Hallitus ei ole hylännyt ilmastotavoitteitaan koronakriisin vuoksi.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan hallitus tavoittelee yhä hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Mikkosen mukaan asiassa ei ole erimielisyyttä.
– Ei ole mitään sellaista, että ilmastotyön roolia vähennettäisiin. Ilmastonmuutos ei ole kadonnut eikä peruutettu, Mikkonen sanoo.
Ilmastoon liittyvien hankkeiden edistäminen on toki paikoin jäissä kriisin vuoksi.
Kevään odotetuimpiin kuuluva ilmastopäätös, turpeen verotuesta päättäminen, siirtyy Mikkosen mukaan syksyyn.
Päätös on ilmastotavoitteiden kannalta tärkeä, sillä turpeen ilmastopäästöt ovat yhtä suuret kuin liikenteen päästöt. Turve myös hiertää ilmastotoimista eniten hallituspuolueiden välillä.
Ei ole mitään sellaista, että ilmastotyön roolia vähennettäisiin. Ilmastonmuutos ei ole kadonnut eikä peruutettu.
Krista Mikkonen, ympäristö- ja ilmastoministeri, Vihr.
Sen sijaan esimerkiksi ilmastolain uudistus etenee Mikkosen mukaan normaalissa tahdissa. Lakiin ollaan kirjaamassa muun muassa päästövähennystavoitteita.
Koronakriisi ja ilmastotavoitteet risteävät Mikkosen mukaan vasta, kun taloutta aletaan toden teolla elvyttää. Se tapahtuu, kun kriisivaihe on ohi.
Hallitus on tähän saakka kertonut 15 miljardin euron tukipaketista, mutta vielä sen yhteydessä ilmastokeskustelua ei tulla käymään. Raha on tarkoitus käyttää yritysten akuuttiin kassakriisiin ja yrittäjien toimeentuloon.
Mikkosen mukaan varsinainen talouden elvytys on silti tarkoitus toteuttaa niin, että ilmastotavoitteet otetaan huomioon.
Se tarkoittaa, että velkarahalla tuetaan hankkeita, jotka auttavat työllisyyden lisäksi ilmastopäästöjen vähentämisessä.
– Pitää varmistaa, että päästään hiilineutraalisuuden yhteiskuntaan. Vanhaan ei pidä palata, Mikkonen sanoo.
Hallitusohjelma tarjoaa jo valmiiksi keinoja ilmastokestävään elvytykseen, sanoo Mikkonen. Esimerkiksi raideverkon parantaminen ja kotitalouksien energiaremonttien tukeminen luovat samalla työpaikkoja.
Myös EU on jo ehtinyt linjata, että ilmastovaikutukset otetaan koronakriisistä toipumisessa huomioon. EU aikoo jakaa rahaa jo ennen koronakriisiä julkistetusta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.
Rahastosta tuetaan alueita, joilla fossiilisesta energiasta luopuminen kirpaisee eniten. Suomelle on luvassa reippaasti tukea turpeen energiakäytön vuoksi.
Yle kokosi Ilmastopaneelin, tutkimusyksikkö Biosin ja Sitran ehdotuksista keinoja, joilla voi sekä työllistää että viedä tavoitetta päästöjen vähentämisestä eteenpäin.
Keinoja listasivat Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, tutkija Paavo Järvensivu Biosista ja vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta.
1. Parannetaan raiteita ja kevyen liikenteen väyliä
Liikenteen päästöjen pitäisi hallitusohjelman mukaan puolittua vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta voi vauhdittaa muun muassa joukkoliikenteen kehittämisellä.
Joukkoliikenteeseen liittyvät hankkeet myös työllistävät. Ne voivat olla junaraideverkon vahvistamista ja kevyen liikenteen väylien parantamista.
Hankkeet voivat koskea myös bussikaistoja, raitiotieratoja, juna-asemia, liityntäpysäköintiä, pyöräteitä ja esimerkiksi sähköbussien hankintaa. Päärataverkon kehittäminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.
2. Latauspisteitä sähköautoille ja tankkauspisteitä biokaasulle
Liikenteen päästöjen vähentämisessä tärkeä keino on myös sähkö- ja biokaasuautojen määrän lisääminen.
Sähköautoja varten täytyy kehittää latausverkostoa, joka on edelleen hyvin puutteellinen. Myös taloyhtiöitä pitäisi avustaa latauspisteiden pystyttämisessä. Keinot on mainittu myös hallitusohjelmassa.
Biokaasun tankkauspisteiden määrää pitää myös kasvattaa. Biokaasua voisi tuottaa paikallisesti, sillä biomassaa ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Biokaasua valmistetaan muun muassa biojätteestä ja lannasta.
3. Lisää sähköä
Sähköntarve kasvaa samalla, kun liikenne sähköistyy. Lämpöä myös pitäisi alkaa tuottaa kivihiilen ja puumassan polttamisen sijaan sähköllä. Polttamalla tuotettu energia aiheuttaa ilmastopäästöjä, ja siitä pitäsi päästä vaiheittan eroon.
Elvytys olisi hyvä sauma satsata kotimaiseen uusiutuvaan energiaa, esimerkiksi merituulivoimaan. Tuulivoima myös työllistää enemmän kuin vaikkapa turvetuotanto.
Myös sähkön kantaverkko kaipaa vahvistamista. Kantaverkko on sähkönsiirron runko, johon suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot on liitetty.
4. Tukea ilmastoviisaisiin hankintoihin
Kotitalouksien irroittautumista fossiilisista polttoaineista pitäisi tukea. Erityisen paljon päästöjä aiheuttaa talojen öljylämmitys. Tukea voisi antaa maalämpöön ja sähkölämmitykseen siirtymisessä. Kotitalouksien energiaremontit on mainittu myös hallitusohjelmassa.
Energiatehokkuutta ja öljylämmityksestä luopumista voisi painottaa myös julkisten rakennusten kuten koulujen ja päiväkotien korjauksissa.
Kotitalouksia voisi tukea muissakin kestävissä hankinnoissa. Sellaisia ovat esimerkiksi vanhan auton vaihtaminen vähäpäästöisempään, sähköauton hankinta tai auton muuttaminen kaasukäyttöiseksi.
5. Turpeesta eroon
Turpeen energiakäytön lopettaminen edellyttää investointeja. Niihin olisi varaa, kun velkarahaa otetaan käyttöön.
Turve työllistää lähinnä urakoitsijoita, jotka nostavat turvetta maasta. Heidät voisi työllistää turvesoiden ennallistamiseen, kun turpeen energiakäyttö loppuu. Ennallistamisessa riittäisi töitä useammaksi vuodeksi.
Turpeen poltosta luopumiseen tähtäävien investointien pitäisi myös olla ehdollisia siten, että turpeen tilalla ei alettaisi polttaa puumassaa.
6. Taideala ja hoivatyö ylös kuopasta
Kun luonnonvarojen kulutusta ja ilmastopäästöjä pyritään vähentämään, kulutuksen pitäisi painottua materian sijaan palveluihin.
Erityisesti terveydenhuollon ja kulttuuripalveluiden merkitys korostuu. Niihin panostamalla saadaan ylläpidettyä hyvää elämänlaatua yhteiskunnissa, joissa vaikkapa matkustetaan ja kulutetaan vähemmän.
Alojen painoarvo on huomattu myös pandemian aikana. Parhaillaan näkyy, että hoivasta ja erilaisista kulttuurituotteista ollaan riippuvaisia. Siksi esimerkiksi taidealan freelancerit kannattaa auttaa pandemian yli. Terveydenhuoltoon pitäisi myös panostaa kunnolla rahaa.
Rahat suunnataan ilmastokestävästi jo keskuspankeissakin
Koronakriisi ei anna perusteita päästää irti ilmastotavoitteista, painottaa Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
– Nyt ei ole syytä mihinkään löysentämiseen. Ilmastonmuutoshan kärjistyy koko ajan,Ollikainen sanoo.
Mitä tapahtuu, jos suurtulva peittää New York Cityn, joka on taloudellisen vallan keskus? Siitä lähtee shokki, joka tuntuu kaikkialla maailmantaloudessa.
Markku Ollikainen, puheenjohtaja, Ilmastopaneeli
Hänen mukaansa koronaviruspandemia antaa ennakkovaroituksen siitä, mitä tapahtuu, kun ilmaston lämpenemisen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt alkavat konkretisoitua.
– Mitä tapahtuu, jos suurtulva peittää New York Cityn, joka on taloudellisen vallan keskus? Siitä yksistään lähtee sellainen shokki, joka tuntuu kaikkialla maailmantaloudessa, Ollikainen antaa esimerkin.
Lue tästä jutusta lisää, millaisen opetuksen koronavirus antaa suhteessa ilmastonmuutokseen.
Ollikaisen mukaan ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista kertoo esimerkiksi se, että rahan liikkeitä valmistellaan jo nyt tuleviin luonnonkatastrofeihin.
Suuret institutionaaliset rahoittajat sekä pankkitoiminnasta vastaavat tahot pohtivat varautumista siihen, että ilmastonmuutos tulee horjuttamaan taloutta ja rahajärjestelmää.
Varautumista on tehty esimerkiksi Euroopan keskuspankissa, jossa on ollut esillä vihreän rahoituksen teema. Suomen Pankki taas on tehnyt ilmastositoumuksen, että se ohjaa omaa sijoitustoimintaansa vähähiiliseen suuntaan.
Keskuspankeilla on omat tutkimusosastonsa, jotka seuraavat niiden toiminnan kannalta tärkeitä asioita.
– Esimerkiksi Britannian keskuspankin piirissä on juuri tehty katsaus ilmastomuutoksesta ja sen makrotaloudellisista vaikutuksista, Ollikainen kertoo.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 4.4. klo 23 saakka.
Lue lisää: