Hyppää sisältöön

Kysyimme asiantuntijoilta, miten poikkeusoloista päästään takaisin arkeen – "Maailma ei palaudu normaaliksi ainakaan vuoteen tai kahteen"

Asiantuntijat arvioivat, että joudumme tottumaan tiukentuviin rajoituksiin. Tuleeko lomamatkan jälkeisestä karanteenista käytäntö?

Maaliskuun lopulta saakka hengityssuoja on ollut normaali näky myös suomalaisessa kaupunkikuvassa. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Tammikuun alussa suomalaiset palailivat joululomiltaan.

Työpaikoilla pidettiin kokouksia ilman etäyhteyksiä ja kuntosalit olivat täynnä uuden reippaamman vuosikymmenen aloittaneita kuntoilijoita.

Samaan aikaan Kiinasta alkoi tihkua tietoa (siirryt toiseen palveluun) tuntemattomasta viruksesta, joka aiheuttaa keuhkokuumeen kaltaisia oireita.

Uutinen kaukaa Kiinasta kiinnosti harvaa. Ylen sivuilla julkaistu STT:n uutinen tuntemattoman hengitystiesairauden vaatimasta ensimmäisestä kuolonuhrista keräsi vaatimattoman määrän lukijoita.

Samaan aikaan maailmalta kuului huolestuttavampiakin uutisia: Iranin ja Yhdysvaltojen välit kiristyivät äärimmilleen ja Australiassa riehuivat metsäpalot.

Uutta vuosikymmentä aloittaneet suomalaiset eivät osanneet aavistaa, että pieni virus kiinalaiselta torilta pysäyttäisi pian koko maailman ja vaikuttaisi myös suomalaisten arkeen rajummin, kuin mikään yksittäinen kriisi sitten toisen maailmansodan.

– Tämänkaltaista poikkeustilaa, jossa terveydellinen kriisi muuttuu yhteiskunnalliseksi sulkutilaksi ja käsittää puoli maapalloa, ei ole modernissa yhteiskunnassa koettu, sanoo Suomen historian poikkeusoloihin ja terveydenhuollon historiaan perehtynyt dosentti Samu Nyström Helsingin yliopistosta.

Suljettu kalatori Kiinassa. Ensimmäiset koronavirustartunnat havaittiin torikauppiaiden joukossa. Kuva: Alex Plavevski / EPA

Nykylääketieteen suojaama ihminen joutui kohtaamaan menneisyytensä

Ihmiskunnan historia on täynnä vakavien tartuntatautien kanssa kamppailua, mutta länsimaissa nämä kokemukset ovat suurilta osin unohtuneet lääketieteen kehityksen ansiosta.

Nykyisen kaltaiset rajoitustoimet olisivat olleet tuttuja myös isovanhempiemme isovanhemmille. Suomessakin koleran ja tuhkarokon kaltaisia tarttuvia tauteja vastaan taisteltiin karanteeneilla ja liikkumisrajoituksilla vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Nyt vanha vitsaus on tullut takaisin, mutta lentoliikenteen ja ylikierroksilla käyvän globalisaation paisuttamana.

– Se on meille länsimaalaisille suurta turvattomuutta tuova asia. Emme toistaiseksi osaa parantaa tai edes täysin torjua koronaa. Joudumme kohtaamaan oman kuolevaisuutemme, Nyström sanoo.

Epidemian kestoa on vaikea arvioida

Poikkeusaikoina ihmiset haluavat ennen kaikkea tietää, milloin sekaisin mennyt maailma tulee palaamaan normaaliksi. Varmaa tietoa ei ole kenelläkään.

Akuutin tautitilanteen päättymistä voidaan arvioida erilaisilla mallinnuksilla ja aiemmista epidemioista kerättyjen kokemusten avulla.

Useimpien epidemioiden kehitys kulkee samalla kaavalla. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta kertoo, että virus kiertää väestössä niin pitkään, että se ei enää pääse siirtymään ihmisestä toiseen.

Alkuvaiheessa koronavirus on levinnyt helposti, sillä lähtökohtaisesti kukaan ei ole uudelle virukselle immuuni. Koko maailma on täynnä puolustuskyvyttömiä ihmisiä, joihin viruksen on helppo siirtyä.

Koronavirukselle kehitettävää rokotetta voidaan odottaa aikaisintaan vuoden päästä.

Immuniteetin virukselle voi kehittää joko sairastamalla tai rokotteen kautta. Koronavirukselle kehitettävää rokotetta voidaan odottaa aikaisintaan vuoden päästä.

Kun tarpeeksi suuri osa väestöstä on kehittänyt immuniteetin taudille, puhutaan laumasuojasta.

Koronaviruksen kohdalla ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuren osan väestöstä pitää olla immuuneja, että virus pysähtyy. Tämä tekee epidemian keston arvioinnista vaikeaa.

– Tuhkarokon kohdalla tarvitaan immuniteetti 95 prosentille väestöstä, että virus ei pääse kiertämään. Koronaviruksen kohdalla luku on varmasti selvästi vähemmän, koska se on vähemmän tartuttava, mutta tarkkaa osuutta on vielä vaikea sanoa, Vapalahti sanoo.

THL:n tuoreimman arvion mukaan epidemian ensimmäinen aalto tulee kestämään Suomessa ainakin keskikesään.

Kukaan ei tiedä, kuinka pitkään ja laajasti korona vaikuttaa peruspalveluihimme. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Koronavirus jää kiertämään maailmalle ja voi johtaa rajoituksiin

Vapalahden mukaan todennäköisin lopputulema on se, että koronavirus jää kiertämään maailmalle. Se pitää myös tautitilanteen hallintaan saaneet maat edelleen varpaillaan.

Eri maat ovat eri vaiheissa epidemiaa ja uhkana on, että esimerkiksi Venäjällä tai Ruotsissa tauti jyllää siinä vaiheessa, kun Suomi on jo selviytynyt pahimmasta.

Esimerkiksi Kiinassa epidemia on lannistettu, mutta uusia tartuntoja tulee maan ulkopuolelta (siirryt toiseen palveluun).

– Tämä aiheuttaa jatkuvasti joko pienempää tai suurempaa infektiopainetta. Tällaisia karanteenikuvioita tullaan näkemään vielä jonkin aikaa, Vapalahti arvioi.

Suomalaisten arkeen rajuimmin vaikuttavat poikkeustoimet ovat näillä näkymin loppumassa keväällä, mutta hallitus voi tarvittaessa tehdä päätöksiä rajoitustoimien jatkamisesta.

Rajoitusten poistamisessa ihmishenget puntarissa

Poliittiset päätökset rajoitusten purkamisesta ovat vaikeita. Väärässä vaiheessa lopetetut toimet voivat johtaa tautitilanteen pahenemiseen uudestaan.

Poliittisessa keskustelussa on alkanut jo hahmottua jakolinjoja talouden ja terveyden välille. Talousnäkökulmaa korostavien mielestä talouden suljettuna pitäminen voi olla lääke, joka on lopulta pahempi kuin sairaus.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump ehti jo luvata, että maa avautuu ja talouden pyörät pyörivät jo pääsiäisenä.

Terveysasiantuntijoiden arviot sadoista tuhansista kuolevista amerikkalaisista ja uutiskuvat ruumissäkkien täyttämistä New Yorkin sairaaloista saivat kuitenkin Trumpinkin pyörtämään puheensa.

Valinta talouden ja terveyden välillä on osittain näennäinen. Vaikka rajoitukset purettaisiin, ei voida puhua normaalisti toimivasta taloudesta, jos terveydenhuolto ajautuu kriisiin ja ihmiset pelkäävät lähteä ulos kodeistaan vaarallisen tartuntataudin riehuessa.

Turvallisuudentunne on järkkynyt ja luottamuksen palautumisessa voi kestää, sanoo Suomen taloushistoriaan perehtynyt yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen Helsingin yliopistosta.

– Ei ole yhtään varmaa, että ihmiset uskaltautuvat kodeistaan ulos ja ryhtyvät kuluttamaan entiseen malliin. Siinä voi mennä aikaa, ennen kuin ihmiset uskaltavat luottaa siihen, että on taas turvallista toimia normaalisti, ja että myös kauppakumppanit luottavat toisiinsa.

Poikkeusolojen kolme eri vaihetta

Historiantutkija Samu Nyströmin mukaan poikkeusoloissa elävät suomalaiset käyvät läpi nyt samanlaisia vaiheita kuin maailmansotien, sisällissodan ja espanjantaudin aikaan.

Näissä kaikissa poikkeusoloissa on Nyströmin mukaan kolme vaihetta.

Ensin synkät pilvet kerääntyvät horisonttiin ja sanomalehdissä muut aiheet painuvat pelottavien uutisten alle. Silti arki jatkuu.

Loppukesästä 1939 ennen talvisotaa nautittiin helteistä ja haaveiltiin seuraavan kesän olympialaisista. Vuonna 2020 hiihtolomalaiset näkivät kännykästään, miten Wuhanissa tavattu tauti jatkaa leviämistään.

Seuraavassa vaiheessa pelot toteutuvat. Maahan julistetaan poikkeusolot.

Jos Helsingin jäähalli muutetaan ruumishuoneeksi ja Messukeskuksesta tulee Suomen suurin sairaala, ihmiset ovat valmiimpia ottamaan rajoitukset vastaan.

Samu Nyström, Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti

Kriisin puhkeamiseen vastataan toiminnalla: koronavirustilanteen ottaessa kierroksia kaupoista hamstrattiin vessapaperit loppuun ja maailmansotien alussa kaupoista katosi kahvi.

Sota-aikojen alussa ihmiset pakenivat kaupungeista pommituksia maaseudulle, ja myös korona-aikoina on nähty vilkastuvaa liikennettä mökkikuntiin.

Poikkeusoloistakin tulee jatkuessaan arkea

Kolmannessa vaiheessa poikkeusoloista tulee arkipäivää. Sota-aikoina totuttiin ajoittaisiin ilmahälytyksiin ja kortilla olevaan ruokaan. Korona-aikoina perheet tottuvat tekemään töitä ja käymään koulua kotona.

– Jos mitään katastrofaalista ei tapahdu tämä poikkeusolojen arkipäiväistyminen johtaa helposti siihen, että yleinen sitoutuminen erilaisiin rajoituksiin alkaa hellittää, Nyström sanoo.

Sota-aikoina tämä näkyi esimerkiksi elintarvikesäännöstelyn kiertämisenä mustan pörssin kautta. Koronakriisin pitkittyessä yhä useampi voi miettiä liikkumisrajoitusten ja kokoontumiskieltojen rikkomista.

Poliisit ja varusmiehet tarkastuspisteellä Lohjan ja Salon rajalla. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Tässäkin keskeistä on se, miten kriisi kehittyy. Esimerkiksi helmikuussa 1944 kiihtyneet pommitukset ajoivat tanssikieltoja rikkoneet kansalaiset nopeasti takaisin ruotuun.

– Jos koronatilanne jatkuu nykyisellään, eli tilanne on vakava mutta ei päädytä katastrofiin, voi olla vaikea pitää kiinni yhteisistä rajoitteista. Jos taas Helsingin jäähalli muutetaan ruumishuoneeksi ja Messukeskuksesta tulee Suomen suurin sairaala, niin ihmiset ovat valmiimpia ottamaan oman elämänpiirin rajoitukset vastaan, Nyström sanoo.

Huolettoman matkustamisen ajat päättyivät pandemiaan

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi, että Suomessa tiukimpia rajoitustoimenpiteitä voitaisiin alkaa purkaa loppukesästä, kun epidemian ensimmäinen aalto on ohi.

Se ei silti tarkoita paluuta entiseen.

– Epidemian toisen aallon pelko tulee vaikuttamaan siihen, että maailma ei palaudu normaaliksi ainakaan vuoteen tai kahteen. Maiden eritahtisuudesta johtuen näitä rajoituksia voidaan joutua pitämään yllä, koska on olemassa suorien ja epäsuorien yhteyksien kautta pelko taudin leviämisestä, Aaltola sanoo.

Huolettoman matkustamisen ajat, jolloin Helsinki-Vantaalta pystyi lentämään suomalaisen passin turvin käytännössä minne vain, päättyvät todennäköisesti pitkäksi aikaa.

Matkakohdetta valittaessa voi joutua tulevaisuudessa puntaroimaan sitä, että lomaviikkoa saattaa seurata kaksi viikkoa karanteenissa.

Nyt nähdyt rajut toimet liikkumisrajoituksineen ja karanteeneineen tulevat Aaltolan mukaan yleistymään ja niitä tullaan käyttämään aiempaa matalammalla kynnyksellä.

– Koronaviruksen leviämisen estämisessä ja yhteyksien katkaisussa tammi-helmikuussa epäonnistuttiin. Sen jälkeen on varmasti kaikkialla omaksuttu varovaisuusperiaate, joka tulee tuottamaan pitkäkestoisia globaalin logistiikan häiriöitä, Aaltola sanoo.

Suurvallat ovat ottaneet pahoja iskuja

Koronaviruksen vaikutukset iskevät koko nykymuotoisen globaalin järjestelmän peruspilareihin ja haastavat myös kaksi keskeistä suurvaltaa, Kiinan ja Yhdysvallat.

Aaltolan mukaan Yhdysvallat ei ole ottanut sillä perinteisesti kansainvälisissä kriiseissä ollutta poliittista johtajuutta ja Kiinan arvovaltaa puolestaan painaa se, että Kiinan alkuvaiheen salailulla oli iso rooli viruksen leviämisessä.

– Tauti on laskenut kummankin globaalin suurvaltaehdokkaan statusta ja se tulee kiihdyttämään pitkässä juoksussa Kiinan ja Yhdysvaltojen jo valmiiksi kireitä välejä, Aaltola sanoo.

Taudin tuomat vastoinkäymiset voivat Aaltolan mukaan johtaa haluun yhdistää rivejä ja nostaa vähentynyttä vaikutusvaltaa geopolitiikan keinoin.

– Historiassa tautien, nälän ja sodan tyyppiset vitsaukset ovat usein liittyneet toisiinsa.

Valtioiden välinen luottamus rakoilee

Pandemian kaltainen globaali ongelma vaatisi globaaleja ratkaisuja, mutta kansainvälinen yhteistyö on takkuillut.

Autoritaarisille valtioille kriisi on tarjonnut mahdollisuuden kiristää kansalaisten digitaalista kontrollia sillä perusteella, että siitä on hyötyä taudin torjunnassa. Liberaaleissa demokratioissa taas korostuvat vaatimukset avoimuudesta.

Aaltolan mukaan yksi ratkaisu valtioiden välillä rakoilevan luottamuksen korjaamiseen olisi Maailman terveysjärjestön WHO:n vahvistaminen.

Suomen asema koronaviruksen jälkeisessä maailmassa tulee olemaan aiempaa hankalampi.

– Nythän WHO epäonnistui. Turvauduttiin liikaa taloudellisten ja poliittisten näkökulmien kuunteluun, eikä menty terveyskärki edellä. Esimerkiksi lentokieltoja ei suositeltu ennen kuin se oli liian myöhäistä. Tarvittaisiin turboahdettu WHO steroideilla.

Suomen asema koronaviruksen jälkeisessä maailmassa tulee Aaltolan mukaan olemaan aiempaa hankalampi.

– Nykymuotoisessa globalisaatiossa Helsinki on ollut solmukohta Euroopan ja Aasian välillä. Pitää käyttää paljon älynystyröitä siihen, miten se saadaan turvallisemmaksi vastaavien pandemioiden varalle, Aaltola sanoo.

Taloudessa vaarana pysyvät tuhot

Kukaan ei tiedä varmasti, tarkoittaako koronaviruksen aiheuttama talousshokki työttömien armeijoita ja kurjistumisen kierrettä vai nopeaa paluuta karanteenista sorvien ääreen.

Tällä hetkellä tilanne näyttää pahalta, sanoo yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen.

– Nyrkkeilytermein taloudesta on nyt ilmat pihalla. Tämä eroaa aikaisemmista lamakausista niin, että talous on pysähtynyt kaikkialla maailmassa samaan aikaan kuin seinään, Jensen-Eriksen sanoo.

Talouden kannalta on ratkaisevaa, kuinka nopeasti tauti saadaan aisoihin.

Jensen-Eriksen vertaa tilannetta hapensaantiin.

Taloudessa pysyvät tuhot tarkoittaisivat kaatuvia yrityksiä, massatyöttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia.

Kuka tahansa pystyy pidättämään hengitystään jonkin aikaa, mutta jos hapensaantia rajoitetaan pitkään, se aiheuttaa pysyviä tuhoja.

Taloudessa pysyvät tuhot tarkoittaisivat kaatuvia elinkelpoisia yrityksiä, massatyöttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Suomessa on tästä kokemusta 1990-luvun laman ajoilta.

– Yritysten kaatuminen tarkoittaisi pitkään jatkuvia tuhoja yhteiskunnassa. Se aiheuttaa myös terveysongelmia. 90-luvun lamassa oli monia konkurssiin menneitä yrittäjiä, joiden elämä tuhoutui kokonaan.

Ekonomistit ovat puhuneet toiveikkaasti niin kutsutusta V:n mallisesta taantumasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennusteessa arvioidaan (siirryt toiseen palveluun), että pudotus on syvä, mutta toipuminen nopeaa.

Pahaan päivään varautuminen korostuu

Koronavirus voi muuttaa talouden toimintaa pysyvästi myös sen jälkeen, kun pahimmasta kriisistä on päästy yli.

Jensen-Eriksen uskoo, että tulevaisuudessa yritykset miettivät yli rajojen kulkevien tuotantoketjujen riskejä aiempaa tarkemmin.

Hyvinä aikoina yrityksille on kannattavaa jakaa tuotantoa pieniin paloihin ympäri maailmaa niihin maihin, joissa tuotteiden valmistaminen on halvempaa tai tehokkaampaa.

Yritykset myös pyrkivät pitämään varastonsa mahdollisimman pieninä kustannusten välttämiseksi. Mutta jos tuotantoketjussa tärkeä maa onkin epidemian kourissa, on yritys pian ongelmissa.

– En usko, että näitä ketjuja aletaan kokonaan purkaa, mutta luulen, että ne supistuvat jonkin verran, Jensen-Eriksen sanoo.

Yksi yritysjohtaja ehtii käydä urallaan läpi useampia tällaisia iskuja.

Niklas Jensen-Eriksen, yrityshistorian professori

Varautuminen pahan päivän varalle on jotain, mitä yrityksissä olisi pitänyt tehdä Jensen-Eriksen mukaan jo pitkään.

Hyvinä aikoina erilaiset ongelmat unohtuvat, mutta kun katsoo historiaa, kriisien toistuminen on sääntö eikä poikkeus.

– Jonkinlaisia vakavampia iskuja on tullut 10-20 vuoden välein. Jos miettii yksittäistä työuraa, niin yksi yritysjohtaja ehtii käydä urallaan läpi useampia tällaisia iskuja.

Pelottavasta taudista voi tulla lopulta harmiton

Maailman sekaisin pistänyt Sars-CoV-2 jäänee kiertämään, mutta lopulta todennäköisesti harmittomana flunssaviruksena muiden joukossa, arvioi Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Näin toimivat neljä muutakin ihmistä infektoivaa koronavirusta.

Virus muuttuu ajan myötä ja ihmisten vastustuskyky paranee.

– Seuraaville sukupolville tämä tulee todennäköisesti olemaan yksi niistä kahdestasadasta viruksesta, jotka aiheuttavat meille ylähengitystien ja joskus alahengitystien infektioita, Vapalahti sanoo.

Normaalielämään palaamista ei tarvitse kuitenkaan odotella seuraavaan sukupolveen asti.

Vapalahti korostaa, että kaikki koronavirukseen liittyvä on tässä vaiheessa epävarmaa, mutta on mahdollista myös, että taudin pahimpiin muotoihin löydetään tehokas lääkitys.

– Koko tiedeyhteisö on tämän kimpussa ja voi olla, että ongelma helpottuu nopeastikin. Ei tiedetä koska se tapahtuu, mutta mitä enemmän tätä tutkitaan, niin sitä todennäköisempää on, että tällainenkin ratkaisu löytyy, Vapalahti sanoo.

Normaalielämään palaamisessa auttaa myös se, että tiedeyhteisön piirissä kehitetään erilaisia työkaluja viruksen nopeaan havaitsemiseen ja immuniteetin testaamiseen.

– Testaus tulee helpommaksi ja toivottavasti kun tapaukset vähenevät, testauksia ei tarvitakaan niin paljon. Jo muutaman kuukauden päästä voi olla paljon enemmän keinoja tämän taudin torjumiseksi, Vapalahti sanoo.

"Poikkeusolojen päättyessä ihmisillä on valtava elämännälkä"

Poikkeusolojen lopulta päättyessä ihmisillä purkautuu tarve päästä uudelleen kiinni kaikkeen siihen, mistä on jouduttu kieltäytymään, poikkeusolojen historiaan perehtynyt Samu Nyström kertoo.

Toisen maailmansodan päättyessä Helsingissä järjestettiin valtavat rauhantanssit. Vastapainona sulkeutumisen vuosille Rautatientorilla tanssittiin jazzia.

– Poikkeusolojen päättyessä ihmisillä on valtava elämännälkä. Talvisodan ja jatkosodan jälkeen solmittiin enemmän avioliittoja kuin koskaan, toisaalta poikkeusaikojen päättymiseen on liittynyt myös avioerojen kasvu. Yhdeksän kuukautta kenttäarmeijan kotiuttamisen jälkeen suuret ikäluokat alkoivat syntyä, Nyström sanoo.

Jos toipuminen koronakriisistä menee samoissa merkeissä, on alhaisen syntyvyyden kanssa painivalla Suomella edes yksi ongelma vähemmän.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: EU-parlamentti ja jäsenmaat sopuun koronatodistuksesta, yliopistoissa yhä luennot etänä syksyllä

Näitä asioita koronaepidemiassa tapahtuu tulevina kuukausina: Todennäköisesti virus on tullut jäädäkseen, mutta toivoa on

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 22.00:een asti.

Suosittelemme sinulle