Pari viikkoa sitten lasten ja nuorten suosimassa TikTokissa levisi haaste. Käykää antamassa Wilmalle huono arvosana sovelluskaupassa.
Kun sovelluskaupassa joku sovellus saa jatkuvasti vain yhden tähden, se poistuu sovelluskaupasta.
Joku nuori oli keksinyt, että ehkä Wilman kautta tulevista läksyistä pääsee, kun sovellus poistuu kaupasta. (Lasten vanhempien kännyköistä ja läppäreiltä Wilma ei tietenkään olisi lähtenyt mihinkään.)
Niille, joilla ei ole alaikäisiä lapsia, pitänee muistuttaa: Wilma on sovellus tai perinteisemmin tietokoneohjelma, jota monet koulut ympäri Suomen käyttävät kotien ja koulujen väliseen viestinvaihtoon. Wilman kautta lähetetään viestejä ja kerrotaan läksyistä.
Wilman kautta tulee myös sellaisia viestejä, kuten “työskentelyvälineitä puuttui” eli lapsella ei ollut kynää. Tai tunti meni hyvin, osallistuit hienosti.
Wilma on koulun ja kodin kommunikoinnin ydin. Esimerkiksi joissain helsinkiläiskouluissa on kielletty pikaviestinten käyttö etäopetuksessa.
Moni vanhempi on kironnut Wilma-kommunikoinnin alimpaan helvettiin: viestimiseen se on hieman kankea väline. Esimerkiksi Sari Helinin vetämässä Huono äiti -blogissa kirjoitetaan otsikolla: Wilma on saatanasta!
Ei siis ihme, että kun koulut suljettiin, Helsingin Sanomat otsikoi: Hankaloittaako temppuileva Wilma etäopetusta?
Harva tietää, että Wilma ei ollut alkujaan kommunikaatioväline. Sen pohja on eräänlainen lukujärjestysten taulukointi, josta vähitellen syntyi tietokoneohjelma.
Laihialainen Jarto Tarpio kehitti ohjelman, jolla rehtorit saattoivat luoda opettajille ja luokille lukujärjestyksiä tietokoneen avulla.
Diplomi-insinööriksi opiskeleva Tarpio oli vuonna 1986 ostanut Commodore Amiga 1000 -tietokoneen. Kone maksoi paljon ja tavoitteena oli saada se maksuun tekemällä ATK-ohjelmia, Tarpio kertoo blogissaan. Amiga 1000 -koneita maahantuonut PCI-Data Oy:n myyntipäällikkönä Risto Sivonen, kertoi Tarpiolle, että kouluilla ei ole mitään hyviä lukujärjestysohjelmia. Siitä alkoi Wilman tarina.
Alun perin opettajille ja koulun kanslialle rakennetusta lukujärjestyksenteko-ohjelmasta on aikojen saatossa tullut koulun yleisohjelma, jonka avulla tehdään lukujärjestykset, työvuorot ja jonka avulla vanhemmat ja opettajat kommunikoivat.
Nykyisin Wilmaa kehittää ja hallinnoi Visma, joka osti palvelun alkuperäisen kehittäjän StarSoft Oy:n vuonna 2016. Esimerkiksi Helsingissä Wilma otettiin käyttöön viitisentoista vuotta sitten.
Wilma on siis käytössä täysin eri tarkoituksessa kuin mihin se luotiin.
Entä sitten? Moni asia on alun perin luotu täysin eri tarkoitukseen kuin mihin sitä käytetään.
Moottorisaha keksittiin synnytyssairaalassa lantioluiden sahaamiseen.
Youtuben videoita katsovista harva tietää, että se syntyi alkujaan internetin deittipalveluksi.
Avokonttorien piti lisätä kommunikointia kasvokkain, mutta tutkimuksen mukaan ne vähensivät kommunikointia. (Ja todellisuudessa arkkitehti Frank Lloyd Wrightin 1900-luvun alussa esittelemien avokonttorien yleistymisen suurin syy on tilakustannusten säästäminen, ei mikään muu.)
Viagraa kehitettiin rintakipulääkkeeksi, Coca-Cola morfiiniriippuvaisten hoitoon, muovailuvaha tapetinpoistoaineeksi.
Usein uusi käyttö on vanhaa parempi. Joskus taas vanhat rakenteet ja ajatukset hidastavat ja vaikeuttavat uuden käyttöönottoa.
Laskin, että itse esimerkiksi käytän töissäni pariakymmentä eri ohjelmistoa.
Ideaalitilanteessa osan niistä voisi yhdistää. Mutta koska uusia tarpeita on tullut vähitellen, on vanhojen käytössä olevien tietokoneohjelmien ja sovellusten rinnalle tullut koko ajan uusia.
Palataanpa vielä Wilmaan. Tarinalla voisi olla toisenlainenkin loppu.
Kun Wilman esi-versio lukujärjestysohjelma Nova syntyi, sen kehittäjän isä lähti myymään kouluille laihialaista keksintöä. 1980-luvulla ei ollut nettiä ja kannettavat tietokoneet olivat todella harvassa. Ei kaikissa kouluissa ollut edes tietokoneita. Elettiin lankapuhelinten aikaa.
Vanhempi Tarpio kulki suuri pc mukanaan koulusta kouluun, rehtorin luota toisen luo.
Vielä tuolloin Wilman edeltäjällä oli kilpailijoita, suurin niistä oli Tieto oy.
1990-luvulla Helsingin kaupungin tietokeskus kehitti omaa Winha-järjestelmäänsä. Koulujen rehtorit saivat kaupungin kuitenkin valitsemaan Wilman edeltäjän.
– Wilma oli alunperin pelkkä näitä taustaohjelmia tukeva pieni palvelu. Kun sen ominaisuuksia lisättiin ja siihen varsinkin lisättiin kodin ja koulun välinen viestintä, Wilmasta tuli yrityksen päätuote ja se näkyvin osa kokonaisuutta, Tarpio kertoi, kun kysyin häneltä Wilman historiasta. Wilman takana on yhä vielä kivijalkoina hallinto-ohjelma ja lukujärjestysohjelma, jota ilman Wilma ei toimisi ollenkaan.
Jos asiat olisivat toisin, esimerkiksi helsinkiläisillä saattaisi olla käytössään kaupungin itsensä kehittämä palvelu. Voi vain kuvitella, mitä Huono äiti -blogi siitä sanoisi.
Heikki Valkama
Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja Ylen uutisten taloustoimituksessa. Hän vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuusmikrotoimitusta.
Aiheesta voi keskustella 8.4. klo 23.00 asti.