–Taudin leviämisen riski Suomessa on edelleen hyvin pieni.
Näin arvioi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL 29. tammikuuta, kun Suomessa oli vahvistettu ensimmäinen koronavirustartunta kiinalaismatkailijalla Lapissa.
Lapissa ei ilmennyt silloin lisää tartuntoja. Viruksen ensimmäinen hyökkäys oli torjuttu.
16. maaliskuuta hallitus julisti Suomeen poikkeustilan koronaepidemian vuoksi.
Jälkikäteen on helppo sanoa, että Suomen terveysviranomaiset aliarvioivat epidemian riskin. Mutta niin tehtiin lähes kaikkialla muuallakin.
THL tiedotti koronasta lähinnä Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n informaation varassa.
–Kai se oli meille kaikille yllätys, miten se lähti leviämään, THL:n ylilääkäri, epidemiologian dosentti Tuija Leino sanoo.
– Tartuttavuus voi alkaa jo ennen oireita. Se on yksi selitys, miksi tämä on ollut hankalammin rajattavissa, Turun yliopiston tilastotieteen professori Kari Auranen sanoo.
Euroopassa korona lehahti helmikuussa salakavalasti Pohjois-Italiassa ja kulkeutui sieltä koko maanosaan. Tartunnat ovat tulleet varmasti myös muita teitä Kiinasta.
Helmikuun alussa THL vielä arvioi, että ulkomaille hiihtolomalle lähtevien ei tarvitse pelätä koronavirusta.
Suomen toinen koronatapaus vahvistettiin 26. helmikuuta. Se todettiin Italiassa lomailleella henkilöllä.
Terveysviranomaiset varautuivat jo epidemiaan Suomessa.
“Olen kuullut, että ennustaisimme liian pientä katastrofia”
Helmikuun alussa THL kokosi ryhmän, jonka työksi annettiin tehdä ennusteita koronan leviämisestä, sen rajoittamisesta ja sairaalahoidon tarpeesta Suomessa.
Kun Suomi oli epidemian kynnyksellä maaliskun alussa, THL:n ennusteryhmä alkoi tehdä pitkiä päiviä.
–Tässä on pysynyt ylivireässä tilassa, kun aloittaa aamukuudelta ja lopettaa kahdeltatoista illalla, Turun yliopiston tilastotieteen professori Kari Auranen kertoo.
Ryhmän työhön on kohdistunut kovia paineita. Hallitus on käyttänyt THL:n laskelmia koronarajoitusten pohjana ja sairaalat hoitotarpeeseen varautuessaan.
Julkisessa keskustelussa on epäilty, että THL:n ennusteet antavat liian ruusuisen kuvan taudin vakavuudesta ja kuolleisuudesta.
–En ole sosiaalisessa mediassa, mutta olen kuullut että ennustaisimme liian pientä katastrofia, professori Kari Auranen sanoo.
THL:n ennusteryhmään kuuluu epidemiologi Tuija Leinon ja professori Kari Aurasen lisäksi neljä matemaatikkoa THL:sta.
Epidemioiden mallintaminen ei ole Suomessa uutta. Leino ja Auranen ovat tehneet sitä THL:ssa jo 1990-luvulta alkaen.
Mallinnusta on käytetty muun muassa tuttujen tarttuvien tautien, kuten vesirokon, rokotusohjelmien suunnittelussa.
Mutta nyt tilanne oli ennenkokematon.
–Nyt ei ole kyse viruksesta, joka pyörii täällä jatkuvasti, vaan uusi patogeeni (taudinaiheuttaja) tulee väestöön, professori Auranen kuvaa.
Varmaa tietoa viruksen käyttäytymisestä oli vähän, mutta kiire kova.
THL:n ennuste: 11300 potilasta sairaalaan, 3600 teholle
Karkeasti epidemian ennustamista voi kuvata seuraavasti.
Tietokoneelle syötetään arvoja, jotka kuvaavat viruksen leviämiskykyä, taudin vakavuutta sekä suomalaisten kontakteja ja niiden rajoittamista.
Kone ruksuttaa tuloksia.
THL julkisti ensimmäisen ennusteensa sairaala- ja tehohoidon tarpeesta 25. maaliskuuta. Kuvattu epidemiajakso on noin neljä kuukautta.
Malli olettaa, että kaikki, myös lapset, ovat yhtä alttiita saamaan ja levittämään virusta. Tartunnan saaneesta tulisi tartuttava kolmen päivän kuluttua, ja hän säilyisi tartuttavana seitsemän päivää.
Laskelmassa on otettu huomioon, miten rajoitustoimet voivat vähentää tartuntoja ja pidentää epidemiaa.
Ennusteen mukaan noin 40 prosenttia eli reilut kaksi miljoonaa suomalaisista saisi koronatartunnan.
Tartunnan saaneista noin puoli prosenttia eli 11300 ihmistä joutuisi sairaalaan. Heistä tehohoitoa tarvitsisi 3600 potilasta.
Epidemian huipussa yhtä aikaa sairaalassa olisi hiukan yli 900 potilasta ja lisäksi tehohoidossa 280.
Hoitopaikat riittävät, jos THL:n ennuste pitää kutinsa
THL:n ryhmä laski myös vakavamman skenaarion. Siinä viruksen leviämiskyky on arvioitu suuremmaksi.
Tällöin sairaalahoitoa tarvitsisi 15500 potilasta, joista tehohoitoa 5000. Teho-osastoilla hoidettaisiin enimmillään yhtä aikaa noin 500 potilasta.
Tässäkin tilanteessa ainakin koko maan tasolla hoitopaikat riittäisivät. On arvioitu, että tehohoitopaikkojen määrä voidaan nostaa ainakin 1000:een.
Mutta THL:n ennusteissa on epävarmuutta molempiin suuntiin.
Varmaa tietoa ei ole viruksen leviämiskyvystä, sen aiheuttamasta sairastavuudesta ja rajoitustoimien vaikutuksesta. Lasten ja oireettomien tartuttavuus on epäselvä.
–Ennusteet tarkentuvat, kun voimme käyttää Euroopasta saatuja tietoja. Mallissa on otettu huomioon tehohoitoa tarvitsevien potilaiden ikäjakauma Ranskasta, ylilääkäri Tuija Leino kertoi THL:n tiedotteessa.
Mihin THL:n mallin lähtöoletukset viruksen käyttäytymisestä perustuvat?
Palataan epidemian alkulähteille Kiinan Wuhaniin.
Huti Kiinassa: Tarttuu vain eläimestä ihmiseen
Mediassa on esitelty koronapotilas numero 1. Hän olisi 55-vuotias kiinalaismies, joka hakeutui sairaalaan Wuhanissa 17. marraskuuta 2019. Asiasta ei ole varmuutta.
Keuhkoihin iskevän viruksen leviäminen alkoi nykyisen käsityksen mukaan mahdollisesti Wuhanin kaupungin torilta, jossa myydään myös villieläimiä ruuaksi.
Koronaviruksen arvioidaan olevan peräisin mahdollisesti lepakosta tai muurahaiskävystä.
Ensin Kiinassa ajateltiin, että virus tarttuu vain eläimestä ja sen leviämiskyky on siksi heikko.
–Merkkejä siitä, että virus leviäisi ihmisestä toiseen, ei ole havaittu, tiedotti myös THL 9. tammikuuta.
Teoria sortui pian, kun Wuhanin sairaalat alkoivat täyttyä potilaista. Kiinan viranomaiset vahvistivat 21. tammikuuta, että uusi koronavirus tarttuu ihmisten välillä.
23. tammikuuta 11 miljoonan asukkaan Wuhan eristettiin ja sen asukkaat määrättiin pysymään kotona.
Kiinasta on saatu epidemiasta paljon tietoa, vaikka epidemian alussa paikallisten viranomaisten on kerrottu salailleen asiaa.
Kiinan epidemiavauhdista THL on arvioinut viruksen leviämiskyvyn eli tartuttavuuden. Sitä kuvataan lukuarvolla R0.
R0 kertoo, kuinka monta ihmistä yksi tartunnan saanut voi tartuttaa, jos kaikki muut olisivat vielä alttiita tartunnalle. Juuri tätä arvoa pyritään rajoitustoimilla painamaan alas.
Mitä korkeampi R0 on, sitä voimakkaampia rajoitustoimia tarvitaan. Jos R0 on 2, joka toinen ihmiskontakti pitää estää, jotta luku laskee yhteen.
Leviääkö virus nopeammin Italiassa kuin Suomessa?
Kiinan tietojen perusteella tutkijoiden ja viranomaisten vallitseva näkemys on, että koronan leviämiskyky on 2–3.
THL:n mallissa luku on 2,4. Samaa arvoa on käyttänyt arvostetun brittiläisen yliopiston Imperial Collegen tutkimusryhmä.
Leviämiskykyyn vaikuttaa viruksen biologian lisäksi ympäristö.
Koronakatastrofin kokeneesta Pohjois-Italiasta on saatu luotettavaa tietoa, että koronan tartuttavuus olisi siellä hieman yli 3.
–Se ei tarkoita, että se olisi Suomessa 3, koska täällä on paljon pienempi väestötiheys, Tuija Leino huomauttaa.
–Siihen vaikuttaa moni tekijä. Se että virus pääsi Italiassa vanhusten laitoksiin, nostaa äkkiä R0:aa, koska yksi hoitaja voi tartuttaa vaikka kuinka monta, Leino arvioi.
Vuonna 2005 tehdyn EU-tutkimuksen mukaan italialaisilla oli kaksi kertaa enemmän sosiaalisia kontakteja kuin suomalaisilla.
–Se tarkoittaa varmasti myös viruksen nopeampaa leviämistä, professori Kari Auranen arvioi.
Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen aineistosta luotiin eri-ikäisten suomalaisten kontaktirakenne, joka soveltuu pisaratartuntana leviävien epidemioiden ennustamiseen. Sitä käytetään pohjana THL:n ennustemallissa.
–Kontaktien intensiteetit ovat tärkeitä. Kontaktit sinällään eivät vielä kerro, millä todennäköisyydellä virus voisi kontaktissa tarttua, Kari Auranen sanoo.
2000 vai 20000 kuollutta?
Hämmennystä ovat aiheuttaneet erilaiset ennusteet koronan sairastavuudesta ja kuolleisuudesta.
THL:n ennusteita on arvosteltu liian optimistisiksi esimerkiksi paljon siteeratun Imperial Collegen raportin perusteella.
16. maaliskuuta julkaistu raportti sai Britannian tiukentamaan nopeasti linjaansa koronan rajoittamisessa.
THL:n malli arvioi koronataudin sairastavuuden ja kuolleisuuden selvästi alhaisemmiksi kuin Imperial Collegen raportti.
–Laskelmat vaikuttavat huomattavan optimistisilta verrattuna muiden maiden vastaaviin laskelmiin. Keskeisin ero liittyy oletukseen koronaviruksen tappavuudesta, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ja ekonomisti Mikko Kiesiläinen kirjoittivat blogissaan.
Imperial College arvioi, että koronatartunnan saaneista kuolee keskimäärin 0,9 prosenttia, kun THL:n vastaava luku oli 0,1 prosenttia. Ero oli siis lähes kymmenkertainen.
Se tarkoittaisi Suomessa joko reilua 2000 tai lähes 20000 kuollutta, kun THL arvioi, että noin 40 prosenttia suomalaisista saa koronan.
Koronan kuolleisuusriski on iäkkäillä paljon keskimääräistä suurempi.
Imperial Collegen raportissa yli 70-vuotiaiden kuolleisuusarvio on 5–10 prosenttia tartuntaa kohden, THL:lla jonkin verran alempi.
THL:n ennuste rukkasi kuolleisuusarviotaan hiukan ylöspäin
THL:n ensimmäinen kuolleisuusarvio julkaistiin valtioneuvoston muistiossa 16. maaliskuuta.
Sen jälkeen THL:n ennusteen tekijät ovat hiukan nostaneet koronan kuolleisuusriskiä. Se on nyt 0,2 prosenttia tartuntaa kohden.
–Ennusteemme ei ole paljon muuttunut. Kuolleisuusriskin suuruusluokka on yhä sama, professori Kari Auranen sanoo.
Suomessa kuolisi noin 4400 koronatartunnan saanutta ihmistä 0,2 prosentin kuolleisuudella.
–Ei tämäkään ennuste ole mitenkään ruusuinen, professori Auranen huomauttaa.
Arvostetussa lääketieteen Lancet-lehdessä 30. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan 0,66 prosenttia tartunnan saaneista kuolee.
Tällä luvulla Suomessa kuolisi noin 14500 ihmistä.
Kuten THL:n ennustekin, Lancetin julkaisema tutkimus pyrkii ottamaan huomioon, kuinka paljon lieviä koronatartuntoja jää tilastoimatta. Molempien arviot perustuvat Wuhanin epidemian tietoihin.
Aliarvioiko THL:n ennuste sairaalatarpeen?
Imperial Collegen raportin mukaan myös sairaalaan joutuu selvästi useampi koronatartunnan saanut kuin THL:n ennusteessa.
Brittiläisten luku on 4,4 prosenttia tartunnan saaneista, THL:n ennusteen mukaan 0,5–0,6 prosenttia.
THL:n arviolla sairaalahoitoon joutuisi Suomessa noin 11000–13000, Imperialin Collegen luvulla lähes 100000 ihmistä. Suomen sairaaloiden kapasiteetti ylittyisi silloin varmasti
–Tämä on se ero, joka on riehauttanut suuren yleisönkin tai ainakin osan siitä, professori Kari Auranen toteaa.
Mistä näin isot ja oleelliset erot asiantuntijoiden ennusteissa sitten johtuvat?
Imperial College arvioi tartuntojen yleisyyttä evakuointilennoista
Selitys piilee siinä, että Imperial College on arvioinut epidemian laajuuden eli tartuntojen määrän Kiinan Wuhanin väestössä selvästi pienemmäksi kuin THL:n ryhmä.
Tällöin myös sairaalaan joutuneiden ja kuolleiden osuus tartunnan saaneista nousee paljon suuremmaksi.
– Meidän käsityksemme mukaan Imperial Collegen raportissa on yliarvioitu sairastavuuden ja kuoleman riskiä aliarvioimalla tartuntojen määrä. Täytyy muistaa, että kyseessä näyttää olevan helposti leviävä virus, professori Kari Auranen sanoo.
Miksi arviot tartuntojen yleisyydestä heittävät niin paljon?
Tartuntojen yleisyyttä on vielä vaikea arvioida, koska mistään maasta ei ole saatu kattavaa testausaineistoa.
Arvioidessaan tartuntojen yleisyyttä Imperial College on käyttänyt aineistonaan myös Wuhanista lähteneitä evakuointilentoja Japaniin, Tanskaan, Ranskaan, Saksaan ja Mongoliaan.
Kuuden lennon 689 matkustajasta vain kuuden henkilön eli alle prosentin todettiin saaneen koronatartunta.
–Siinä oletetaan, että nämä lentomatkustajat olisivat olleet tasaisesti sekoittuneet valtaväestöön Wuhanissa. Eli tartuntojen määrä voi olla silloin aliarvio, professori Auranen sanoo.
Auranen huomauttaa, että Imperial Collegen raportissa toisaalta kuitenkin oletetaan koronaviruksen olevan hyvin tarttuva ja että sen voisi saada jopa 80 prosenttia Britannian väestöstä.
Ovatko lapset yhtä alttiita kuin aikuiset?
Yksi koronaennusteiden epävarmuus ovat lapset.
–Siitä ei ole vielä varmaa tietoa. Toistaiseksi ennusteessa on oletettu, että lapset vovat saada tartunnan ja voivat tartuttaa kuten aikuisetkin, ylilääkäri Tuija Leino sanoo.
Oletus perustuu Kiinan tietoihin. Sen jälkeen muun muassa Norjasta ja Tanskasta on tullut tietoja lasten vähäisemmästä korona-alttiudesta.
Myös Suomessa lapsilla on todettuja koronatartuntoja hyvin vähän suhteessa aikuisiin.
Tuija Leino arvioi, että lapset eivät ole ainakaan yhtä alttiita saamaan voimakkaita oireita aiheuttavaa tartuntaa kuin aikuiset. Lasten vakavat sairastumiset ja kuolemat koronaan ovat erittäin harvinaisia.
Se ei silti vielä kerro, etteivätkö lapset voi tartuttaa koronaa kuten muutkin.
Mallinnus ei tukenut koulujen sulkemista
Koulut on suljettu useimmissa Euroopan maissa juuri sillä oletuksella, että myös lapset tartuttavat herkästi koronaa.
Ruotsi on kuitenkin pitänyt koulut auki. Ruotsalaiset ovat sanoneet käyttävänsä vain rajoituksia, joiden varmuudella tiedetään vaikuttavan tehokkaasti.
Koulujen sulkemisen vaikutuksesta ei ole varmuutta, koska lasten tartuttavuus on epäselvä.
THL:n laskelmien mukaan vanhusten tartunnat vähentyisivät 11 prosenttia koulujen sulkemisen seurauksena. Se edellyttäisi, että lasten keskinäiset kontaktit vähensivät puolella.
Mallinnuksessa koulujen sulkeminen toki vaikutti yleisesti viruksen leviämistä estävästi.
–Eli koulujen sulkeminen ei ole kovin tehokas tapa vähentää vanhusten tartuntoja. Vanhusten oma eristäminen on tehokkaampi, Tuija Leino sanoo.
Leinon mukaan mallinnus ei tukenut koulujen sulkemista, kun siitä 16. maaliskuuta Suomessa päätettiin. THL:n mallinnuksen mukaan ajankohta ei silloin ollut oikea.
Leino arvioi, että poliittinen paine päättäjiin oli kova. Koulut oli tuolloin suljettu jo niin laajasti Euroopan maissa.
“Minulle on ollut yllätys mallinnuksen rooli”
Nimettömistä hallituslähteistä on kuultu mediassa arvostelua THL:n roolista koronakriisin hoitamisessa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Ylen A-studiossa 11. maaliskuuta – ennen kuin koronarajoituksia oli vielä tehty – että hallitus toimii terveysviranomaisten suositusten pohjalta.
– Jos THL meille suosittaisi esimerkiksi yleisötilaisuuksien rajoittamista, uskon kyllä, että hallituksella olisi siihen nopeasti valmius, Marin sanoi.
Tämän jälkeen hallitus on vaiheittain tehnyt monia rajoituksia: yli 10 hengen tilaisuudet on kielletty, koulut ja oppilaitokset on suljettu, Uusimaa eristetty, ja ravintolat pistetty kiinni.
–Minulle on ollut jonkinlainen yllätys mallintamisen rooli, professori Kari Auranen toteaa.
THL:n ennusteiden tekijät kuitenkin korostavat, että he eivät anna suosituksia hallitukselle.
Ennustetieto maan hallitukselle suodattuu THL:n muiden asiantuntijoiden kautta. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen on siinä keskeinen henkilö.
–On selvää, että rajoitustoimilla tulee olla tietty järjestys. Sitä hallitus on kyllä noudattanut, Tuija Leino arvioi.
Ensin pyrittiin vähentämään kaikkia tartuntoja korostamalla erityisesti käsien pesua ja turvaväliä sekä korostettiin iäkkäiden suojaamista. Sen jälkeen suljettiin koulut ja muuta yhteiskuntaa.
Ehdottomien suositusten antaminen mallinnuksen pohjalta on vaikeaa, koska ei ole suoria havaintoja siitä, kuinka paljon eri rajoitustoimet vähentävät kontakteja ja sitä kautta tartuntoja.
Esimerkiksi Uudenmaan eristämisen vaikutusta ei ole THL:n mallissa laskettu.
Aliarvioiko THL:n malli rajoitustoimien vaikutusta?
Samalla kun THL:n ennusteita arvostellaan liiasta optimismista, voi kysyä myös toisinpäin:
Aliarvioiko THL:n malli rajoitustoimien vaikutusta?
Ennusteessa on arvioitu, kuinka paljon suomalaisten kontaktien väheneminen laskee koronan leviämiskykyä eli R0:aa.
Ennusteen mukaan kontaktien väheneminen kolmanneksella laskisi R0:n 2,4:sta 1,6:een.
Jos kontaktit vähenevät neljänneksellä, R0 olisi 1,8.
Mallin luvut kontaktien vähenemisestä vaikuttavat melko varovaisilta.
Eikö voisi olettaa, että suomalaisten kontaktit olisivat vähentyneet jo enemmän kuin neljänneksen tai kolmanneksen, kun yhteiskuntaa on niin laajasti suljettu ja suuri osa ihmisistä kököttää vain kotonaan?
Tällöin myös viruksen leviämiskykyä olisi nitistetty ennusteen arviota enemmän.
Ennusteen tekijät pitävät sitä mahdollisena. Laskelmat on tehtävä kuitenkin varovaisuudella, koska kyse on elintärkeästä hoitopaikkojen riittävyydestä, he sanovat.
–Koska 2,4 ei välttämättä olekaan se lähtöarvo. Emme voi ainakaan aliarvioida sitä sairaalataakkaa, Tuija Leino sanoo.
“Ilman rajoituksia paahtaisimme kovaa käyrää ylöspäin”
Ennusteryhmän mukaan on selvää, että tehdyt rajoitukset näkyvät jo tartuntakäyrissä.
– Ilman rajoituksia paahtaisimme jo kovaa eksponentiaalista käyrää ylöspäin. Uusimaa on edellä muuta Suomea, mutta ei sekään painele kohti kattoa, THL:n ylilääkäri, epidemiologi Tuija Leino arvioi.
Mallinnusryhmä ei ole naulannut itseään mihinkään ennusteeseen.
–Kun kotimaan sairaalahoidossa olevista potilaista on riittävästi tietoa, voimme arvioida, toteutuuko ennusteemme, ylilääkäri Tuija Leino sanoo.
Mallinnuksella voidaan arvioida jatkossa myös tarkemmin eri rajoitusten ja niiden purkamisen vaikutusta.
Juttuun on tehty tarkennus 2.4. 2020 klo 15:30
Jutun julkaisun jälkeen THL:n ylilääkäri Tuija Leino tarkensi lausuntoaan. Juttuun on lisätty lause:
Mallinnuksessa koulujen sulkeminen toki vaikutti yleisesti viruksen leviämistä estävästi.