Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Kuusi vinkkiä oman suosikkiartistin auttamiseen – Rahaa saa antaa, mutta ei välttämättä pyytää

Koronavirus iski ensimmäisenä taiteilijoiden ja tapahtumajärjestäjien kukkaroihin.

nainen näyttämöllä pelastusliivit päällä Svenska teaternin Titanic
Korona sulki teatterit ja keikkapaikat. Esiintyjät kamppailevat toimeentulostaan. Kuva: Svenska Teatern
Sanna Vilkman
Avaa Yle-sovelluksessa

Suuri osa Suomen taiteilijoista, esiintyjistä ja kulttuurin parissa työskentelevistä esitystekniikan ammattilaisista elää keikkatöillä ja yleisötapahtumilla. Ne on nyt kokonaan peruutettu tai siirretty johonkin tulevaisuuteen.

Moni yksinyrittäjä ja tapahtumajärjestäjä on laittanut suuria summia kiinni tilaisuuksiin, joiden kulut lankeavat maksettaviksi, mutta joista ei kokoontumiskiellon takia tule tuloja.

Freelancereiden lisäksi pulassa alkaa olla myös kulttuuritalojen vakiväki. Esimerkiksi Kansallisteatteri on jo ilmoittanut lomautuksista.

Keinoja auttaa ahdinkoon joutuneita artisteja ja taidelaitoksia onneksi löytyy.

Suomen kansallisteatteri.
Kansallisteatteri on yksi niistä taidetaloista, joissa korona on jo aiheuttanut lomautuksia. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

1. Pyydä lippurahasi takaisin lahjakorttina

Asiakas saa koronan peruuttamista tapahtumista lippurahansa halutessaan takaisin. Ennennäkemättömän ruuhkan takia niitä tosin joutuu odottamaan ainakin suurista lippukaupoista jopa kahdesta kolmeen kuukautta perinteisen päivän tai kahden sijasta.

Rahojen palautus on kuitenkin tapahtumajärjestäjien ja artistien talouden kannalta huonoin mahdollinen vaihtoehto.

Kulttuurin kentällä on laajasti vedottu, että ihmiset eivät peruuttaisi lippujaan, vaan vaihtaisivat ne korvaaviin tapahtumiin, uusiin keikkapäiviin tai lahjakortteihin. Monet teatterit ja tapahtumajärjestäjät ovat jo tiedottaneet vaihtoehdoista ja käytännön järjestelyistä sähköpostilla asiakkailleen.

Ostettu lippu käy pääsääntöisesti sellaisenaan uudelle päivämäärälle.

Jos uusi päivämäärä ei itselle sovi, palauttaa esimerkiksi Ticketmaster rahat suoraan lipun ostajalle. Mahdollisuutta vaihtaa peruuntunut lippu lahjakorttiin selvitellään, kertoo markkinointijohtaja Riitta Peitsala.

Tiketin kautta lippunsa ostanut voi jo nyt vaihtaa lippunsa vuoden voimassaolevaan Tiketin lahjakorttiin, tai puolen vuoden ajan voimassaolevaan, tapahtumapaikkakohtaiseen lahjakorttiin.

Tapahtumapaikkojen lahjakortin voimassaoloaika on lyhyempi siksi, että käyttämättä jääneet lahjakortit halutaan saada tilitettyä järjestäjille mahdollisimman pian.

Jos lahjakorttia ei ehdi käyttää, sillä voi ostaa uuden lahjakortin pidemmällä voimassaoloajalla.

museokortti jolla voi maksaa museossa, lk
Museokortinkin voi ostaa nyt ja käyttää sitten. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

2. Osta lahjakortti

Lahjakortteja kannattaa suosia muutenkin kuin korvauksena peruuntuneesta tapahtumasta.

Museokortin voi esimerkiksi ostaa nyt, ja ottaa käyttöön sitten kun ovet taas aukeavat. Ostamalla lahjakortin vaikkapa suosikkikeikkapaikalleen tai paikalliseen teatteriin voi auttaa kulttuuripalvelua pysymään pystyssä yli koronakevään. Sosiaalisessa mediassa kannustetaan lahjakorttikaupoille aihetunnisteella #lahjakorttihaaste.

Samalla menetelmällä tuetaan myös esimerkiksi lähiravintoloita, kauneusalan yrityksiä, ja liikuntapalveluita.

Esimerkiksi Tiketissä on myytävänä lippulahjakorttien lisäksi myös erilaisia tapahtumajärjestäjien tukilahjakortteja ja -tuotteita, joita voi hyödyntää akuutin kriisin helpotuttua.

Lahjakortteja voi ostaa myös teattereiden ja muiden tapahtumatalojen lippumyymälöistä.

Jos sattuu omistamaan korona-aikaan umpeutuvia lahjakortteja, kannattaa tarkistaa palveluntarjoajalta niiden voimassaoloaika. Esimerkiksi Lippu.fi -palvelun 12.3.–31.5.2020 umpeutuvat lahjakortit käyvät maksuvälineenä heinäkuun loppuun asti.

Smartumin 17.3.–30.9.2020 vanhenevien liikunta- ja kulttuuriseteleiden voimassaoloa on pidennetty kolmella kuukaudella. Sen sijaan, että antaa etujen vanhentua, kannattaa setelit käyttää.

Iiro Rantala istuu maassa flyygelinsä edessä ja nauraen irvistää.
Iiro Rantalan virtuaalikeikan lippuja myytiin kympillä keikalle.fi -sivustolla. Kuva: Anne Hämäläinen / Yle Kuvapalvelu

3. Mieti, jättäisitkö lahjakorttisi käyttämättä

Peruuntumisen korvaukseksi saaduissa lahjakorteissa ja lippujen siirtämisessä on artistien – ja monien muiden pienyrittäjien– kannalta kassavirtaongelma.

Mikäli kaikki peruuntuneet liput käytetään rytinällä koronan jälkeen, töitä kyllä riittää, mutta tuloja niistä ei tule.

Artistin kassa ei kartu, jos tuleville keikoille tullaan enimmäkseen siirretyillä lipuilla, eikä uusia osteta.

Tiketti on luvannut tulouttaa asiakkaidensa palauttamatta jääneet liput tapahtumajärjestäjille, elleivät asiakkaat vaadi rahojaan takaisin elokuun loppuun mennessä. Palautukset eivät kuitenkaan välttämättä valu artistille asti, Tiketin toimitusjohtaja Mirva Merimaa huomauttaa.

– Jos halua ja kykyä tukea vaikkapa suosikkibändiä tai paikallista teatteriryhmää löytyy, kannattaa syksyn konsertteihin ja keikoille ostaa lippuja ihan normaalisti.

Ostetun lahjakortin voi jättää kokonaan käyttämättä, ja tukea sillä tavoin tapahtumajärjestäjiä.

Nimmareita ja bändien tarroja seinässä
Tamperelainen Vastavirta-klubi etsii tukijoita koronan aikaan. Kuva: Mauri Tikkamäki / Yle

4. Osta paitoja, kasseja ja levyjä, osallistu virtuaalikeikalle

Nyt on mitä parhain aika ostaa vaikka lahjaksi oman suosikkibändin levyjä, paikallisen teatterin kangaskasseja, idolin logolla varustettuja huppareita tai varata yksityiskeikka ensi syksyn synttäribileisiin.

Mahdollisuuksia tukea on tarjolla useamman kokoisille kukkaroille.

Monet esiintyjät ja muut kulttuurikentän ammattilaiset tarjoavat korona-aikaan sopivia elämyksiä verkossa osin maksutta, osin maksua vastaan. Verkkoon on syntynyt nopeasti useita alustoja esiintyville taiteille.

Esimerkiksi konsertteja ja teatteriesityksiä voi katsoa tallenteina tai livestriimeinä lipun ostamalla. Virtuaalisia esityksiä löytyy muun muassa Koronakonsertit-, Semilive- ja Keikalla -sivustoilta, sekä Facebookin Korona-klubi ja Karanteeniklubi -ryhmistä. Ainakin tamperelainen kulttuuritalo Telakka lähettää Facebook-sivuillaan livestriimattuja keikkoja, joille voi ostaa viiden euron kannatuslippuja.

Oopperalla ja Baletilla on oma virtuaalinäyttämönsä Stage24.

Lisäksi monilla taidelaitoksilla ja artisteilla on omia Spotify- ja YouTube-kanavia, joita seuraamalla voi ilmaista ainakin henkistä tukeaan.

Tanssin tiedotuskeskus on listannut verkossa tarjolla olevia tanssielämyksiä ja Teatterin tiedotuskeskus päivittää listaa teatteriesityksistä ja tallenteista, joita voi katsoa verkossa.

Teatteri Telakan Sohvateatterissa on nähtävissä muun muassa vuosi sitten ensi-iltansa saanut Luukku.
Tamperelaisen Teatteri Telakan Sohvateatterissa on nähtävissä muun muassa vuosi sitten ensi-iltansa saanut Luukku. Kuva: Perttu Sinervo/Teatteri Telakka

5. Tilaa afrikkalaista muotia, katutanssitunti tai taidetyöpaja

Uusia keinoja tukea pulaan joutuneita kulttuurialan ihmisiä ja muita pienyrittäjiä etsitään koko ajan.

Yksi keskeinen vertaisfoorumi keskinäiselle avunannolle on Facebookin Yrittäjien ja taiteilijoiden koronatuki -ryhmä.
Siellä jaetaan vertaistukea ja tapahtumavinkkejä, pyydetään apua, levitetään tietoa avustuksista ja veroasioista, sekä tarjotaan opastusta ja neuvoja pulaan joutuneille kollegoille.

Kun hallitus kielsi yli viidensadan ihmisen tilaisuudet koronavaaran takia, päättivät Yhteismaa -yhdistystä pyörittävät Pauliina Seppälä ja Tanja Jänicke tarttua toimeen.

– Tajusimme heti, että kun rajoitukset tulevat voimaan, lähtee leipä monelta tapahtumajärjestäjältä ja luovan alan toimijalta, ja sen jälkeen muilta pienyrittäjältä, kertoo Jänicke puhelimessa.

Dennis Owusu ompelee ompelukoneella
Korona Aidin kautta voi tilata esimerkiksi yksilöllisen afrikkalaisasun. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Yhteismaa tunnetaan muun muassa Siivouspäivä ja Illallinen taivaan alla -tapahtumista, sekä naapurustososiaalisuutta tukevasta Nappi Naapuri -palvelusta.

Seppälä ja Jänicke ovat myös olleet perustamassa Suomen ensimmäistä ja suurinta vastikkeisiin pohjautuvaa joukkorahoituspalvelua, Mesenaattia.

Mesenaatin sivuille on nyt perustettu erityinen alasivu Korona Aid, jonka avulla voi helposti tukea koronasta pahiten iskua ottaneita yrittäjiä ja yhteisöjä.

– Voisi ajatella niin, että jos ei vaikka pääse keikalle tai lempibaariin, niin muutaman juomatta jääneen tuopin hinnalla voi nyt auttaa yrittäjiä selviämään pahimman yli, Jänicke suhteuttaa.

Esimerkiksi koronan takia peruuntuneen African Fashion Weekin olemassaoloa voi edistää tilaamalla unelmiensa afrikkalaisasun suunniteltuna tai valmiiksi toteutettuna.

Legendaarisen jyväskyläläisbaari Vakiopaineen toiminnan jatkuvuuteen puolestaan voi vaikuttaa ostamalla Korona Aidista nimikkotuolin tai Litku Klemetin yksityiskeikan.

Katutanssikeskus Saiffan tulevaisuutta voi turvata ostamalla katutanssin testitunteja, ja kulttuurilehti Voiman ilmestymistä auttaa tilaamalla sähköpostiinsa myöhemmin julkaistavia artikkeleita.

Korona Aidiin tulee uusia yrityksiä ja yhteisöjä koko ajan. Nyt sen ovat löytäneet myös muun muassa ravintoloitsijat ja majoituspalveluiden tarjoajat.

– Me olemme kannustaneet käyttämään luovuutta, ja miettimään mahdollisimman monenlaisia vastikkeita. Ihmiset ovat olleet todella kekseliäitä. Jos myydään vain lahjakortteja syksyn tapahtumiin, käy niin, että töitä on mutta ei tuloja, summaa Jänicke.

Litku Klemetin levy Taika tapahtuu
Litku Klemetin voi tilata yksityiskeikalle, jos haluaa pelastaa Vakiopaine-baarin. Kuva: Luova/Eeva Lietonen

6. Rahaakin saa antaa – tietyin ehdoin

Korona Aidin ja Mesenaatin käyttö on helppoa, ja niiden tukeen turvaamalla välttää pahimmat, hankalasti tulkittavat rahankeräyslupiin liittyvät sudenkuopat.

Jos toimijalla kuitenkin on rahankeräyslupa, tai se täyttää pienkeräyksen käynnistämiselle asetetut kriteerit, voi se pyytää myös pelkkiä lahjoituksia. Muussa tapauksessa on turvallisinta myydä esimerkiksi elinkeinonharjoittajana tuotteita tai palveluita rahaa vastaan.

Tällä hetkellä lähes kaikki Korona Aidissa olevat mesenointikampanjat ovat vastikkeellisia joukkorahoituskampanjoita.

Kuka tahansa ei saa kerätä rahaa, eikä lahjoituksia saa pyytää ilman rahankeräyslupaa tai korkeintaan 10 000 euron pottiin tähtäävää pienkeräystä.

Lahjoja saa kuitenkin antaa, ja niitä saa vastaanottaa. Lahjoituksia ei saa kuitenkaan pyytää julkisesti, eikä vedota yleisöön niiden saamiseksi.

Lahjaveroa täytyy maksaa, jos samalta lahjanantajalta saatujen lahjojen arvo on kolmen vuoden aikana 5000 euroa tai enemmän. Monelle muutama kymppikin on näinä aikoina iso raha.

Tanja Jänicken mielestä niiden, joilla on varaa, kannattaa nyt ehdottomasti tukea lempiesiintyjäänsä tai kantapaikkansa ravintoloitsijaa kireinä aikona.

– On kiva tietää, että kun rajoitukset ovat ohi, niin kantaravintola on vielä pystyssä ja lempiartistilla keikkoja. Ja toki lahjoittaa voi tuosta vain. Voi esimerkiksi lähettää suosikkiartistilleen tekstarin, että laita sun tilinumero, niin pistän sulle satasen.

Osallistu keskusteluun ja jaa omat vinkkisi!

Suosittelemme sinulle