Valtakunnanrajojen kulkurajoitukset aiheuttavat huolta ja epätietoisuutta raja-alueen asukkaissa ja yrityksissä. Rajan sulkeminen on esimerkiksi vaikeuttanut yritysten tavaratoimituksia naapurimaahan. Myös työssäkäyntiin ja kotiinpaluuseen liittyvissä rajanylityksissä on epäselvyyttä. Käytäntöihin toivotaan yhdenmukaisuutta ja selkeyttä.
Tornion ja Haaparannan rajalla sijaitsevaa Pohjoiskalotin rajaneuvontaa on runsaan viikon ajan suorastaan pommitettu kysymyksillä rajojen sulkemisen vaikutuksista.
– Kyllä puhelin soi tiuhaan tahtiin ja sähköpostia lykkää koko ajan. Kysymyksiä tulee ihan ympäri Suomea ja Ruotsia, kertoo rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo.
Selkeitä vastauksia kaivataan
Epätietoisuutta ja huolta synnyttää monissa se, ettei käytössä ole selkää yleispätevää ohjetta. Koivupalo muotoilee asian melko kipakasti.
– Olisi hyvä, että olisi kunnon ohjeistukset, miten toimia. Nyt kun kysyy, jokaiselta viranomaiselta saa erilaisen vastauksen.
Koivupalo kaipaa selvyyttä muun muassa luontaisen työssäkäyntialueen määritelmään.
– Haluan selvän ohjeistuksen, mitä tarkoitetaan luontaisella työssäkäyntialueella, eikä vain ympäripyöreästi, että se on päivittäistä liikkumista. Meillä on myös viikoittaista liikkumista ja täältä liikutaan kauaskin töihin.
Työdokumentit ovat nyt tärkeitä
Rajavalvonta vakuuttaa pitävänsä länsirajan työssäkäyntialuetta varsin laajana – se ei siis ole vain Tornio-Haaparanta, vaan siihen lasketaan laajemminkin Meri-Lappi. Myös kauempana työskenteleville rajanylitys on mahdollista, jos pystyy todistamaan työssäkäynnin ja kotiinpaluun tärkeyden. Ratkaisun tekee kuitenkin lopulta rajavartija.
– Kyllä olemme pyrkineet siihen, että päästetään ihmisiä töihin sekä Suomeen että Ruotsiin, kunhan on vaadittavat dokumentit mukana, sanoo yliluutnantti Jari Rantala Länsi-Suomen merivartiostosta, joka hoitaa Tornion rajavalvontaa
Yleispätevää ohjetta ei kuitenkaan anneta, vaan kukin tapaus ratkaistaan erikseen.
– Prosessi käydään siinä kaistalla asiakkaan ja rajavartioviranomaisen välillä eli rajavartija päättää rajanylityksestä niiden tietojen perusteella, jotka hän asiakkaalta saa, yliluutnantti Jari Rantala muotoilee.
Rajavartiolaitos on kertonut olevansa nyt entistä tarkempi varmistaessaan rajanylisen työmatkaliikenteen oikeutusta. Niinpä on tärkeää varautua paitsi henkilötodistuksella, myös työnantajan todistuksella, josta ilmenee selvästi esimerkiksi työtehtävä ja sen merkitys toiminnalle.
Suositus yrityksille: Käyttäkää kuljetusliikkeitä
Toinen asia, johon moni kaipaa lisäselvyyttä, ovat yritysten tavaratoimitukset rajan yli. Rajallahan useat yritykset ovat itse toimittaneet tilaukset suoraan asiakkaille rajan toiselle puolelle, mutta nyt rajan yli pääseminen on vähintäänkin epävarmaa. Tähän rajavalvonnasta tulee yrityksille selvä suositus:
– Kyllä me kehotamme käyttämään kuljetusliikkeitä. Silloin tämä liikenne tapahtuu kootusti ja järjestetysti, ja se helpottaa meidänkin toimintaamme rajalla, yliluutnantti Jari Rantala sanoo.
Turha reissu rajalle – tuote jäikin Suomeen
Esimerkiksi kolarilaiselle autotarvikeliikkeelle tuli viikonvaihteessa yllätyksenä, ettei yrittäjä Jarmo Pudas päässytkään viemään tilattua tuotetta asiakkaalle toiselle puolelle rajaa.
Pudas oli aiemmin saanut tiedon, että rajan ylitys sallitaan, mutta lauantaina tilanne olikin toinen. Sisämaasta rajalle lähes sata kilometriä ajanut asiakas jäi ilman tilaamaansa varaosaa. Tämän vastoinkäymisen jälkeen Pudas on järjestänyt tavaratoimitukset kuljetusliikkeen avulla.
Työmatkaliikenne sujuu enimmäkseen ongelmitta
Myönteisiäkin esimerkkejä löytyy. Muun muassa konepajatoimintaa harjoittava Corrotech toimii sekä Torniossa että Haaparannalla ja toiminta on pitkälle integroitua. Toimitusjohtaja Tapio Herajärven mukaan henkilöstö ja tarvikkeet pääsevät kulkemaan ongelmitta rajan yli. Toimipaikasta toiseen rajan yli kulkee noin 30 työntekijää lähes päivittäin.
Jonkin verran tilanne on aiheuttanut Corrotechille menetyksiä viivästymisten sekä tilausten perumisten ja toimitusaikojen muutosten vuoksi. Toisaalta yritys on saanut kompensaatiota, sillä se valmistaa tuotteita, joita voi tässä tilanteessa luonnehtia kriittisiksi. Herajärvi kertoo, että esimerkiksi Lapin keskussairaalaan ja Rovaniemen lentokentälle ollaan toimittamassa rakenteita, joita tarvitaan juuri koronavirustilanteen vuoksi.
Tiskiltä katosivat asiakkaat
Myös esimerkkejä akku-, jäähdytin- ja lämmitinkauppaa tekevän Tornion Akut -yrityksen asiat ovat olosuhteisiin nähden kohtuullisessa kunnossa. Yrittäjä Jouni Matilainen kertoo, että työntekijöiden asiointi rajan yli sujuu ongelmitta.
Muuten tilanne on tietysti hankala. Niin sanotut tiskiasiakkaat ovat huvenneet. Tavallisesti Matilaisen liikkeen asiakkaista suurin piirtein puolet on Ruotsin puolelta. He ovat nyt kokonaan poissa asiakaskunnasta ja myös suomalaisasiakkaita käy harvakseltaan.
Lue myös:
Uusimmat tiedot Lapin koronatilanteesta tästä artikkelista.