluvaikuttajat ovat kommentoineet tilannetta Vuohijoen viitoittamalla tavalla.
Toistuva viesti on ollut, että urheilu on pieni asia kaiken maailmassa tällä hetkellä tapahtuvan rinnalla.
Yksilön tai yksittäisen tapahtuman näkökulmasta viesti on täysin totta. Tuskin kukaan vakavissaan harmittelee, että jalkapallon EM-turnaus tai Tokion olympialaiset siirrettiin ensi vuodelle. Ihmisillä on juuri nyt paljon suurempiakin huolia.
Yhteiskunnallisessa kontekstissa urheilutoimijoiden viesti on väärä. Urheilulla on valtava merkitys, kun sivuuttaa kisojen perumisen tai yksittäisen urheilijan unelman siirtymisen vuodella.
Urheilu on kriisissä
On muistettava, että urheilu on elinkeino valtavan suurelle joukolle ihmisiä. Urheilijat, valmentajat, seuratoimijat, järjestötoimijat, toimittajat ja monet muut elättävät itsensä urheilulla.
Koronaviruksen takia seuroja menee konkurssiin, urheilijat menettävät sponsorituloja, kun yritykset kaatuvat ja moni urheilun parissa työskentelevä ihminen menettää työpaikkansa.
Kokonainen ala on tällä hetkellä kriisissä. Koronaviruksen vaikutukset ulottuvat toki jokaiselle yhteiskunnan alalle, mutta urheilun väheksyminen tässä kokonaisuudessa on silkkaa typeryyttä.
Ei pidä unohtaa faneja. Urheilu on myönteisesti mielenterveyteen vaikuttava asia valtavan suurelle joukolle ihmisiä. Kevään ja kesän merkittävien urheilutapahtumien siirtäminen on vielä pientä, mutta mitä tapahtuu, kun rakas kotipaikkakunnan seura menee kaiken tämän seurauksena konkurssiin?
Mitä tapahtuu, kun tuhansia lapsia liikuttavat urheiluseurat eivät enää pysty jatkamaan toimintaansa?
Kansanterveydellisiä vaikutuksia ei uskalla edes ajatella.
Moni on kysynyt, mitä me täällä urheilutoimituksessa oikeastaan enää teemme, kun kaikki urheilukilpailut on peruttu.
Hyvä kysymys. Ehkä tässä tilanteessa on aika unohtaa olympialaiset ja muut globaalit suurtapahtumat ainakin hetkeksi.
Nyt on aika selvittää, miten urheilu voi selvitä tästä kriisistä.
Lue myös: