Koronavirus on mullistanut talouden Suomessa ja maailmalla. Tuhansilla yksityishenkilöillä taloustilanne muuttuu tai on muuttumassa pandemian seurauksena.
Miten kestää kädestä suuhun -elävän talous koronan keskellä? Monet pankit ja myös vuokranantajat ovat tulleet vastaan ja myöntävät maksuihin lykkäyksiä, mutta riittääkö se?
Suomessa toimivia pankkialan toimijoita edustavan Finanssialan mukaan kulutusluottoja myönnetään Suomessa entistä enemmän. Viime vuonna joka neljännellä suomalaisella oli jonkinlainen kulutusluotto.
Kulutusluottojen osuus suomalaisten kotitalouksien lainavelasta on tällä hetkellä 14 prosenttia. Lyhytaikaisista, vakuudettomista kulutusluotoista käytetään yleisesti nimitystä pikavippi. Tyypillinen pikavippi on 50 eurosta tuhanteen euroon.
Nykyisessä tilanteessa pikavippiyhtiöt ovat äärimmäisen varovaisia kommenteissaan.
Pikavippien korkoa ollaan laskemassa kymmeneen prosenttiin
Varsinaisia pikavippiyhtiöitä on Suomessa runsaat 30, kertoo ekonomisti Markus Aaltonen Suomen Pankista. Tarkkaa lukua on vaikea sanoa, koska pikalainayhtiön määritelmä on häilyvä. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin on merkitty kaikkiaan yli 60 kuluttajaluotonantajaa, mutta osa yhtiöistä on autolainoittajia ja vertaislainojen myöntäjiä.
Pikavippiä haetaan yleensä tekstiviestillä tai luotonantajan nettisivulta. Suomen Pankin mukaan kotitalouksilla oli pikaluottoyritysten myöntämiä kulutusluottoja 660 miljoonan euron edestä vuoden 2017 lopussa.
Viime syksynä pikavippien maksimikoroksi asetettiin 20 prosenttia. Kuun alussa maan hallitus kertoi aikovansa pudottavansa pikavippien enimmäiskoron kymmeneen prosenttiin.
Hallitus aikoo myös kieltää pikavippien suoramarkkinoinnin. Tavoitteena on antaa esitys korkokatosta ja markkinointikiellosta eduskunnalle torstaina, kertoo lainsäädäntöneuvos Sofia Aspelund Oikeusministeriöstä.
Pikavippiyhtiöt ovat varovaisia kommenteissaan
Suomalaisen pikavippejä myöntävän Ferratum Groupin maajohtaja Anniina Brusi kertoo pitävänsä hallituksen tavoitteita hyvinä, mutta keinoja ongelmallisina. Hän vierastaa latautunutta termiä "pikavippi" ja toivoo, että sen sijaan käytettäisiin termiä vakuudeton kulutusluotto tai vakuudeton laina.
– Myös hallituksen esitys ja siitä syntynyt keskustelu osoittaa, että sanan määrittelyssä tulisi olla tarkempi. Hallituksen uusi lakiesitys koskisi kaikkia vakuudettomia lainoja, niin isoja kuin pieniä, esimerkiksi autolainoja, luottokortteja ja osamaksusopimuksia.
Turkulaisen Blue Financen toimitusjohtaja Lauri Lehtonen arvioi, että koronavirusepidemia ja sen myötä tullut taloudellinen epävarmuus eivät ainakaan suoranaisesti näy pikavippihakemusten määrässä.
– Koronaviruksen vaikutusta kulutusluottojen kysyntään on vielä hieman aikaista arvioida. Toistaiseksi pienehköt muutokset hakemusten määrässä mahtuvat normaalin kausivaihtelun sisään.
Pikavippiyhtiö ei ota kantaa siihenkään, onko lainojen myöntämisperusteisiin tehty muutoksia epidemian vuoksi tai takaisinmaksuun tehty helpotuksia.
– Vaikka pandemia ei ole toistaiseksi tiukentanut luotonmyöntökriteerejämme normaalitasoon verraten, asiaa joudutaan uudelleenarvioimaan viikoittain.
Blue Finance on perustettu Turussa vuonna 2011. Yhtiö kertoo olevansa yksi Suomen viidestä suurimmasta lyhytaikaisia kulutusluottoja myöntävästä yrityksestä. Lehtosen mielestä nyt valmistelussa oleva lakiesitys on huono.
– Lakiesitystä ei voida millään tavoin pitää oikeasuhtaisena suhteessa päämäärään, johon hinta- ja markkinointirajoituksilla pyritään. Myös lakiesityksen perustuslainmukaisuus pitäisi arvioida perustuslakivaliokunnan toimesta.
Myös helsinkiläisen IPF Digital Finlandin hallituksen puheenjohtaja Rami Ryhänen pitää lakiesitystä huonona.
– Nyt esitetty kymmenen prosentin korkokatto tulee pysäyttämään valtaosan lainanannosta. Tämä hankaloittaa merkittävästi rahan saatavuutta ja kiertoa markkinoilla, mikä johtaa nopeasti syvenevään lamaan.
IPF kertoo olevansa yksi Suomen suurimmista pikavippifirmoista. Suomen konttori on osa kansainvälistä konsernia, jolla on toimintaa 12 maassa.
Turkulaisen Euro24-yhtiön toimitusjohtaja Niklas Reunanen ei halua kommentoida hallituksen korkokattosuunnitelmia, mahdollista markkinointikieltoa ja pikavippien hakijamääriä.
– Asian tiimoilta kirjoitellaan mediassa valitettavan paljon, vain negatiivisesti ja valtaosin täysin virheellisesti. Faktoihin perustuvaa kirjoittelua on vähän. Olen pahoillani, mutta tulimme siihen tulokseen, ettemme voi tällä hetkellä kommentoida asiaan mitään.
Velkaneuvonnassa niitä, jotka maksavat lainoja uudella lainalla
Talous- ja velkaneuvontapalvelut siirtyivät viime vuoden alussa kunnilta oikeusaputoimistoille. Varsinais-Suomen oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan yksikkövastaava Mia Markula kertoo, että puhelimet ovat alkaneet soida alkuvuotta tiuhempaan.
– Koronatilanteen alettua meillä oli todella hiljaista. Nyt soittoja on alkanut tulla. Erityisesti huolestuneet asuntovelalliset ovat soittaneet.
Markula kertoo, että monet asiakkaat maksavat velkaa ottamalla uusia luottoja. Asuntovelan lyhennyksiä ei välttämättä makseta pikavipeillä, mutta rahaa tarvitaan muuhun elämiseen.
– Kuluttajat ovat tottuneet tiettyyn elintasoon, eikä siitä nyt malteta tinkiä. Moni lyhentää velkaa uudella velalla ja kuvittelee, että se on lainojen hoitamista.
Hän toivoo, että tällaisina aikoina pikavippiyhtiöt ja muut vakuudettomien lainojen myöntäjät kiellettäisiin kokonaan.
– Lainojen korot ovat aivan hirveitä, eikä niillä ratkaista ongelmia, päinvastoin.
Markulan mukaan neuvonnan asiakkaina oli jo ennen koronaepidemian puhkeamista runsaasti tavallisia työssäkäyviä kansalaisia, joille on alkanut kertyä kulutusluottoja asuntovelkojen päälle.
– Pelkään, että tämä on tyyntä myrskyn edellä. Tulee paljon lomautuksia ja irtisanomisia. Edessä on lama ja meillä hirveästi asiakkaita.
PAM:in puheenjohtaja varoittaa pikavipeistä
Palvelualojen ammattiliitto PAM:iin kuuluu yli 200 000 jäsentä. Liiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen pelkää, että lomautusten vyöryessä päälle kassatyöntekijät, tarjoilijat ja vartijat sortuvat hakemaan pikavippejä.
– Korot ja perintäkulut ovat sellaisia, että siinä vaan ihmisten ahdinko pahenee. Kaikkein heikommassa asemassa olevat joutuvat pikavippikierteessä entistä pahempaan ahdinkoon.
Rönni-Sällinen ei ole kuullut, että pikavippien hakeminen olisi yleistynyt, mutta on kiinnittänyt huomiota lainayhtiöiden mainontaan.
– Pikavippejä on viimeisten viikkojen aikana alettu mainostaa todella voimakkaasti. Meidänkin jäsenissä on sellaisia, joille pikavipit ovat aiemminkin nousseet ongelmaksi. Nykyinen tilanne ruokkii sellaista mahdollisuutta, että ongelmat vain pahenevat.
Velallisten tuki vaatii pikavippifirmoja ruotuun
Velkaneuvonnan Mia Markula ei ole kommentteineen yksin. Rovaniemeläisen Velallisten tuki ry:n puheenjohtaja Liisa Mariapori ei löydä pikavippifirmoista hyvää sanottavaa.
– Pikavippimainoksia tunkee nyt joka puolelta. Näiden firmojen toiminta pitäisi kokonaan lakkauttaa, viedä luvat ja laittaa luukut kiinni.
Mariapori toivoo kuntia apuun velallisten tueksi.
– Jokaisessa kunnassa tulisi olla sosiaalisen luotottamisen toimisto, josta kunnat voisivat antaa halpakorkoista lainaa pinteessä oleville. Ihmiset ovat oikeasti pulassa ja epätoivoissaan tietysti hakevat näitä pikavippejä.
Miten korona on vaikuttanut talouteesi? Onko talous tiukalla ja miten selviät? Oletko ottanut pikavippejä tilanteen seurauksena? Kommentoi tähän alle Yle Tunnuksella 22.4. kello 23 mennessä tai kirjoita tilanteestasi sähköpostilla verkkotuottajalle: sannimari.lehtila@yle.fi.
Lue lisää:
Miten selvitä vuokrasta tai asuntolainasta, kun korona kaataa oman talouden?
Koronakriisillä haetaan näkyvyyttä mainoksille – kuluttajaviranomainen: "Ylilyöntejäkin on havaittu"
Pikavippien korkojen ylärajaksi 20 prosenttia – tavoitteena vähentää velkaongelmia