Suomen suurimman järven Saimaan erikoinen käytös on kummastuttanut eteläisen Saimaan asukkaita pitkin talvea.
Kevään edetessä omituisuus on vain lisääntynyt: jäät ovat lähdössä kuukautta etuajassa ja vedenpinta nousee kohti ennätyslukemia.
Vesi on itse asiassa noussut nopeasti niin korkealle, että Saimaan ainoasta purkautumispaikasta Imatralta vettä täytyy juoksuttaa Vuokseen valtavia määriä normaalia enemmän, ettei Saimaa ala tulvia esimerkiksi Lappeenrannan satamatorille.
Tämänhetkinen tilanne on aivan päinvastainen viime kesään verrattuna. Silloin vesi oli niin matalalla, ettei moista oltu nähty vuosikausiin.
Eriskummallisuutta lisää vielä se, että keväällä 2018 vesi oli niin korkealla, että ilman suuria lisäjuoksutuksia vesi olisi noussut lähes mittaushistorian ennätyskorkeuteen.
– Tässä on kahden viime vuoden aikana saanut tottua siihen, että keskimääräiset ennusteviivat eivät tarkoita oikein mitään, sanoo vuosia Saimaan vedenpintaa seurannut Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesi-insinööri Jukka Höytämö.
Höytämö ei ihmettelisi yhtään, jos jälleen loppukesästä päiviteltäisiin veden niukkuutta.
– Jos taas tulee kuiva ja lämmin kesä, syksyllä ollaan jälleen tilanteessa, että vettä on vähän.
Ilmastonmuutoksen myötä talvista on ennustettu tulevan vähälumisempia ja kesistä kuumempia. Saimaata katsellessaan Jukka Höytämö kertoo näkevänsä muutoksen selvästi.
– Näiden hydrologisten ilmiöiden osalta se ilmastonmuutos on nyt. Se ei siis ole tulossa, vaan se on jo nyt. Tämä talvi on ollut juuri sellainen, kuin ennustemalleissa on ennustettu, sanoo Höytämö.
Jäätilanne poikkeuksellisen huono
Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Siihen laskee useita jokia, muun muassa Itä-Suomessa Joensuussa Pielisjoki.
Jääkauden päättymisen jälkeen eli noin 11 000 vuotta sitten Saimaasta tuli allas. Maankohoamisen vuoksi Saimaan pohjoisosa alkoi kohota hiljalleen ylöspäin ja lopulta vesimassat puhkaisivat Imatran kohdalle Vuoksi-joen. Se on ainoa luonnonmukainen veden purkautumispaikka Saimaalta pois ja johdattaa vedet Venäjälle aina Laatokkaan saakka.
Laivaliikennettä varten Saimaalta on kanava Lappeenrannasta Itämerelle.
Leudon talven takia Saimaalla jään paksuus on tänä talvena ollut poikkeuksellisen ohut. Paikoitellen jopa viralliset jäänpaksuuslukemat ovat jääneet mittaamatta, kun mittauspisteille ei ole heikon jään takia päästy.
– Jäätilanne on vuosiin ja vuosikymmeniin verrattuna poikkeuksellisen heikko. Jään paksuudessa ero on ollut jopa 30–40 senttimetriä keskimääräiseen talveen verrattuna. Sama poikkeuksellinen tilanne on koko Etelä-Suomessa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom.
Tänä keväänä lumen puute haurastuttaa Sjöblomin mukaan vähäistäkin jäätä entistä nopeammin, koska aurinko paistaa suoraan jäälle. Jää muuttuu tummemmaksi ja sulkaa heikentää sitä.
Sjöblom kertoo, että ilmastonmuutoksen myötä jäisen kauden pituus on viime vuosisadan aikana vesistöissä lyhentynyt jopa useilla viikoilla. Jäät tulevat syksyllä myöhemmin ja sulavat keväällä aikaisemmin.
– Tänä vuonna jään paksuus on ollut monella mittauspaikalla mittaushistorian huonoin.
Muutokset nopeita
Vesi-insinööri Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta uskoo, että runsaslumisia talvia vielä tulee, mutta suuntaus on se, mikä nyt on nähty. Muutoksen nopeus yllätti.
– Saimaalla on totuttu siihen, että vaihtelut tapahtuvat hitaasti. Nyt on nähty, että Saimaallakin muutokset tapahtuvat nopeasti. Sen huomaa erityisesti tässä nopeassa muutoksessa vähäisestä vesitilanteesta runsaaseen.
Saimaalla Höytämön mukaan sateiden aiheuttamat muutokset ovat yleensä tapahtuneet hitaasti. Esimerkiksi runsassateisen syksyn vaikutus on näkynyt vedenpinnan korkeutena vasta pitkällä seuraavan vuoden puolla. Nyt vedenkorkeuden nousuvaikutus näkyi heti vuoden alussa.
– Normaalisti jos syksyllä sataa paljon, pysähtyy veden nousu Saimaan ja maaperän jäätyessä. Nyt on satanut paljon silkkaa vettä, eikä niinkään lunta, joka olisi jäänyt jään päälle. Tavallisesti vaikutus on näkynyt rannoilla vasta seuraavana kesänä, kun jäät ja lumet ovat sulaneet, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesi-insinööri Jukka Höytämö.
Pelko jäättömistä selistä
Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela seuraa Saimaata Savonlinnasta. Hän kertoo, että tänä talvena isot Saimaan selät eivät paikoitellen edes jäätyneet.
– On ollut poikkeuksellinen talvi. Jäät tulivat myöhään, eivätkä ne ehtineet vahvistua. Tällainen jäätilanne on yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Joskus toukokuussakin on ollut vahvemmat jäät kuin nyt, sanoo Koskela.
Parin viime viikon ajan Jouni Koskela on yrittänyt tehdä saimaannorpan pesälaskentaa, joissa on tutkittu saimaannorpan pesinnän onnistumista.
Lumen puutteen takia saimaannorppa on joutunut monin paikoin synnyttämään poikasensa jäälle, kun se yleensä synnyttää lumikinoksen suojassa. Se tietää pesinnän epäonnistumista, eikä uhanalaisen saimaannorpan kanta pääse toivotulla tavalla vahvistumaan.
– Puolella asteella tai asteella jos keskilämpötila nousee, niin monilla paikoin selät eivät jäädy enää ollenkaan, huokaisee Koskela.
Ennätysaikaisin veneilemään
Lappeenrannan venesatamassa veneet odottavat jo vesille laskua. Saimaa on jo osittain sula, vaikka jäätäkin vielä paikoitellen näkyy.
Tästä keväästä on tulossa historiallinen. Lähes 50 vuoden ajan Saimaalla veneillyt Saimaan pursiseuran puheenjohtaja Topiantti Äikäs ei muista, että koskaan aiemmin olisi ollut mahdollista päästä veneilemään jo näin aikaisin keväällä.
– Tavallaan hienoa, mutta tavallaan olen murheissani, jos nämä talvet muuttuvat tällaisiksi, kertoo Äikäs.
Purjehtijat ovat toki tottuneet siihen, että vedenkorkeus tulee aina veneilemään lähtiessä ottaa huomioon. Viime kesän ennätysvähäinen vesimäärä oli kokeneillekin purjehtijoille uutta.
– Meidänkin pursiseurassa eräät huomasivat, että veden alla on uusia kohteita, joihin köli osuu, sanoo Äikäs.
Lue seuraavaksi: Ilmastonmuutos kiihdyttää tulvavaaraa. Saimaalla edes juoksutukset eivät välttämättä auta, jos suurtulva tulee.