Ruotsalaislehti Aftonbladet kertoi viime viikolla, että Ruotsin jääkiekkoliiga SHL päätti yhdessä seurojen kanssa jäädyttää pelaajahankinnat ja jatkosopimukset toistaiseksi koronaviruspandemian aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden vuoksi.
Siirtokielto ei koske 18−21-vuotiaiden tulokkaiden pelaajasopimuksia.
Vaikka Suomessa ei ole tehty samanlaista päätöstä SM-liigan ja seurojen kesken, myös kotimaassa pelaajamarkkinat ovat tällä hetkellä jäissä.
Yle Urheilu soitti puhelimitse kaikkien liigaseurojen urheilu- tai toimitusjohtajille. Sen perusteella viidestätoista seurasta käytännössä kukaan ei tee uusia sopimuksia tai etsi aktiivisesti uusia pelaajia muun muassa koronavirustilanteen aiheuttamaan taloudelliseen epävarmuuden vuoksi.
Ilveksen urheilujohtaja Timo Koskela ei suoraan kieltänyt pelaajasopimusten tekemistä, mutta Ilves ei tee sopimuksia, joissa puhutaan ”liigapelaajien palkoista” tai etsi pelaajia aktiivisesti.
TPS:n toimitusjohtaja Santtu Jokinen ei puolestaan antanut suoraa vastausta, tehdäänkö uusia pelaajahankintoja vai ei.
− Tietysti katsomme, mihin tilanne kehittyy. Agentit, pelaajat ja seurat ovat odottavalla kannalla. En usko, että markkinoilla on tällä hetkellä hirveästi aktiivisuutta, Jokinen pyöritteli.
KooKoo sen sijaan aikoo viedä jo käynnissä olevat neuvottelut loppuun, mutta uusia neuvotteluita ei tällä hetkellä aloiteta.
− Uskomme, että tilanne on suurimmalla osalla seuroista sama ympäri Eurooppaa. Epävarmuutta on, ja se hidastaa näitä pelaajasopimusneuvotteluita kaikkialla, KooKoon urheilujohtaja Jarno Kultanen sanoo.
Vaikka sopimusten tekeminen on jäissä, seurat saattavat kertoa tällä hetkellä uusista sopimuksista. Nämä sopimukset on kuitenkin allekirjoitettu jo kauan aikaa sitten.
Ässät keskeytti neuvottelunsa
Ässät reagoi koronavirustilanteeseen jo ennen liigakauden päättymistä. Seura keskeytti pitkällä olleita neuvotteluita ja purki sopimusten optiovuosia jo silloin, kun ensimmäiset tiedot koronaviruksesta levisivät ympäri maailmaa.
Ässät kertoi perjantaina avoimesti tiedotteessaan, että seuralla on tällä hetkellä 23 pelaajasopimusta, joiden yhteisarvo on 1,1 miljoonaa euroa.
− Meillä olisi ollut toisessa tilanteessa tässä vaiheessa enemmän sopimuksia, mutta onneksi osasimme reagoida tähän ajoissa. Meidän kustannusrakenteemme on liigan mittapuulla aika kevyt kevään ja kesän aikana. Se antaa paremmat eväät selvitä tästä epidemiasta, Ässien urheilujohtaja Tommi Kerttula sanoo Yle Urheilulle.
Pelaajahankintojen keskeyttämiselle löytyi haastatteluiden perusteella monia syitä. Vallitsevia ajatuksia oli, ettei kukaan tiedä, kuinka pitkään koronavirustilanne kestää, voiko liigakausi alkaa ajoissa tai millaisia ovat viruksen taloudelliset vaikutukset seuroille.
Monilla oli myös määrällisesti niin paljon sopimuksia, ettei uusille hankinnoille ole juuri nyt tarvetta.
− Lähtökohtaisesti kukaan ei tiedä, mihin tilanne on kehkeytymässä tulevan kauden suhteen. Tarkkailemme markkinoita ja kun saamme selville, milloin liigakausi on alkamassa ja miten koronavirustilanne vaikuttaa talouteen ja yhteistyökumppanuuksiin, voimme katsoa millaiset meidän taloudelliset resurssit sitten oikeasti ovat, JYPin urheilujohtaja Mikko Viitanen sanoo.
Myös Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt jakaa samoja ajatuksia.
− Tämä sekoitti taloudellisen tilanteen niin pahasti, ettei kukaan osaa kertoa ensi vuoden lopullista pelaajabudjettia. Mietitään, minkä verran on rahaa käytettävänä, vai onko enää yhtään, Sahlstedt tiivisti.
Miten käy palkoille ja budjeteille?
Suomalaisten yritysten epävarma tulevaisuus heijastuu tulevina vuosina väistämättä myös liigaseurojen liikevaihtoon. Esimerkiksi Ässät arvioi tällä hetkellä, että yhtiön liikevaihto laskee 18−22 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että Ässien kassasta hupenisi jopa 1,3 miljoonaa euroa.
Ässät täsmentää arvioitaan kesällä sitten, kun koronaviruksen vaikutuksista tiedetään enemmän. Porilaiset eivät ole ryhtyneet yhteistoimintaneuvotteluihin, mutta esimerkiksi SaiPa, KalPa, Lukko, JYP ja Pelicans ovat niitä jo käyneet.
Jotkut johtajista sanovat, että on tässä vaiheessa vaikeaa arvioida, vaikuttaako nihkeä taloustilanne omassa seurassa uusien pelaajien palkkoihin ja pelaajabudjettiin jo tulevan kauden osalta.
Suuri osa kuitenkin totesi, että koronaviruksella on jonkinlainen vaikutus, vaikka suuruusluokkaa ei vielä tiedetä.
− Meillä on hyvä määrä sopimuksia tehty ja raha on jo niissä kiinni. Mutta tällä on varmasti vaikutusta myös kaudenaikaiseen toimintaan, HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelainen kommentoi.
JYPin urheilujohtaja Mikko Viitanen arvelee, että JYPin pelaajabudjetti laskee edellisestä kaudesta ja on todennäköistä, että vaikutukset näkyvät myös kaudella 2021−22. JYP laski jo viime kaudeksi pelaajabudjettiaan 2,65 miljoonasta eurosta puolella miljoonalla.
Pelaajapalkkojen kohdalla tilanne on mutkikkaampi. Lukon Kalle Sahlstedt kuitenkin toteaa, etteivät palkat ainakaan nouse tässä tilanteessa.
− Paras arvaus on, että keskitason ja sen alapuolella olevien pelaajien palkat saattavat laskea. Selkeiden kärkipelaajien kohdalla en usko, että palkkapyyntö ainakaan heti putoaa, Sahlstedt sanoo ja jatkaa:
− Laskeeko vaiko ei? Riippuu tietenkin, kuinka pitkään tämä kestää. Jos maksuvalmiudet putoaa kaikissa sarjoissa ympäri maailmaa, niin totta kai se kirpaisee myös kärkipelaajia.
Huoli on yhteinen
Koronavirus puhuttelee seuroja tällä hetkellä niin urheilun kuin koko yhteiskunnan kannalta. Johtajia mietityttää niin suomalaisten yritysten selviytyminen kuin pelaajien harjoittelumahdollisuudet koronatilanteessa.
Moni kuitenkin toivoo, että ihmiset noudattaisivat hallituksen antamia ohjeita ja eläisivät niiden mukaan.
Urheilun kannalta osa urheilujohtajista toivoi, että SM-liiga yhdessä seurojen ja pelaajayhdistyksen kanssa löytäisivät yhdessä ratkaisuja, joilla Liiga säilyisi elinvoimaisena koronaviruspandemian jälkeen.
Pelicansin urheilujohtaja Janne Laukkanen kaipaa Liigan lisäksi Suomen Jääkiekkoliittoa mukaan keskusteluun.
− Olisiko liitolla joitain ohjeita ja näkemyksiä, miten toimia ja miten tätä tilannetta voisi viedä eteenpäin suomalaisessa jääkiekossa, Laukkanen pohtii.
Huoli on kuitenkin kaikilla yhteinen. Niin urheilun kuin yhteiskunnan kannalta.
− Olemme kaikki samassa veneessä. Meidän pitää yhdessä pystyä löytämään ne ratkaisut, millä pääsemme näistä eteenpäin ja yli. Kaikki tarvitaan talkoisiin mukaan, Sportin urheilujohtaja Markus Jämsä tiivisti.
Lue myös: