Joidenkin sairaaloiden päivystyksissä on ollut tyhjempää kuin pitkään aikaan ja perusterveydenhuollossakin potilaat peruvat aikojaan.
Sairaalajohtaja Petri Virolainen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo, että moni potilas, joiden sairaus ei sietäisi viiveitä, on jäänyt kotiin
– Tässä on riskinä se, että hoitoon hakeudutaan turhan myöhään, jolloin hoidon tulokset ovat huonommat ja hoidon toteuttaminen vaatii enemmän resursseja. Nyt vielä kestetään, mutta epidemian pitkittyminen tuonee ongelmia, sairaalajohtaja Virolainen sanoo.
Varattuja aikoja ei pitäisi perua omin päin, jos oma tauti ei ole parantunut. Suomi on nyt ongelmissa koronaviruksen kanssa, mutta kohta edessä voi olla toinen murhe lisää. Jos koronakriisin keskellä ei huolehdita pitkäaikaissairauksien hoidosta, tilanne voi pahentua niin, että ne uhkaavat henkeä tai liitännäissairauksien riski kasvaa.
Suomi on nyt ongelmissa koronaviruksen kanssa, mutta kohta edessä voi olla toinen murhe lisää. Jos koronakriisin keskellä ei huolehdita pitkäaikaissairauksien hoidosta, tilanne voi pahentua niin, että ne uhkaavat henkiä tai liitännäissairauksien riski kasvaa.
Hoitotakuuaikoja ei tarvitse nyt noudattaa – mutta potilaat pitäisi hoitaa
Kiireettömän hoidon saanti on pitkään ollut Suomessa ongelma. Vain 40 prosenttia kiireettömistä lääkärin avosairaanhoidon vastaanottokäynneistä toteutui lokakuussa 2019 viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Seuraavina kuukausina tilanne vain pahenee. Kun koronavirus kasvavassa määrin alkaa eri puolilla Suomea kuormittaa perusterveydenhuoltoa, kiireettömiä aikoja on tarjolla entistä vähemmän. Siksi kiireettömiä potilaita pitäisi ehdottomasti hoitaa vielä niissä paikoissa, joissa koronapotilaita on vähän.
Siitäkin huolimatta, että vastikään annetun asetuksen perusteella kunnan ei tarvitse noudattaa hoitotakuun aikoja.
Keski-Uudellamaalla pyydetään: tulkaa nyt hoitoon
Esimerkiksi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä (Keusote) on määrätietoisesti viime viikkoina hoidettu pitkäaikaissairaita ja kiireettömiä potilaita, jotka monesti ovat myös koronan riskiryhmää. Keusoteen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, kaikki nyt eristetyn Uudenmaan kuntia.
– Olemme toivoneet, että kuntalaiset eivät nimenomaan peru varattuja lääkärin tai hoitajan aikojaan, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän avopalveluiden päällikön viransijaisena toimiva Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.
Viime viikot on hänen mukaansa käytetty hyväksi, koska jossain kohtaa pitkäaikaissairaiden hoitoa pitää alkaa ajaa radikaalimmin alas henkilökunnan sairastuessa.
– Olemme sopineet, että kiireetöntä hoitoa ei ajeta alas kuin vasta äärimmäisessä hädässä. Silloin meillä on jo iso osa henkilökuntaa sairaana ja yhä useampi terveysasema on kokonaan muuttunut hengitysoireista kärsivien potilaiden hoitopisteiksi, Mäkelä-Bengs sanoo.
Kyse on siitä, että kukaan ei halua, että koronapandemian jälkeen Suomessa on entistä sairaampi väestö, koska pitkäaikaissairaudet ovat hoitamattomana pahentuneet. Esimerkiksi diabetesta sairastavan kohdalla on tärkeää, ettei hänen silmänpohjassaan tapahdu haitallisia muutoksia tai ettei hän saa autonomisen hermoston häiriöitä.
– Pahin skenaario on se, että meillä jäävät riskiryhmien potilaat hoidotta pitkäksi aikaa ja sitten meillä on valtava hoidontarve, kun tämä kaikki on ohi, Mäkelä-Bengs sanoo.
Kyse on hänen mukaansa myös ihmisistä välittämisestä. Vaikka riskiryhmät on asetettu kotiin karanteeniin, se ei saa tarkoita sitä, että he jäisivät tarvitsemansa hoidon ulkopuolelle.
– Viesti on, että vaikka ollaan kotikaranteenissa, ketään ei jätetä heitteille.
Lähtökohtaisesti kiireettömiä potilaita on hoidettu Keski-Uudellamaalla etänä. Lääkäri tai hoitaja on ottanut asiakkaaseen yhteyttä puhelimitse tai tekstiviestillä.
Päivi Mäkelä-Bengs muistuttaa siitä, että etäpalvelu ei ole synonyymi keveille ja nopeille palveluille tai sille, että potilaasta päästään nopeasti eroon. Päinvastoin, puhelimessa menee aikaa, kun selvitetään, mistä on kyse.
– Asiakasta pitää kuunnella tarkasti ja ottaa vastaan hänen asiansa. Vaiva on myös voinut muuttua siitä, kun vastaanottoaika on varattu. Puhelimessa yhdessä mietitään, miten terveydenhuollon ammattilainen pystyy edistämään asiakkaan asiaa siinä hetkessä, Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.
Tässä tilanteessa etävastaanoton hyödyt ovat ilmeiset: Potilaan asiaa saadaan hoidettua ilman, että hänen pitää lähteä liikkeelle, jolloin tartuntariski on olemassa.
– Jos on tarpeen, etävastaanotto muutetaan läsnävastaanotoksi. Ylipäänsä etävastaanoton edellytys on, että tarvittaessa ihminen voidaan pyytää paikalle, Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.
Keski-Uudellamaalla on jo kokemuksia etäpalveluista
Etäpalvelut ovat koronan myötä lisääntyneet terveydenhuollossa selvästi. Esimerkiksi Helsingin yliopistollinen sairaala ilmoitti vastikään, että kaikki potilasvastaanotot, jotka eivät vaadi fyysistä käyntiä korvataan etävastaanotoilla kaikissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa ja yksiköissä.
Keski-Uudellamaalla etäpalvelujen suhteen ollaan paremmassa tilanteessa kuin monissa muissa paikoissa. Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken terveysasemilla tiimimuotoisia etäpalveluja on tehty jo pidempään.
Hyrylän terveysasemalla valtaosa potilasta hoidetaan nykyään ilman, että potilas tulee vastaanotolle. Tavoite on ollut, että noin 70 prosenttia asioista hoituisi etänä. Siihen on pitkälti päästykin.
Hyrylässä tiimimuotoiset etäpalvelut on toteutettu siten, että lääkärit ja hoitajat työskentelevät samassa huoneessa. Potilaan ottaessa yhteyttä osan asioista hoitaja pystyy ratkaisemaan itse heti. Tarvittaessa hän voi pyytää apua lääkäriltä. Tämä antaa ohjeet hoitajalle, puhuu itse potilaan kanssa tai pyytää häntä vastaanotolle. Tulokset ovat olleet hyviä.
Myös hengitystiepotilaat hoidetaan etänä niin pitkälle kuin mahdollista
Keski-Uudellamaalla on avattu koronahoitopuhelin, jonne hengitysinfektiopotilaat voivat soittaa joka päivä klo 8–20. Puhelimessa asiakkaita auttavat sairaanhoitajat ja lääkärit. Heitä on koulutettu käyttämään Keski-Uudenmaan kaikkia viittä potilastietojärjestelmää.
Kaikki hengitystiepotilaat hoidetaan etänä niin pitkälle kuin mahdollista. Potilasta voidaan seurata kotona vaikka useamman päivän niin, että hoitaja tai lääkäri soittaa päivittäin ja arvioi potilaan tilanteen.
– Tämä luo turvallisuutta potilaalle, Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.
Jos potilaan hoito sitä vaatii, hänet ohjataan terveysasemalle tai sairaalaan. Vielä nyt osa terveysasemien tiloista on eristetty hengitystieoireisten potilaiden tutkimusta varten. Potilaiden lisääntyessä kokonaisia terveysasemia muutetaan korona-asemiksi.
Päivi Mäkelä-Bengs kertoo, että koronahoitopuhelimen henkilökuntaa vahvistetaan niin, että sieltä saa myös psykiatrisen sairaanhoitajan apua.
– Lievätkin hengitystieoireet voivat tällä hetkellä olla ihmiselle iso huoli. On tärkeää, että siitä voi puhua, jotta asiat eivät jää pyörimään päähän.
Jos koronassa haluaa nähdä jotain hyvää, se on Mäkelä-Bengsin mukaan se, että vähän yli vuosi sitten perustetussa Keski-Uudenmaan kuuden kunnan muodostamassa Keusotessa tehdään jo nyt työtä yhdessä.
– Me mietimme yhdessä, missä potilaita hoidetaan, miten henkilökunta siirtyy paikasta toiseen. Meillä on valtava yhteistyöpöhinä. Olen kiitollinen siitä, miten kaikki puhaltavat yhteen hiileen.
Lue uusimmat koronauutiset tästä artikkelista
Klo 14.25 Juttua on täydennetty sairaalajohtaja Petri Virolaisen haastattelulla.
Voit keskustella aiheesta jutun lopussa 31. 3. klo 23 asti.