Ulkomailla talvea viettäneiden karavaanareiden kotimatka muuttui kilpailuksi aikaa ja Euroopassa yltyvää koronapandemiaa vastaan. Kuten aitoon karavaanarihenkeen kuuluu, matkailuajoneuvoillaan kotiin kiirehtineet ovat pitäneet tien päällä yhtä – jos ei fyysisesti, niin ainakin somen avulla.
Mieleenpainuvalle paluumatkalle karauttivat myös Pentti ja Pirkko Äijö. Jyväskylän Vaajakoskelta kotoisin oleva pariskunta pysäköi liikkuvan kotinsa Espanjaan jo lokakuussa. Paluumatka alkoi jo suunniteltua aiemmin, eikä se sujunut täysin mutkitta. Uutiset kertoivat valtioden sulkevan rajojaan.
Äijöjen kokemuksen jakavat lukuisat muut karavaanarit.
Keskustelu käy vilkkaana muun muassa Facebookin suljetussa Karavaanarit ulkomailla -ryhmässä. Jäsenet ovat jakaneet reaaliaikaisia tilannepäivityksiä esteistä ja paluumatkan varrella koetuista tilanteista. Ryhmään kuuluu noin 5 500 jäsentä, mikä kertoo kiinnostuksesta harrastusta kohtaan.
Osa jäsenistä on viestien perusteella vasta ajorupeamansa alussa.
Karavaanareiden joukossa on levinnyt myös huoli, onko kotiin pääsy edes varmaa.
Ulkoministeriön lähetystöneuvos René Söderman rauhoittelee matkalla olevia.
– Suomalainen voi aina palata Suomeen, hän toteaa.
Ulkoministeriön verkkosivuilla muistutetaan, että jatkuvasti muuttuva tilanne vaatii kaikilta kotiin pyrkiviltä epävarmuuden sietämistä.
SF-Caravan ry:n toiminnanjohtajan Timo Piilosen arvion mukaan vuosittain noin tuhat suomalaista viettää talvensa ulkomailla majoittuen matkailuajoneuvossaan.
Piilonen iloitsee siitä, etteivät karavaanarit ole jättäneet kaveria yksin myöskään haastavassa tilanteessa tien päällä.
– Someryhmiin lähetetyt kuvat ja viestit kertovat, että kotiin ajetaan 2–4 ajoneuvon letkoissa. Suomalaiset karavaanarit ovat saaneet toisistaan tukea ja seuraa rajanylityspakoilla, Piilonen sanoo.
Matka alkaa
Mennyt talvi oli Äijöjen viides Andalusian auringon alla, suomalaisten suosimalla Aurinkorannikolla.
Tänä vuonna heidän tukikohtansa oli Torremolinoksessa sijaitsevalla leirintäalueella.
Espanjan hallitus asetti maaliskuun puolenvälin tienoilla ulkonaliikkumiskiellon ja ryhtyi järeisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi.
– Poliisit valvoivat, että määräyksiä noudatetaan. Eräs pariskunta oli menossa poliisilaitokselle ja joutui poliisin pysäyttämäksi. Heitä uhattiin sakolla ja sanottiin, että toinen henkilö on liikaa. Asian voi hoitaa yksinkin, Pentti Äijö kertoo.
Kun tieto leirintäalueen sulkemisesta tuli, Äijöt eivät jääneet aikailemaan. He päättivät aloittaa paluumatkansa lauantaina 14.3. Jo siinä vaiheessa he tiesivät, että kotona olisi edessä kaikkia ulkomailta palaavia koskeva kahden viikon karanteeni (THL).
– Ostimme asuntoautoon ruokaa ajomatkaa varten, ettei matkalla tarvitsisi asioida kaupassa kuin pakon edessä. Arvioimme, että sitä olisi vähintään kahden viikon kotivaran verran.
Vessapaperin tai käsidesin hamstraamiseen he eivät kuitenkaan ryhtyneet.
– Fuengirolassa asuva kaveripariskunta antoi pirtua, jonka lantrasimme itse. Se oli meidän käsidesimme.
Äijöt ajoivat kahden muun matkailuautoseurueen kanssa letkassa Espanjan läpi yhden yön taktiikalla ja saapuivat Ranskaan sunnuntaina.
Yksi pariskunnista oli tehnyt jo ennakkoon hyvän reittisuunnitelman. Tarkoitus oli edetä 300–400 kilometrin päivävauhtia ja olla kotona kahden viikon kuluttua.
– Toisin kävi. Ajoimme noin 700 kilometriä päivässä päästäksemme nopeasti kotiin. Kun tilanne paheni, emme halunneet ottaa riskiä, että sairastuisimme matkalla, Pentti Äijö kertoo.
Aurinkorannikolta Finnlinesin lautalle Saksan Travemündeen oli matkaa noin 3 000 kilometriä. Monet maat olivat jo asettaneet rajanylitysrajoituksia.
Virheellistä tietoa liikkeellä
Ranskassa seurue vietti ensimmäisen yönsä alueella, jonka he löysivät Pyreneiden vuoriston ohitettuaan. Toinen yö sujui Ranskan keskiosassa.
– Olimme päättäneet, että vietämme matkalla aikaa ainoastaan oman seurueemme kanssa. Olimmehan olleet jo lähtöpisteessä yhdessä. Muut kontaktit karsittiin minimiin.
Etelän talvehtijoilla on oma yli 700 jäsenen yhdistyksensä, SF-Caravan Rutusakki, johon myös Äijön pariskunta kuuluu.
Äijöt seurueineen luottivat tietoon, että jokaisen Euroopan kansalaisen pitää päästä tilanteesta huolimatta rajojen yli ja suorinta tietä kotiin.
Tämä tieto oli peräisin Rutusakki ry:n sihteeriltä, keuruulaiselta Leena Panulalta, joka selvitti ahkerasti ulkoministeriöstä ja muista kanavista tietoja karavaanareiden auttamiseksi.
Panula vastasi kysymyksiin yhdistyksen somekanavissa.
– Tieto antoi rohkeutta pyrkiä Ranskasta suoraan Saksaan, vaikka Facebookissa liikkui huhuja, ettei rajan yli enää pääse. Emme onneksi lähteneet kiertämään Belgian ja Hollannin kautta. Siellä rajoja ei oltu vielä suljettu.
Osa somekeskustelijoista ilmoitti myös kyllästyneensä matkaohjeiden jakamiseen.
– Uskon, etteivät ne henkilöt olleet itse tilanteessa mukana, vaan kotimaassa lukemassa viestejämme.
Ranskan ja Saksan välisellä rajalla seurue joutui ensimmäistä kertaa tekemisiin virkavallan kanssa. Selitykseksi todellakin riitti, että he ovat suomalaisia ja matkalla kotiin. Kädessä olleita passejakaan ei tarkistettu. Seurueen edessä ollut suomalainen henkilöauto sen sijaan ohjattiin isolle parkkipaikalle, jossa oli paljon poliiseja.
Karavaanariseurueen tiet erosivat Saksassa.
– Keskustelimme, että kuka meistä saa ensimmäisen paikan Travemündesta lähtevältä lautalta Vuosaareen. Yksi autokunta lähti ennen meitä muita kohti Suomea.
Äijöt jäivät toisen pariskunnan kanssa odottamaan seuraavan päivän lauttaa, johon he saivat vaihdettua jo aiemmin varaamansa liput.
Yö kirkon pihalla
Pian selvisi, että Saksan leirintäalueet ja matkaparkit olivat sulkeneet porttinsa koronan vuoksi. Yöpymispaikka löytyi Kirchheimistä, kirkon pihamaalta.
– Kuuntelimme, kun kirkonkellot kumahtelivat voimakkaasti vieressämme. Se ei haitannut untamme. Seuraava yö kuluikin marketin autioituneella parkkipaikalla.
Viimein lauantaina, viikko paluumatkan alkamisesta, lautta lipui Vuosaaren satamaan Äijöt kyydissään. Jälkikäteen ajateltuna moni asia olisi voinut mennä huonomminkin, jos ongelmia ei olisi ratkottu yhdessä.
– Olimme ymmärtää väärin myös Finnlinesin englanninkielisen viestin. Luulimme ensin, ettei lautta enää liikennöi reitillä, jolle meillä oli liput. Tarkemmalla tarkastelulla selvisi, että suomalaiset pääsevät matkustamaan kotiin. Tällaiset väärinkäsitykset voivat säikäyttää.
Erikoinen paluumatka jää pitkäksi aikaa mieleen. Rutusakki aikoo kerätä talteen jäsentensä muistoja koronan värittämästä eriskummallisesta kevättalvesta 2020.
Kotikaranteenissa Äijöillä on ollut aikaa seurata toiseksi kodiksi muodostuneen Aurinkorannikon elämänmenoa median ja internetin välityksellä. Nyt Espanjan tiukat rajoitukset ulottuvat myös kaupassa asioimiseen.
– Luin eräästä miehestä, joka oli lähtenyt ostamaan olutta kaupasta. Hän sai 300 euroa sakkoa, koska olut ei ole mikään välttämättömyys. Olisi pitänyt ostaa leipää ja perunaa, niin olisi välttynyt sakoilta, Pentti Äijö kertoo.
Suurin osa ulkomailla talvensa viettävistä karavaanareista on eläkeläisiä, mutta joukkoon mahtuu myös sapattivuotta viettäviä perheitä ja muita seurueita. Suosituimpiin kohteisiin kuuluvat Espanja, Portugali ja Marokko. Suomalaisia karavaanareita viipyy talviaikoina myös Italiassa ja Kreikassa.
Äijöt ovat jo pohtineet, kuinka käy tulevan syksyn Espanjan-matkan.
– Saa nähdä, uskaltaako lähteä. Tartuntapiikkiä on ennustettu toukokuulle, ja jälkihoito voi kestää pitkään.
Lue lisää: