Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Metsäkonealan Ponsse, konepajayhtiö Metso, logistiikka-alan Transval, VR, rakennusyhtiö Lehto, mediatalo Ilkka-Yhtymä, designyritys Marimekko ja Nokian Renkaat. Lomautuksista koronakriisin aikana kertoneiden yritysten listaa voisi jatkaa vielä sadoilla yrityksillä eri puolilta maata.
Ravintolat ovat pääosin kiinni, myös monilla muilla aloilla lappu on luukulla, koska kysyntää eli asiakkaita ei ole. Vielä tosin ei ole valtiovallan päätöstä ravintoloiden sulkemisesta. Toistaiseksi ravintoloiden sulkemisen puolesta on vedonnut pääministeri Sanna Marin (sd.). Lait, jolla ne suljettaisiin on tarkoitus käsitellä eduskunnassa lauantaina.
Isojen vientiyritysten toimitusketjut katkeilevat ja komponentteja välituotteiden valmistamiseen ei ole saatavilla. Melkein koko maailma on enemmän tai vähemmän kiinni, vaikka Kiina vähitellen aloittaakin tuotantoa joillakin aloilla. Ahdinko on suurta.
Nopea ja jyrkkä muutos työmarkkinoilla
Tuhannet ihmiset ovat joutuneet lomautetuiksi pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa. Pikalomautuksia koskeva hallituksen lakiesitys on annettu eduskunnalle eilen torstaina. Se lisännee lomautusten määrää.
Lomautettujen ja työttömien määrässä tapahtui melkoista nousua maaliskuussa ja jyrkkä muutos maaliskuun 16. päivä. TE-toimistoihin ympäri maata ilmoittautui yhä sankkeneva joukko ihmisiä työttömäksi työnhakijaksi.
Työ-ja elinkeinoministeriön epävirallisista luvuista käyvät ilmi maaliskuun aikana päivittäin lomautetut ja työttömät. Luvuissa ovat mukana myös muista syistä kuin koronaviruksen seurausten takia lomautetut. Kaiken kaikkiaan lomautukset ovat olleet lievässä kasvussa jo viime kesästä lähtien.
Tutkimusjohtaja: Vielä ollaan "hyvin sumuisessa tilassa".
Muutokset työllisyyteen ovat joka tapauksessa suuria, nopeita ja ennennäkemättömiä, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
– Aika vaikea on nähdä, missä vaiheessa sieltä sumusta tullaan ulos. Joka tapauksessa kuilu tulee ja työllisyys kokee suuria tappioita hyvin nopeasti, ennennäkemättömällä tavalla, sanoo Räisänen.
Lomautukset ja työttömyys ovat molemmat alkaneet kasvaa heti.
– Tässä on toisaalta vielä shokkivaihe menossa. Sen jälkeen alkaa sopeutumisvaihe ja sitten elpyminen. On hyvin vaikea sanoa, miten kauan tämä kestää, Räisänen huomauttaa.
Tutkimusjohtaja viittaa terveysviranomaisten arvioon, että jopa yli miljoona työllistä voisi sairastua. Työllisiä oli viime vuonna keskimäärin noin 2,57 miljoonaa ihmistä. Pelkästään siitä tulisi tälle vuodelle sairastuvuudesta johtuvaa työpanoksen menetystä yli 40 000 henkilötyövuotta.
Rajoitustoimet vaikuttavat eniten
Keskeisin vaikutus työmarkkinoihin ja talouteen on erilaisilla rajoitustoimilla, ja niiden kestoa ei vielä tässä vaiheessa pystytä arvioimaan. Ihmisten käyttäytyminen ja kulutus muuttuvat liikkumisrajoitusten vuoksi, investoinnit pysähtyvät ja liiketoimintaa rajoitetaan.
Näin tapahtuu esimerkiksi ravintola-alalla, joka työllistää yhteensä noin 70 000 ihmistä.
– Taloustutkimuslaitokset ovat lähteneet siitä, että tällä on jyrkkä ja lyhytkestoinen vaikutus, eli noin yhden vuosineljänneksen kestoinen. Viimeaikaiset terveysviranomaisten arviot ja tiedot siitä, minkä tyyppisiä rajoitustoimia ollaan tekemässä, voivat viitata siihen, että se saattaa kestää yli yhden neljänneksen, jopa puoleen vuoteen asti, Räisänen pohtii.
Joka tapauksessa kuilu tulee ja työllisyys kokee suuria tappioita hyvin nopeasti, ennennäkemättömällä tavalla.
Heikki Räisänen
Jopa kymmeniätuhansia työttömiä lisää
– Kriisivaiheen lomautukset ja työttömien työnhakijoiden määrä näyttää siltä, että hyvin helposti joksikin aikaa mennään jopa satoihin tuhansiin lomautettuihin. Kun elinkeinoelämä hiljenee, vaikkei pysähdy, sillä on lyhyellä aikavälillä hyvin suuria vaikutuksia, vuositasolla se on pienempi. Hyvin herkästi ollaan noin 50 000 jopa 70 000 työttömyyden nousussa myöskin vuositasolla, Räisänen sanoo.
Vuositason muutokset voivat olla suuria, mutta toipuminenkin tällaisen kriisin jälkeen voi olla hyvinkin nopeaa ja voimakasta.
Suomessa koronaviruksen takia yt-neuvottelujen piirissä jo melkein neljännesmiljoona ihmistä, ja se näkyy alueellisesti hyvin eri tavoin. Lomautuksia ja käynnistettyjä yt-neuvotteluja on ilmoitettu eniten Uudellamaalla, joka on myös epidemian keskittymä maantieteellisesti.
Kriisivaiheen lomautukset ja työttömien työnhakijoiden määrä näyttää siltä, että hyvin helposti joksikin aikaa mennään jopa satoihintuhansiin lomautettuihin.
Heikki Räisänen
Jos pandemia toistuu ja tulee uusia aaltoja ja vaikutukset talouteen ovat pitkäkestoisempia, voi tämä tarkoittaa lievää heikennystä työllisyyteen. Taloudellisissa malleissa tällainen vaikutus on yleensä arvioitu aika pieneksi.
Räisäsen mukaan kaiken kaikkiaan kriittisillä aloilla on töissä noin 800 000 henkilöä. Heihin kuuluvat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto, elintarvikeketju, kuljetukset, hallinto, puolustusvoimat, opetusala ja siivous. Näillä aloilla rajoitustoimet eivät vaikuta työllisyyteen. Sitä voi laskea lähinnä vain sairastavuus. Lisäksi työtä tehdään myös uusilla tavoilla; esimerkiksi opetustyötä tehdään paljon etänä.
Vaikeuksia muuallakin kuin Uudellamaalla
Lomautuksia ja käynnistettyjä yt-neuvotteluja on ilmoitettu eniten Uudellamaalla, joka on myös epidemian keskittymä maantieteellisesti.
Koskettavatko lomautukset ja työttömyys pääasiassa Uuttamaata?
– Se on noin 60 prosenttia koko maan tasosta, mutta tämä ei tarkoita sitä, että ne todellisuudessa keskittyisivät näin suuressa määrin Uudellemaalle, koska tässä on pääkonttoriefektiä. Tämä tulee leviämään laajemmalle, sanoo Räisänen.
Niin sanottu pääkonttoriefekti tarkoittaa, että jos yrityksen pääkonttori sijaitsee Uudellamaalla, se ilmoittaa kaikki lomautukset Uudellemaalle, vaikka sillä olisi työntekijöitä myös muualla Suomessa.
Tutkimusjohtaja Räisänen sanoo, että on aika vaikea arvioida, miten Uudenmaan liikkumisrajoitukset vaikuttavat lomautuksiin ja työttömyyteen, mutta hän sanoo ettei niillä ole kovin suurta merkitystä työllisyyden kannalta.
Voimakkaasti liikkumiseen puuttumalla Uusimaa on tarkoitus eristää muusta Suomesta jo perjantaina, kun eduskunta on ensin hyväksynyt hallituksen esityksen.
Milloin voi huokaista helpotuksesta?
– Tässä mennään terveystilanne edellä. Siinä vaiheessa kun rajoituksia aletaan purkaa, myös tuotannollinen toiminta alkaa kasvaa, erityisesti palvelusektorin – johon tämä iskee voimakkaasti – toiminta voi elpyä, Räisänen sanoo.
Isoin riski hänen mukaansa on se, jos toimivia, elinkelpoisia yrityksiä menee konkurssiin. Tätä hallitus yrittää välttää erilaisilla tukitoimilla, joita on jo kerrottu iso liuta.
Kysy asiantuntijoilta! Työelämäjuristit vastaavat yleisön kysymyksiin lomautuksista, yt-neuvotteluista ja toimeentulosta koronan aikana tänään pe 27.3. klo 15 alkaen osoitteessa chat.yle.fi. Aihetta käsitellään myös Ylen erikoislähetyksessä TV1:llä ja Areenassa klo 15.
Lue myös:
Nokian renkaat lomauttaa 1 630 koronaviruksen vuoksi
Korjaus klo 11.27. Toisin kuin artikkelissa alunperin sanottiin, hissiyhtiö Kone ei ole kertonut lomautuksista. Klo 12.33 Myöskään Terveystalo ei ole kertonut lomautuksista, mutta on antanut tulosvaroituksen 20.3. ja ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut, joissa lomautus on viimeinen vaihtoehto. Lisätty lomautuksista kertonut Nokian Renkaat.