Koulunkäyntiavustajia siirretään nyt kovaa vauhtia muihin töihin – erityislasten jo valmiiksi vaikea asema vaarassa heikentyä entisestään

Koulut ovat pyörineet pääosin etäopetuksen varassa jo lähes kolmen viikon ajan. Monien teknisten ja arjen hallintaan liittyvien ongelmien lisäksi esille on noussut huoli erityistä tukea tarvitsevien lasten asemasta.

Tilannetta vaikeuttaa entisestään koulunkäyntiavustajien määrän vähentäminen. Pääkaupunkiseudun kuntien ja sote-yhtymien omistaman henkilöstöpalveluyhtiö Seuren koulunkäyntiavustajia on siirretty poikkeuslain käyttöönoton myötä toisiin tehtäviin.

Seuren vastaavan myyntipäällikön Kaarina Liimataisen mukaan kouluilla perusopetuksen oppilasmäärät ovat laskeneet poikkeusolojen vuoksi merkittävästi ja tämän myötä myös Seuren asiakkaiden – eli kuntien – tarve koulunkäyntiavustajille on vähentynyt.

– Me olemme henkilöstöpalveluyritys, joka toimittaa vuokrahenkilöstöä asiakkaidemme tarpeisiin. Nyt asiakkaidemme tarpeet ovat huomattavasti vähentyneet, ja tästä johtuu se, että koulunkäyntiavustajille ei tällä hetkellä ole samanlaista tarvetta kuin mitä olimme ennen poikkeustilannetta ajatelleet.

Seuren koko henkilöstö oli mukana koronavirustilanteen vuoksi nopeutetulla aikataululla käydyissä yt-neuvotteluissa, jotka ovat juuri päättyneet. Liimataisen mukaan parhaillaan on käynnissä selvitystyö siitä, keille löytyy korvaavia tehtäviä. Tilanne on vaikein erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

– On olemassa myös se mahdollisuus, että jos töitä ei löydy, henkilöstöä voidaan lomauttaa.

Pääkaupunkiseudun autismin kirjon yhdistysten (PAUT) projektipäällikkö Maarit Kuoppala pitää koulunkäyntiavustajien vähentämistä huolestuttavana.

– Sekä koulunkäyntiavustajan että arjen rutiinien muuttuminen yllättäen on erityislapselle kuormittava muutos. Ihan tavanomaisiakin muutoksia pitää ennakoida ja perhe tarvitsee usein ulkopuolista tukea.

Kuoppala kertoo esimerkiksi tapauksesta, jossa lapselle lukukauden loppuun asti myönnetystä henkilökohtaisesta koulunkäyntiohjaajasta ei ole etäopetuksen alkamisen jälkeen kuulunut sanaakaan. Kun oppilaan äiti oli kysellyt asiaa opettajalta ja opettaja edelleen rehtorilta, kävi ilmi, että ohjaaja oli siirretty toisiin tehtäviin.

Kuoppalan mukaan tilanne voi muodostua hankalaksi, jos lapsi, jolla on vuorovaikutuksen haasteita, joutuu yllättäen luopumaan hänelle tärkeistä ohjaajista.

Kuoppalan mukaan pieni osa erityistä tukea tarvitsevista lapsista myös hyötyy siitä, että koulun aistikuormitus on poissa ja voi keksittyä kotona itse asiaan. Tämä toteutuu paremmin, jos lapsella ei ole sisaruksia tai muita kuormittavia tekijöitä. Kokonaiskuva on kuitenkin varsin yksiselitteinen, Kuoppala sanoo.

– Erityislapset ovat nyt aiempaa eriarvoisemmassa asemassa.

Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ovat jo vähentäneet kouluavustajien käyttöä ja siirtäneet työntekijöitä toisiin tehtäviin.

Esimerkiksi Vantaan kaupunki siirsi huhtikuun alussa kaikki Seuren kautta käytössä olleet koulunkäyntiavustajat uuden resurssikeskuksen alaisuuteen. Tarkoituksena on varautuminen koronavirustilanteen laajenemiseen: sosiaali- ja terveystoimessa saatetaan jossain vaiheessa tarvita lisää työntekijöitä poikkeusolojen vuoksi, ja Seuren työntekijöitä voidaan keskuksen kautta siirtää nopeasti toisiin tehtäviin.

Vantaan perusopetuksen johtajan Ilkka Kalon mukaan Vantaalla on lähiopetuksessa tällä hetkellä alle kaksi prosenttia peruskoululaisista. Tämä näkyy suoraan käytössä olevien avustajien määrässä.

– Avustajia on normaalioloissa esimerkiksi vammaisopetuksessa, eli he vastaanottavat takseja, tukevat ja saattavat oppilaita ja niin edelleen. Näiltä osin tätä toimintaa ei ole, kun oppilaitakin on niin merkittävästi vähemmän, eli kaikille ei ole sitä määrää työtä, mikä normaalisti olisi.

Helsingin perusopetusjohtajan Outi Salon mukaan Helsinki käyttää koulunkäyntiavustajia opetuksessa myös poikkeusolojen aikana.

– Opetus on käynnissä ja avustajia tarvitaan sekä lähiopetuksessa että etäopetuksessa opettajan apuna. Selvitämme myös kouluilta, että jos heillä on avustajia, joille ei tehtäviä ole, niin heitä voidaan tarpeen mukaan siirtää toisiin tehtäviin.

Salon mukaan pääsääntöisesti koulunkäyntiavustajia käytetään opetukseen kuten ennenkin. Tehtävissä ja työn tekemisen tavoissa saattaa olla eroja. Ensimmäiset viikot koulunkäyntiavustajat ovat tehneet töitä enimmäkseen kouluilla, mutta koko ajan selvitetään myös etäyhteyksien lisäämistä.

– Kartoitamme tietokoneiden määrää ja mietimme suurta kokonaisuutta. Työtä tehdään aina tiimeinä opettajien ja avustajien kesken.

Salon mukaan poikkeusolot vaativat kaikilta uudenlaista ajattelutapaa ja osaamista.

– Nyt parin ensimmäisen viikon aikana on saatu opettajien opetus toimimaan ja pystytään hyvin kontaktoimaan oppilaita, ja tässä on hyvänä apuna myös koulunkäyntiavustajat.

Espoon opetustoimen johtajan Kaisu Toivosen mukaan Espoo työllistää tällä hetkellä muutamia yksittäisiä Seuren koulunkäyntiavustajia. Tarkoitus on turvata joillekin erityisen tuen oppilaille tuttu ja tuvallinen tuki etäopetuksen aikana.

– Meillä on edelleen lähiopetuksessa vammaisopetuksen oppilaita, jotka tarvitsevat tukea pukemiseen, ruokailuun, liikkumiseen ja niin edelleen. Tämä työ jatkuu, Toivonen kertoo sähköpostitse.

Vapautuneita Seuren resursseja Espoo on ohjannut sosiaali- ja terveystoimen käyttöön.