Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Lähes puolet Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista haluaa pitää kiinni hallituksen asettamista ilmastotavoitteista koronavirusepidemiasta huolimatta.
Yle kysyi kansanedustajilta, pitäisikö hallituksen tinkiä ilmastotavoitteistaan koronaviruksen aiheuttaman epidemian ja talouskriisin keskellä. Kyselyyn vastasi 122 kaikkiaan 200 edustajasta.
Vastaajista 48 prosenttia katsoo, että ilmastotavoitteista ei pidä tinkiä. 40 prosenttia taas tinkisi tavoitteista ajankohtaisen kriisitilanteen vuoksi.
“Ilmastonmuutos on isompi uhka kuin koronavirus”
Hallitus on linjannut ohjelmassaan, että Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Tavoite on kansainvälisestikin kunnianhimoinen. Esimerkiksi Ruotsi tavoittelee nollapäästöjä vuoteen 2045 mennessä. EU:ssa tavoite on asetettu vuoteen 2050.
Hiilineutraalius tarkoittaa, että esimerkiksi teollisuudesta ja liikenteestä ei syntyisi enempää hiilidioksidipäästöjä kuin nielut pystyvät sitomaan. Hiilinieluilla tarkoitetaan erityisesti metsiä.
Ilmastotoimia tukeneet kansanedustajat pitivät kunnianhimon säilyttämistä juuri nyt erityisen tärkeänä.
– Vaikka kriisi on akuutti, on tärkeää katsoa myös sen yli. Ilmastonmuutos on yhteiskunnallemme isompi uhka kuin koronavirus. Ilmastonmuutos ei anna aikalisiä, minkä vuoksi sen vastaisia toimia on jatkettava, SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma vastaa.
Vihreiden Atte Harjanne taas muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vaikutus on erilainen kuin pandemian.
– Kyseessä ei ole väliaikainen vaan pysyvä ilmiö. Vähähiilistä siirtymää ei ole syytä viivyttää.
Pandemian nähdään antavan myös esimakua siitä, mitä tapahtuu, kun ilmastonmuutoksen seuraukset alkavat konkretisoitua.
– Jos ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikatoa ei hillitä, edessä on useita vastaavia yhteiskunnallisia shokkeja, joilla on suuri inhimillinen hinta, vasemmistoliiton Mai Kivelä pohtii vastauksessaan.
Osa kansanedustajista ajattelee, että koronavirus on vienyt ilmastotavoitteita eteenpäin. Lentoliikenteen vähentyminen ja päästöjen lasku Kiinassa nähtiin pohjustuksena tuleville ilmastotoimille.
– Koronan myötä ollaan tekemässä isoa digiloikkaa. Teollisuuden ja liikenteen aiheuttamat päästöt ovat laskeneet merkittävästi ja Kiinassakin taivas on avautunut saastepilvien takaa. Lentojen määrä on romahtanut, kokoomuksen Mia Laihokuvaa.
Ilmastoasiantuntijat ovat kuitenkin korostaneet, että koronaviruksen vuoksi toteutettuja poikkeustoimia ei voi pitää ilmaston kannalta pelkästään myönteisinä. Päästöt voivat nousta yhtä nopeasti kuin ne ovat laskeneetkin.
Siitä on osoituksena vuoden 2008 finanssikriisi, joka sai erityisesti Kiinan päästöt jyrkkään nousuun, kun maa elvytti taloutta panostamalla hiilivoimaan.
Ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevaa onkin, miten taloutta pandemian talttumisen jälkeen korjataan. Tämän tunnisti suuri osa Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista.
– Elvytystä kannattaa suunnata tulevaisuuden kestäviin työpaikkoihin, hyvä ilmastopolitiikka on myös parasta talous- ja työllisyyspolitiikkaa, vasemmistoliiton Jussi Saramo sanoo.
Keskustan Hilkka Kemppi puolestaan luettelee hallituksen ilmastotoimia, jotka vauhdittavat samalla taloutta.
Sellaisia ovat hänen mukaansa esimerkiksi taannoinen päätös laskea teollisuuden sähköveroa ja jakaa tukea kotitalouksien energiaremontteihin.
– Ilmastonmuutoksen ratkaisut vauhdittavat kasvua, jonka vuoksi niistä ei pidä luopua.
Myös Ylen haastattelemat ilmastoasiantuntijat listaavat useita vastaavia keinoja.
Esimerkiksi joukkoliikenteen ratahankkeet ja sähköistäminen sekä kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan panostaminen voivat sekä työllistää että viedä tavoitetta päästöjen vähentämisestä eteenpäin.
– Ilmasto ja talous eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita. Ei ole kestävää rakentaa hyvinvointivaltiota fossiilitalouden varaan. Siksi päästöjen vähentäminen on elintärkeä osa talousjärjestelmän korjaamista tulevina vuosina, vihreiden Iiris Suomela sanoo.
Keskusta repeää hallituksen rivistä
Kansanedustajien vastaukset noudattivat kyselyssä aiempia ilmastopolitiikan jakolinjoja.
Hallituspuolueista vihreät ja vasemmistoliitto seisovat yhtenä rintamana ilmastotavoitteiden takana. Myös pääministeripuolue SDP asettuu niiden kannalle yksittäisiä vastaajia lukuun ottamatta. RKP:n ja etenkin keskustan rivit hajaantuvat.
Suurimman oppositiopuolueen, perussuomalaisten vastaajista lähes kaikki halusivat tinkiä ilmastopolitiikan kunnianhimossa.
– Hallituksen prioriteettina tulee kriisin aikana ja sen jälkeen olla suomalaisen työn, teollisuuden ja yrittämisen puolustaminen. Maailmanparannuspolitiikalle ei nyt ole sijaa, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastaa.
Halla-ahon mielestä matkustamisen ja kuljetusten väheneminen on johtanut positiiviseen päästökehitykseen, josta pitäisi pitää kiinni siirtämällä tuotantoa Aasiasta Eurooppaan.
Myös kokoomuksen kyselyyn vastanneista kansanedustajista moni halusi siirtää fokuksen pois ilmastotoimista. Osa vaati hallitusohjelman kirjoittamista uudelleen.
– Ylipäätään koko hallitusohjelma on menettänyt merkityksensä, sen pohjana olevat talousluvut eivät enää päde, eivätkä sen tavoitteet sovi lääkkeeksi uudelleenrakennukseen, sanoo kokoomuksen Jukka Kopra.
Hallituspuolue keskustassa ilmastopolitiikka on hiertänyt aiemminkin. Keskustan vastaajista suurempi osa kannatti ilmastotavoitteista tinkimistä kuin niissä pysymistä.
Kuvaavaa on myös, että iso osa keskustalaisista päätyi vastaamaan, ettei osaa sanoa. Keskustassa vastaajia oli myös suhteessa vähän muihin hallituspuolueisiin verrattuna.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii meiltä esimerkiksi huomattavia teknologisia innovaatioita. Niiden luominen ei ole mahdollista, jos taloutemme ei ole kunnossa. Koronavirusepidemian ja sen aiheuttaman talouskriisin vastaiset toimenpiteet on asetettava nyt etusijalle, sanoo keskustan Esko Kiviranta.
Voit lukea kaikkien vastanneiden kantoja tarkemmin tästä. Kansanedustajat on listattu aakkosjärjestyksessä.
Ministeri: Ilmastotavoitteita ei olla perumassa
Ilmastotavoitteiden kuoppaamisesta koronaviruksen vuoksi ei ole toistaiseksi merkkejä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi Ylelle viime viikolla, että sovittuja ilmastotoimia jatketaan hallituksessa, kun pahin kriisi on saatu taltutettua.
Myös EU linjasi (siirryt toiseen palveluun) toissa viikolla pitävänsä kiinni ilmastotavoitteistaan. EU aikoo jakaa elvytysrahaa niin sanotun oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kautta. Rahastosta voi saada tukea fossiilisista polttoaineista luopumisessa.
Mikkosen mukaan osa ilmastotavoitteisiin liittyvästä valmistelusta siirtyy syksylle, mutta osa on jatkunut tilanteesta huolimatta.
Esimerkiksi ilmastolakia on työstetty eteenpäin alkuperäisessä aikataulussa. Lakiin tullaan kirjaamaan muun muassa uusia päästövähennystavoitteita.
Kevään odotetuin ilmastopäätös turpeen verotuesta taas siirtyy syksyyn. Päätös on painava, sillä turpeen energiakäytöstä aiheutuu yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin liikenteestä. Tuen poistaminen vauhdittaisi turpeesta luopumista.
Ilmastotoimissa on senkin jälkeen jäljellä valtava työsarka.
Niin sanotun pästökuilun on laskettu olevan jopa 21 hiilidioksiditonnin suuruinen. Sen verran päästövähennyksiä pitäisi lyödä lukkoon, että hiilineutraalius vuonna 2035 toteutuisi.
Lue lisää:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.