“Olen miettinyt, että jos menis istumaan tuonne hautausmaalle ja ampuisin itseni. Mietin sitä joka päivä, mutta estää se, että on vielä vanhemmat elossa, ne ei kestäisi sitä.
Asun kotonani yksin ja kävin vertaistuessa sekä erilaisissa yhdistysten kokouksissa. Nyt ne on kaikki peruttu. Ei voi mennä kirjastoon, ei voi matkustaa minnekään.”
Näin kirjoittaa viestissään toimittajalle keski-ikäinen nainen Pirkanmaalta. Hän on yksi lukuisista Yleen yhteyttä ottaneista ihmisistä, joiden jaksamisen arjessa korona on musertanut.
Lukuisat kunnat ja kaupungit ovat muuttaneet, supistaneet tai sulkeneet mielenterveyspalvelujaan koronatilanteen vuoksi. Suurin osa vertaistukiryhmistä on peruttu kokonaan. Samoin on useiden eri päivätoimintaryhmien kanssa.
Valtaosa terapia- ja hoitotapaamisista järjestetään etänä, puhelinkeskusteluna tai videopuheluna.
Esimerkiksi Tampereella lähetteiden teko aikuispsykiatrian avohoidossa siirretään nyt myöhemmäksi, jos kyse on “kiireettömästä tapauksesta”.
– Pelkään, etteivät kaikki jaksa kriisin läpi. Pelkään itseni, oman henkeni ja ystävieni puolesta, 29-vuotias Roni Koukkari sanoo.
Tamperelaisella Roni Koukkarilla on takanaan kaksi itsemurhayritystä puolen vuoden sisällä.
Hoitona on psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamiset kerran kolmessa viikossa. Seuraava tapaaminen olisi perjantaina. Vielä Koukkarille ei ole ilmoitettu, järjestyykö aika esimerkiksi puhelimitse.
Puhelinsoitto ei Koukkarin mukaan kuitenkaan korvaa sosiaalista kontaktia ja kasvokkain puhumista.
Epätietoisuus soiton tai tapaamisen toteutumisesta lisää turvattomuuden tunnetta ja ahdistusta entisestään.
Koukkarin arjen henkireikinä olivat aiemmin päivittäiset tapaamiset sosiaalisen kuntoutuksen päivätoiminnassa. Säännöllinen syy nousta ylös ja lähteä ulos auttoi pärjäämään masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön kanssa.
Nyt toiminta on tauolla koronan vuoksi.
–Jos aiemminkin on tuntunut siltä, että elämällä ei ole tarkoitusta tai järkeä, niin nyt vasta tuntuukin, Koukkari sanoo.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on mielenterveyskuntoutujien tilanteesta erittäin huolissaan.
Liiton yli 150 jäsenyhdistystä ovat joutuneet sulkemaan kaikki matalan kynnyksen kohtaamispaikkansa.
Tukiryhmiä pyritään siirtämään verkkoon, mutta Sydänmaanlakka tietää, etteivät ne täysin voi korvata fyysisiä kontakteja, oikeaa kohtaamista.
– Ääni kentältä on yhdenmukaisen ahdistunut, että miten tästä selvitään.
Sydänmaanlakka toteaa, että koronakriisi ja sen aiheuttama kotiin eristäytyminen voi kuormittaa perheitä taustasta huolimatta.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ihmiset ja perheet, joilla on kasautuneita ongelmia esimerkiksi mielenterveyden, päihteiden tai väkivallan vuoksi.
– Heikommassa asemassa olevat ihmiset ovat kriisin aikana entistäkin vaikeammassa tilanteessa.
Jos emme varaudu nyt, maksamme myöhemmin kovaa hintaa.
Olavi Sydänmaanlakka
Kun uutiset täyttyvät uhkakuvista eikä kriisin kestoa voi ennustaa, ahdistus kasvaa.
Mielenterveyden kanssa kamppailevat eivät tiedä, koska terapia- ja muut hoitosuhteet palautuvat jälleen ennalleen.
– On varmaa, että ongelmat syvenevät koronatilanteen jatkuessa. Hoidon ja avun tarve varmasti kasvaa niin mielenterveyspuolella kuin esimerkiksi lastensuojelussakin, Sydänmaanlakka sanoo.
Hän toteaa, että koronakriisin mielenterveydelliset seuraukset koskettavat satoja tuhansia suomalaisia.
– Jo ennen koronaa eri puolilla Suomea on ollut vaikeuksia saada mielenterveyspalveluja. Voi vain arvailla, millaisia ruuhkia meillä syksyllä on edessämme. Kuntien on varauduttava tähän, Sydänmaanlakka sanoo.
Hän toteaa, että mielenterveysongelmista johtuvat työkyvyttömyyseläkemäärät ovat Suomessa pitkään olleet suuret.
– Jos emme varaudu nyt, maksamme myöhemmin kovaa hintaa.
Verrattavissa lamaan
Muun muassa itsemurhia tutkinut Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola toteaa, että koronan aiheuttama epävarmuus voi olla kenelle tahansa vaikea paikka. Etenkin mielenterveytensä kanssa kamppaileville se voi kasata toivottomuutta ja turvattomuutta.
– Moni varmasti miettii, voiko tässä tilanteessa saada apua ja hoitokontaktin, etenkin jos ei vielä ole ollut hoidon piirissä, Pirkola sanoo.
Hän vertaa koronakriisiä 1990-luvun lamaan.
Koronan vaikutukset talouteen ja sitä kautta ihmisten hyvinvointiin ovat iskeneet nopeasti.
Ainakin yli 300 000 suomalaista työntekijää on tai on jo ollut yt-neuvottelujen piirissä koronatilanteen vuoksi.
Työttömyysluvut ovat jo maaliskuussa nousseet. Samaan aikaan esimerkiksi Alkon myynti on kasvanut.
Jo ennen koronakriisiä Suomessa oli yli 100 000 vähävaraisessa perheissä elävää lasta.
Samalla kun media hehkuttaa etätyöskentelyn ja -opiskelun onnistumisia, osa joutuu eristyksiin kotiin, jonne ei haluaisi jäädä.
– Laman tiukka yhteiskunnallinen paine on verrattavissa tähän tilanteeseen. Toisaalta lama tuli vähitellen, kun taas korona iski aivan takavasemmalta.
Kurottavaa mielenterveystyötä
Professori Sami Pirkola näkee koronauutisoinnissa yhtäläisyyksiä lama-aikaan. Lamassa ihmiset seurasivat päivittäin synkkeneviä uutisia, miten jälleen yksi tehdas suljettiin, uusi yritys meni konkurssiin.
Samalla tavoin me seuraamme nyt sairastumis- ja kuolemakäyriä sekä muita seurauksia maailmalla ja kotimaassa.
– Tietoa on pakko antaa ja saada, mutta uutiset voivat lisätä ahdistusta.
Laman vaikutukset ovat olleet pitkiä. Vielä on mahdotonta ennakoida, kuinka nopeasti valtiot, talous ja yksittäiset ihmiset ponnistavat jaloilleen koronakriisin taituttua.
Pirkolan mukaan nyt olisi tärkeää olla aktiivinen ja kurottaa tarvittaessa asiakkaisiin päin, tehdä siis kurottavaa mielenterveystyötä. Osa saattaa jättäytyä avun piiristä pois, toisten tarvetta ei tunnisteta.
Pirkola harmittelee, että juuri ennen koronan tuloa oli saatu aikaan merkittävä kansallinen Mielenterveysstrategia 2020–2030, jonka avulla palveluita oli jo ryhdytty resursoimaan ja kehittämään. Sitten korona keskeytti työn.
– Ihmisiä pitää nyt kuroa avun piiriin, jotta he eivät jää kriisissä yksin.
Tamperelainen Roni Koukkari olisi halunnut hoitoon psykiatriseen sairaalaan jo helmikuussa viimeisimmän itsemurhayrityksen jälkeen. Koukkarin mukaan lähete lääkäriltä oli jo valmiina, mutta osastopaikkaa ei tullut.
– Tiedämme, miten vaikea avun piiriin tai sairaalaan on päästä ilman koronaakin. Minä ja monet muut olemme jääneet melkein pärjäilemään omillamme.
Koukkarilla ei ole kotona ketään jakamassa kriisiä. Vanhemmat asuvat Uudellamaalla, eikä Koukkari tiedä, miten todistaisi maakunnan rajalla syyn päästä tapaamaan perhettään.
Ahdistuneisuushäiriö ruokkii pelkoja myös koronan leviämisestä.
Koukkarin vointi on huonontunut koronakriisin aikana entisestään.
– Mietin, jaksanko enää elää. Tämä on painajainen, josta en herää. Koronaa tulee joka tuutista, ihmiset syyllistävät toisiaan. Ahdistukseni vain kasvaa.
Koukkari tahtoo kertoa tarinansa omilla kasvoillaan ja nimellään, jotta mielenterveyskuntoutujien hätä tavoittaisi myös päättäjät.
– Vaikka korona on tämän hetken pahin kriisi, ongelmia on valtavasti muitakin. Puhun avoimesti, jotta joku muistaisi myös sen.
Tukea ja neuvontaa puhelimitse ja verkossa:
Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin: mieli.fi/kriisipuhelin
Valtakunnallinen kriisipuhelin: 09 2525 0 111
Mielenterveyden keskusliitto - tukea ja apua puhelimitse ja verkossa: www.mtkl.fi
Mielenterveystalon oma-apuohjelmat: Mielenterveystalo.fi
SEKASIN-CHAT on erityisesti nuorille tarkoitettu kanava keskusteluun ja avun hakemiseen: https://sekasin247.fi/
Voit keskustella aiheesta 3.4. kello 23.00 saakka.