Miltä kuulostaisi 100 000 koronatestiä viikossa?
Turkulaisen terveysteknolgiayrityksen toimitusjohtaja Petri Kallion mukaan yritys pystyy toimittamaan materiaaleja 100 000 testin tekemiseen joka viikko.
Raskaudenaikaiseen ja vastasyntyneiden seulontaan erikoistunut PerkinElmer Wallac on palkannut 30 uutta uutta ihmistä juuri tätä varten.
Yritys on alkanut valmistaa koronaviruksen testauksessa tarvittavia eristyslaitteita ja reagensseja eli kemiallisia aineita. Suomessa laitteita on tilattu jo kolmeen laboratorioon ja reagensseja 20 000 näytteeseen.
Kun reagenssit on pakattu helppokäyttöisiin kitteihin, tarvitaan vielä henkilökuntaa ja bioturvallisia laboratorioita, joissa varsinaiset testit tehdään.
– Olen hämmentyneenä seurannut keskustelua, siitä, että meillä Suomessa testausta tehdään niin vähän, PerkinElmer Wallacin toimitusjohtaja Petri Kallio sanoo.
Pohjoismaista pienin toimii toisin.
Islanti testaa oireettomia
300 000 asukkaan Islannissa tehdään parhaimmillaan 1 800 testiä päivässä. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaisi, että Suomessa tehtäisiin noin 27 000 koronatestiä päivässä.
Yhden päivän aikana siis testattaisiin lähes kaikki Riihimäen kaupungin asukkaat.
Vielä kaksi viikkoa sitten piskuisessa saarivaltiossa tehtiin kolmisen sataa testiä päivässä. Sitten kaikki muuttui. Niitä ryhtyi tekemään kansallisen yliopiston lisäksi yksityinen geeniteknologian yritys.
Yhteensä Islannissa on vahvistettuja koronatartuntoja 1 086 – 927 ihmistä on eristetty. Vain kaksi on kuollut.
Toisin kuin Suomi, Islanti testaa myös vähäoireiset tai oireettomat.
– On todennäköistä, että he saavat taudin kuriin hyvin nopeasti, epidemian huippu on siellä pian saavutettu, kertoo lääkintöneuvos Mikko Paunio Sosiaali ja terveysministeriöstä.
Islanti saattaa myös tehdä palveluksen koko maailmalle. Kun lähes koko väestö testataan, saadaan tietää, miten vaarallinen tauti oikeasti on. Paunion mukaan näyttää siltä, että Islannissa koronan tappavuus on 0,2 prosentin luokkaa. Esimerkiksi Italiassa kuolleisuus on ollut paljon suurempi.
Islanti tekee nyt sen mitä WHO käskee: testatkaa, testatkaa, testatkaa.
Samoin ovat toimineet aiemmin Etelä-Korea, Singapore, Taiwan.
Tavoite on selkeä: rajata virus ja estää yhteiskunnan halvaantuminen.
Miksi Suomessa ei tehdä samoin?
Meillä on "istuttu ja odotettu"
Ylen A-studio kysyi asiaa neljältä asiantuntijalta eri organisaatiossa. He halusivat pysyä nimettöminä koska testaamisen laajentaminen on Suomessa kiistanalainen kysymys.
Suomen linja on tähän saakka ollut testata vain terveydenhuollon ammattilaisia ja vakavaoireisia.
Linjaa pitäisi muuttaa, sanovat monet.
– Olisi tärkeää testata myös lieväoireisia ja heidän läheisiään. Olennaista olisi tietää, paljonko on oireettomia sairastuneita, jotka levittävät tautia, sanoo koronakriisissä keskeisessä organisaatiossa työskentelevä asiantuntija.
Oireettomia kantajia on vaikea löytää ja eristää ilman aggressiivista testaamista. Juuri sitä tehdään nyt Islannissa.
Ylen haastatteleman lähteen mukaan Suomessakin olisi voitu testata paljon enemmän. Ja voitaisiin yhä. Kyse ei ole siitä, ettei kapasiteettia olisi, sitä ei ole vain otettu tehokkaasti käyttöön.
– On vain istuttu ja odotettu, milloin niitä testejä aletaan tehdä, samalla arvokasta aikaa on kulunut hukkaan, kertoo lähde Ylelle.
Hänen mukaansa yksi syy testauksen vähäiseen määrään on se, että oireettomien kantajien määrä on arvioitu liian suureksi.
Testein varmennetut koronatapaukset ovat vain osa todellisista sairastuneista, mutta miten iso?
Sitä ei tiedä kukaan.
Valistunut arvaus on tällä hetkellä se, että puolet sairastuneista on oireettomia, ehkä jopa enemmän.
Maanantaihin 30.3.2020 mennessä Suomessa oli tutkittu 21 000 näytteenottokriteerit täyttävää näytettä. Luku sisältää vain julkisella puolella tehdyt testit. THL:n mukaan testauskapasitetti on tällä hetkellä noin 2300 testiä päivässä.
Piskuinen Islanti on testannut tähän mennessä yli 16 000 ihmistä. Jotta Suomi pääsisi samaan, luvun pitäisi olla meillä 240 000. Se tarkoittaisi sitä, että koko Tampere olisi jo testattu.
Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että kaikkien suomalaisten testaaminen maksaisi noin miljardi euroa. Ylen haastattelemat lähteet sanovat, että hinta voisi laskea huomattavastikin, jos testejä tehtäisiin enemmän. Silloin saavutettaisiin mittakaavaetuja.
Tavara seisoo lentokentillä
Mikä estää Suomea testaamasta laajemmin?
Pula testitikuista, suojavaatteista. Se, että tavara on juuttunut lentokentille. Isoin pullonkaula ollut näytteiden käsittely.
Ylen haastattelemien lähteiden mukaan yksi ongelma on hitaus. Testauskapasiteetin pystyttäminen vie viikkoja, siksi se olisi pitänyt aloittaa nopeammin. Koska ilman testejä koronan hoitaminen on kuin arvailua.
Reagensseja riittää, mutta niiden saaminen laboratorioihin kestää noin kolme viikkoa tilauspäivästä.
Myös amerikkalaisomisteinen PerkinElmer Wallac olisi pystynyt tekemään tavaraa aiemmin, jos sitä olisi heiltä tilattu.
– Vasta nyt ovat laboratoriot ymmärtäneet, että me pystymme tekemään testeissä tarvittavia eristyslaitteita ja reagensseja täällä Turussa, sanoo PerkinElmerin kotimaan myynnistä vastaava Tiina Vierjoki.
Vierjoen mielestä hidas käynnistyminen voi johtua siitä, että yritys on tunnettu muunlaisesta terveysteknologiasta. Myös hankintasopimukset julkisella puolella ovat pitkiä.
– Onneksi tähän on nyt herätty. Samalla pystymme työllistämään suomalaisia, hän sanoo.
Yliopistot voisivat auttaa
PerkinElmer sanoo pystyvänsä toimittamaan testikittejä tällä hetkellä noin 100 000 koronatestiin viikossa.
Niitä voisivat käyttää esimerkiksi yliopistot ja tutkimuslaitokset, jotka ovat julkisuudessa tarjonneet apuaan koronavirustestaukseen.
– Pystyisimme melko helposti kaksinkertaistamaan Suomen nykyisen kapasiteetin pelkästään omilla resursseillamme, kirjoitti Jyväskylän yliopiston mikrobiologian professori Marja Tiirola viime viikolla HS:n mielipidesivuilla.
Ylen tietojen mukaan myös muissa yliopistoissa selvitetään mahdollisuutta ryhtyä tekemään koronavirustestejä. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on luvannut tarjota tilojaan ja laitteitaan Covid-19-testaukseen, jos HUS esittää pyynnön.
Helsingin Sanomat puolestaan kertoi eilen, että joukko yksityisiä yrityksiä aloittaa testien lähettämisen Etelä-Koreaan tavoitteenaan kaksinkertaistaa testien määrä.
Islannin tartunnoista valtaosa on saatu kotimaassa vain noin joka kymmenennen alkuperää ei tiedetä. Ja vaikka tapauksia ilmaantuukin yhä, on tauti ehkä pian hallinnassa.
Toissapäivänä tapauksia ilmeni Islannissa 66 kappaletta.
Aivan viime päivinä myös Uudellamaalla todettujen tartuntojen määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun. Onnistuisiko Islannin mallin mukainen testaaminen meiltäkin?
– En ymmärrä miksei testikapasiteettia yritetä nostaa kaikin tavoin. Jokainen päivä kasvattaa välimatkaa Islantiin, kertoo koronakriisissa keskeisessä organisaatiossa työskentelevä asiantuntija.
Turussa PerkinElmerin tehtailla tehdään pitkää päivää. Taloon on palkattu opiskelijoita ja entisiä kesätyöntekijöitä koronatöihin. Määräaikaisuudet jatkuvat elokuun loppuun.
Reagensseja valmistetaan samanlaisissa olosuhteissa kuin lääkkeitä. Toimitusjohtajan mukaan pätevää väkeä on ollut helppo löytää.
– Nyt on työnantajan markkinat. Turun alueella löytyy erittäin hyvin tekijöitä, esimerkiksi opiskelijat pystyvät tekemään töitä päivisin ja opiskelemaan iltaisin, kertoo Petri Kallio.
Aiheesta lisää A-studiossa tänä iltana klo 21.
Keskustelu on auki 1.4. klo 23 asti.