Koronaviruksen leviämiselle ja sen tuomille rajoituksille ei vielä näy loppua, mutta joskus sekin päivä koittaa.
Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta uskoo, että esimerkiksi ruuhkiin meneminen tuntuu monista kuukausien eristäytymisen jälkeen varmasti kummalliselta.
– Aluksi voi tuntua oudolta, että saanko ihan oikeasti mennä kauppaan ja olla koko ajan miettimättä käsihygieniaa ja ihmisten etäisyyksiä.
Jallinojan mukaan ihmiset ovat tottuneet hämmästyttävän nopeasti pitämään etäisyyttä toisiinsa. Nyt stressaannutaan siitä, jos ei pystytä olemaan tarpeeksi kaukana toisista.
– Kuukausi sitten voitiin mennä missä tahansa tungoksessa, ravintoloissa tai kahviloissa murehtimatta asiaa sen enempää ja yhtäkkiä me ollaan sisäistetty hirveän nopeasti sellainen toimintatapa, että jos joku tulee liian lähelle, tuntuu kammottavalta ja likaiselta.
Hän arvelee, että kanssaihmisten läheisyyden välttely menee pois yhtä nopeasti kuin se tulikin.
Pakkautuneet ostamistarpeet pääsevät irti
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa monet elättelevät toiveita, että pandemiasta tulisi ihmiskunnalle opetuskokemus, jonka perusteella kuluttaminen vähenee ja luonto pelastuu. Jallinoja ei usko syvälliseen muutokseen kulutustottumuksissa vaan päin vastoin; kun esteet lähtevät, patoutuneet ostamistarpeet pääsevät irti.
– Seuraa kahta kauheampi kulutusjuhla.
Ihmiset palkitsevat itseään viikkojen tai kuukausien rajoitusten jälkeen ostamalla vaatteita, tavaroita, matkan tai vaikka uuden auton.
– Luulen, että suurin osa ryntää ostamaan rantaloman tai muun.
Ystävien ja sukulaisten tapaaminen muutoinkin kuin videoyhteyden välityksellä voi olla riemukasta.
– Varmaan ihmiset alkavat järjestää juhlia ja kutsua ihmisiä kylään, mikä on mukava asia.
Moni pääsee esimerkiksi halaamaan ikääntyneitä vanhempiaan pitkän tauon jälkeen.
Konkurssit näkyvät katukuvassa
Jallinoja suree kaupunkien tilapäistä ankeutumista, mikäli moni pieni kahvila ja putiikki menee konkurssiin koronan takia. Kaikki yritykset eivät pääse uuteen alkuun, mutta tilalle voi tulla uusia yrittäjiä.
– Hetken näyttää erilaiselta ja voi olla vähän surullinenkin tunnelma.
Jallinoja arvelee, että terveydenhoitohenkilökunnan arvostus nousee koronan takia. Toinen asia on, kuinka paljon ihmiset muistavat kriisin opetuksia esimerkiksi vuoden kuluttua.
– Kun tulee arjen kiireet ja muut murheet niin muistaako vielä, että ai niin korona-aikaan ajattelin tällä lailla.
Jotta poikkeustilanteesta siirtyisi jotain myönteistä pandemian jälkeiseen aikaan, uudet tavat pitäisi mieltää myönteisiksi ja jopa paremmiksi vaihtoehdoiksi vanhoille tottumuksille.
Koronatilanne on tarjonnut mahdollisuuden pohtia kulutusta ilmastonmuutoksen ja vaikkapa lentoliikenteen suhteen. Kehitämmekö vaihtoehtoisia tapoja lomailla vai palaammeko lentämiseen heti kun se on mahdollista, Jallinoja pohtii.
Jälkikäteen huomataan, miten korona-aika vei voimia
Koronarajoitusten takia työ- ja vapaa-aikaa voi olla vaikea erottaa selkeästi toisistaan. Vapaiden aloitusta ei pääse juhlistamaan baariin tai ravintolaan. Työntekijät ovat päivästä toiseen kotona etätöissä ja lapset etäkoulussa.
– Perjantaina minullekin tulee sellainen olo, että nyt pitäis päästä pizzalle, kun ollaan usein käyty puolison kanssa pizzalla.
Jallinojan mukaan arkea ja vapaa-aikaa olisi kuitenkin hyvä rytmittää jotenkin.
– Me on totuttu kuluttamisella, tavaran tai palvelun ostamisella tai matkustamalla jonnekin markeeraamaan, että nyt tapahtuu jokin muutos.
Jallinojan mukaan olisi hyvä keksiä omia tapoja, joilla merkataan vapaa-ajan alku. Hänen mukaansa ihmiset joutuvat kuitenkin kehittämään jo monia muita uusia rutiineja esimerkiksi ruuanlaittoon, syömiseen ja perheen yhdessäoloon.
Koronavaiheen jälkeen huomataan, miten paljon se söi voimavaroja.
– Kaikki ajattelevat vain tätä. Ketään ei oikeastaan kiinnosta lukea tai kuulla uutisia muusta. On varmasti valtava helpotus mielelle, kun tämä ei jyskytä aamusta iltaan mielessä.
Mitä Jallinoja itse tekee ensimmäiseksi, kun koronarajoitukset loppuvat?
– Ehkä mä menen sinne perjantaipizzalle.
Mitä aiot tehdä, kun koronan tuomat rajoitukset poistuvat? Voit keskustella aiheesta 29.3. klo 23:een asti.