Maanantaista lähtien synnyttäjän puolison läsnäolo sairaalassa on rajattu vain synnytyksiin. Päätös syntyi Suomen viiden yliopistosairaalan yhteisessä pandemiatyöryhmässä, jossa pohditaan raskaana olevien ja synnyttäjien turvallisuutta.
Työryhmä on jatkuvasti yhteydessä vastaavaan maailmanlaajuiseen foorumiin, joka välittää ajantasaista tietoa epidemiakeskuksista ympäri maailmaa. Viesti kriisialueilta on ollut todella selvä, kertoo apulaisylilääkäri Outi Palomäki Taysin naistentautien ja synnytysten vastuualueelta.
– Meitä, jotka emme vielä ole pahimmassa mahdollisessa tilanteessa, on neuvottu rajoittamaan sairaalaan kulkevaa väkimäärää niin paljon kuin mahdollista. Me vasta odotamme sotaa, mutta tämä viesti tulee sotatantereelta, Palomäki sanoo.
Synnyttäjän puoliso ei jatkossa saa osallistua synnytystä edeltäviin sairaalakäynteihin, eikä hän saa myöskään vierailla osastolla katsomassa lasta. Mukaan synnytykseen pääsee vain terveenä.
Toistaiseksi ei ole suunnitteilla, että puolisoita tai tukihenkilöitä alettaisiin testata. Taysissa luotetaan ihmisen omaan arvioon terveydentilastaan.
– Maailmalla on sairaaloita, joissa on testattu synnyttäjien puolisoita. Tulokset olivat hätkähdyttäviä: jopa 25-30 prosenttia testatuista oli viruksen kantajia. Tässä on yksi syy sille, miksi olemme päätyneet tekemään niin hurjia rajoituksia, Outi Palomäki sanoo.
Ei rampata tupakalla
Taysiin synnyttämään tulijat ohjataan puolisoineen tai tukihenkilöineen synnytyshuoneisiin, missä näiden tulee myöskin pysyä koko synnytyksen ajan.
– Synnytyshuoneesta ei rampata esimerkiksi tupakalla, Outi Palomäki muistuttaa.
Käsihygieniasta ja turvaväleistä huolehditaan. Jos synnyttäjä itse kärsii hengitystieinfektiosta, puetaan myös hänen puolisolleen tai tukihenkilölleen hengityssuojain alusta alkaen vaikka tämän tuleekin olla terve.
Synnytysosastolla tarvitaan erityisiä tiloja koronapositiiviseksi testatuille äideille. Sairaaloissa onkin jouduttu miettimään, millaiset huoneet tähän soveltuvat.
Monissa sairaaloissa on ilmaeristettyjäkin huoneita, vaikka infektiolääkäreiden mukaan alipaineistusta ei välttämättä tarvita.
– Yksityisyydensuojan täytyy kuitenkin olla riittävä, ja henkilöstölle löytyä paikka, jossa pääsee kätevästi vaihtamaan suojavarusteet ylle. Taysissa tilanne on hyvä, koska uusissa tiloissa on useita saleja, joihin kuljetaan sulkutilan eli pukeutumishuoneen kautta, Outi Palomäki sanoo.
Äidit ja vauvat voivat kotiutua nopeastikin
Kunkin sairaalan tilanteesta ja tilakapasiteetista riippuu, kuinka nopeasti puolison pitää lähteä kotiin sen jälkeen kun lapsi on syntynyt. Nopealle lähdölle voi olla painetta jos normaaleja osastoja on jouduttu ottamaan koronaosastoiksi.
Taysissa kiirettä ei pitäisi syntyä, koska uusien tilojen myötä synnytyshuoneita riittää.
– Synnytyshuoneessa vanhemmat voivat hoitaa uutta tulokasta ihan rauhassa muutamiakin tunteja synnytyksen jälkeen. Joissakin sairaaloissa tilakapasiteetti saattaa asettaa tarkemmat aikarajat tällekin perheen yhdessäolon hetkelle, Outi Palomäki pohtii.
Hyvinvoivat äidit ja vauvat voivat kotiutua synnytyksen jälkeen nopeastikin.
– Moni toivoo tätä itsekin, mutta me emme missään nimessä työnnä ketään ulos. Jokainen hoidetaan yksilöllisesti.
Jos synnytys on säännöllinen alatiesynnytys, ja etenkin jos kyseessä on uudelleensynnyttäjä, pyritään Taysissa lisäämään poliklinisen synnytyksen mahdollisuutta. Tällöin äiti ja vauva voivat kotiutua vuorokauden sisällä synnytyksestä ja saapua myöhemmin kontrollikäynneille poliklinikalle.
Perhekeskeisyyden kannalta raskas päätös
Taysissa ollaan rakennettu perhekeskeistä hoitoa jo pitkään. Outi Palomäki on itse ollut mukana lähes 11 vuoden ajan suunnittelemassa, rakentamassa, muuttamassa ja vihdoin avaamassa Tays Syntymäpaikkaa.
Kun kaiken toiminnan punaisena lankana on perhekeskeisyys, tuntuu uusi linjaus musertavalta, Palomäki huokaa.
– Tämä on ollut henkilökohtaisesti kova paikka. Kun tammikuussa näin ensimmäisen isän raskaana olevien osastolla, melkein itkin onnesta, sillä pitkäaikainen haave oli vihdoin toteutunut. Kaksi kuukautta myöhemmin olinkin yhtäkkiä työryhmässä tekemässä päätöksiä, jotka estävät perheen yhdessäoloa ja aiheuttavat mielipahaa.
Tämä on ollut henkilökohtaisesti kova paikka.
Outi Palomäki
Kalkki on kuitenkin ollut pakko niellä. Päätöksiä tehtäessä on ajateltu, että vanhemmat pysyvät terveenä ja perheen elämä alkaa kotona turvallisesti. Tämä on ymmärretty myös synnytystään odottavien keskuudessa.
Rajoitusten vastaanotto on ollut Palomäen mukaan pääosin positiivista. Valtaosa viesteistä päätöksen jälkeen on ollut kiittäviä, mutta yksittäisissä kommenteissa koetaan, että päätöksillä rajoitetaan yksilönvapautta tai viedään perheeltä mahdollisuus hyvään ja kokonaisvaltaiseen synnytyskokemukseen.
Outi Palomäki ymmärtää myös tätä kritiikkiä.
– Ihan sydämestäni haluaisin taata perheille toivotunlaisen kokemuksen. Nyt vaakakupeissa ovat kuitenkin yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuminen ja se, saako perhe hyvän synnytyskokemuksen. Sairastuminen menee psyykkisen hyvinvoinnin edelle.
Tiukoilla rajoituksilla suojellaan myös henkilökuntaa. Jos suuri määrä kätilöitä sairastuu, ei tilalle löydy korvaavia ammattilaisia. Silloin koko synnytysten hoito vaarantuu.
– Kyse ei ole rahasta vaan osaamisesta. Jos 25 prosenttia henkilöstöstä on sairaana, kuten maailman epidemiakeskuksista on kerrottu, joudutaan työskentelemään jaksamisen äärirajoilla. Meillä ei ole siihen varaa.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 22:00 asti.