Koronaepidemia näkyy mielenterveyspalveluissa.
Suomen Mielenterveys ry:stä kerrotaan, että yhteydenottojen määrä on kasvanut puhelimessa ja verkossa.
– Kriisipuhelimessa on puheluiden määrä kasvanut. Tosin puhelut ovat lisääntyneet puolen vuoden aikana jo ennen koronaa. Mutta maaliskuussa on tullut 20 000 puhelua, kun edellisvuonna tuli 14 500. Myös resurssit ovat vahvistuneet ja maaliskuussa vastattiin noin 1500 puhelua enemmän kuin tammikuussa, sanoo MIELI ry:n Suomen mielenterveyden johtava asiantuntija Meri Larivaara.
Vastaavasti koronaepidemian saavuttua Suomen Terveystalon Lääkäri-chat 24/7 -palvelun asiakasmäärä kymmenkertaistui viikossa. Etävastaanotoilla kysytään ennen kaikkea koronariskeistä ja -oireista. Terveystalon työterveyslääkäreiden kirjoittamien lyhytpsykoterapialähetteiden määrä oli 2020 alkuvuonna nelinkertainen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Mielenterveysongelmat kasvussa – koronapiikki näkyy kodeissa
Mielenterveysongelmat ovat olleet pitkään kasvussa.
Maaliskuun aikana mielenterveyssyistä myönnetyt sairauslomapäivät ja lyhytpsykoterapialähetteiden määrä osoittavat, että koronan aiheuttama poikkeustilanne vetää ennestään huolestuttavaa tilastoa vielä aiempaa hälyttävämpään suuntaan.
Tiedot käyvät ilmi Terveystalon Näin Suomi voi -aineistosta, jossa on analysoitu lähes 3,7 miljoonaa suomalaisten lääkärissäkäyntiä viime vuoden ajalta. Lisäksi tarkastelussa ovat olleet vastaanottokäynnit kuluneen kuukauden ajalta.
– Koronaepidemia pahentaa monien mielenterveyspotilaiden tilannetta. Jo ennestään mielenterveydeltään hauraat ihmiset jäävät nyt helposti vaille normaaleja tukiverkkoja. Taloushuolet ja epävarmuus tulevasta kuormittavat nyt lähes kaikkia, johtava psykologi Tuija Turunen Terveystalosta sanoo.
Nyt tulee vastaanotolle ihmisiä, joilla on koronaan liittyviä huolia, mutta erityisesti taloudellisia huolia, Turunen sanoo. Vastaanotot tehdään nyt enimmäkseen etänä.
Huoli terveydestä ja toimeentulosta kuormittavat.
– Moni sinnittelee nyt ja pitää varautua siihen, että osa oireilee vasta sitten kun tilanne helpottuu, Turunen sanoo.
Hän korostaa, että mielenterveyshäiriöt ovat kasvaneet jo ennen koronaa.
– Nyt pitäisi hoitaa mahdollisimman nopeasti ahdistuneisuutta, jota korona aiheuttaa. Muuten ongelmat kasautuvat, Turunen sanoo.
Koronahuolet ohittivat parisuhdeongelmat
Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelimeen tulleista puheluista noin viidennes liittyy koronaan.
– Yleensä tavallinen syy on ihmissuhdeongelmat ja huoli läheisistä. Nyt korona on ottanut puheluissa vallan, johtava asiantuntija Meri Larivaara sanoo.
Moni pelkää omaa tai läheisen sairastumista, myös työasiat ja taloudellinen epävarmuus askarruttavat. Ihmisiä ahdistaa epätietoisuus sekä poikkeustilan vaikutukset elämään. Moni pohtii myös saako hoitoa ja pelaako ruokahuolto. Korona muuttaa opiskelu- ja työskentelykuviot. Myös parisuhde ja jaksaminen lasten kanssa mietittyvät. Lisäksi yksinäisyys on ongelma, Larivaara luettelee.
Nuoria ahdistaa perheen kireä tunnelma
Nuorille suunnatissa Sekasin-chatissa näkyy myös koronapiikki: nuoret haluavat keskustella ja ovat huolissaan, tosin korona on aiheena noin 12 prosentissa puheluista.
– Toki nuoret ovat enemmän kotona ja ottavat siksi yhteyttä. Sekasin-chatissa käydään noin 150 keskustalua päivässä arkisin ja viikonloppuna vähemmän, Larivaara kertoo.
Yhteydenottoja chatin kautta on 600 päivässä. Koronan vuoksi myös vastaajia on aiempaa enemmän: esimerkiksi joidenkin kuntien nuorisotyöntekijöitä on koulutettu chatin keskustelijoiksi, koska he eivät voi jatkaa normaalia työtään.
Nuorilla on Larivaaran mukaan vaikeaa olla kotona, kun perhe riitelee tai on kireissä tunnelmissa. Toisia pelottaa korona. Myös opintoasiat, toimeentulo ja parisuhteen ongelmat huolestuttavat nuoria.
Kasvu oli kovaa jo ennen koronaa
Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden kasvu oli kuitenkin kovaa jo ennen koronaepidemiaa. Esimerkiksi ahdistushäiriöitä diagnosoitiin 25 prosenttia enemmän vuonna 2019 kuin vuotta aiemmin, Terveystalon data kertoo.
Eniten sairauslomapäiviä aiheuttavat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta toiseksi pisimmät sairauslomat aiheutuvat mielenterveyshäiriöistä. Keskimääräinen hengitystieinfektion aiheuttama sairausloma kestää normaalitilanteissa kolme päivää ja korona- aikana kahdeksan päivää. Mielenterveysongelmissa keskimääräinen sairausloman pituus on 17 päivää.
Lyhytpsykoterapia aktiivisessa käytössä lyhentää sairauspoissaolojen kestoa. Esimerkiksi useat isot työnantajat ovat tilastoineet sairauspoissaolojen lyhentymistä ja säästöjä rakennettuaan työterveyteen toimivan mielenterveysongelmien hoitopolun, jossa keskeinen osa on oikea-aikainen pääsy lyhytpsykoterapiaan, kertoo Tuija Turunen. Palveluja tuotetaan tehokkaasti myös etänä.
Lyhytpsykoterapian puolesta on puhunut esimerkiksi THL:n ylilääkäri Jukka Kärkkäinen.
Mistä apua?
Meri Larivaara sanoo, että ensin ahdistuksesta kannattaa jutella läheisten kanssa.
Jos läheiset kuormittuvat ja oma ahdistus on suurta, sitten kannattaa ottaa yhteyttä tukipalveluihin.
Jos kyse on mielenterveyshäiriöistä, pitää ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Julkiset mielenterveyspalvelut toimivat edelleen.
Ne, joilla on työterveyspalvelut käytössään, voivat olla yhteydessä työterveyteen.
Mielenterveystalosta saa virtuaaliapua.
MIELI Suomen Mielenterveys ry:nkriisipuhelin, päivystys numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.
Suomen punainen risti (SPR) on avannut palvelevan puhelimen, johon voi soittaa liittyen koronavirusepidemian aiheuttamiin huoliin ja murheisiin. Numeron tarkoitus on auttaa ihmisiä, joilla on tarve keskustella luottamuksellisesti mieltä painavista asioista. Numero on 0800 100 200
Sekasin chat auttaa alle 29-vuotiaita.
Ja vielä asiantuntijoiden neuvo korona-ahdistukseen: Ota hiukan etäisyyttä jatkuvaan uutisvirtaan ja kunnon irtiotto somepöhinään
Kriisikeskusten puhelinnumerot löytyvät verkosta. https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto
Lue myös:
Toivolla on valtava voima, sanoo psykoterapeutti Maaret Kallio – Mistä sinä saat toivoa juuri nyt?